Viimeksi julkaistu 4.6.2021 22.49

Pöytäkirjan asiakohta PTK 22/2016 vp Täysistunto Torstai 10.3.2016 klo 16.02—18.50

3. Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  rakennuksen  energiatodistuksesta  annetun  lain 3 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitysHE 150/2015 vp
Valiokunnan mietintöYmVM 4/2016 vp
Ensimmäinen käsittely
Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
:

Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia.  Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 4/2016 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. 

Keskustelu
17.04 
Tytti Tuppurainen sd :

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys energiatodistuslain 3 §:n korjaamisesta ei ole perusteltu. Esitys ei ole oikein hyvää eurooppapolitiikkaakaan, eikä se ole hyvä kansanvallan kannalta. Meillä pitäisi olla yli 20 vuoden EU-jäsenyyden perusteella jo oikea ote EU:ssa hyväksyttyjen direktiivien käsittelyyn ja niiden saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Se oikea ote tarkoittaa asioiden huolellista arviointia ja lakiesitysten tekemistä oikeassa järjestyksessä ja oikea-aikaisesti. Ei ole kovinkaan kumma, jos kansalaiset saavat joistakin direktiiveistä käsityksen EU:n sekavuudesta. Jos teemme päätökset hätiköiden ja joudumme myöhemmin paikkaamaan jo paikattuja päätöksiä, kasvaa EU-vastaisuus. Kritiikin oikea osoite on kuitenkin kotimaassa, ei Brysselissä eikä Strasbourgissa. 

Tehty esitys on myös huonosti harkittu ajatellen Suomen perustuslakiin otettua kansalaisaloitejärjestelmää. Eduskuntahan on saanut ja käsitellyt kansalaisaloitteen, jossa esitettiin energiatodistuslain ylilyöntien korjaamista. Se aloite on se toinen tulosta tuottanut. Aloitetta ei sellaisenaan hyväksytty, mutta sen perusteella päätettiin edellyttää lain korjaamista. Nyt esitetystä lainmuutoksesta pitää kuitenkin sanoa: väärin korjattu. 

Arvoisa puhemies! Meillä on Suomessa huomattavaa potentiaalia rakennusten energiatehokkuuden lisäämiseen. Energiamerkintälainsäädäntö on silti osoittautunut ilmeisen vaikeaselkoiseksi ja erityisesti tavallisia kansalaisia hämmentäväksi. Otetaan aikalisä ja vaikutetaan EU:ssa meneillään olevaan energiatehokkuussäädösten valmisteluun ja otetaan samalla energiatodistuksia koskeneen kansalaisaloitteen perusteella laadittava laki työn alle. 

17.05 
Pia Viitanen sd :

Arvoisa herra puhemies! Me elämme sellaisia aikoja, että täällä Suomessa tavoitteena on turhan säätelyn purkaminen, byrokratian välttäminen ja purkaminen ja kustannusten karsiminen. Tämä on sellainen asia, mistä kovin monesti täällä salissa on puhuttu ja näitä on vaadittu, ja hallituskin on ilmoittanut, että näihin toimiin se ripeästi ryhtyy. Samat tavoitteet ovat olleet esillä Euroopan unionissa muun muassa tässä REFIT-hankkeessa. 

Niinpä, puhemies, yllätys oli kovin suuri, kun tänne ilmestyi hallituksen esitys, jossa ilmoitettiin, että energiatodistuslainsäädäntöä tullaan muuttamaan. Hämmästyksekseni huomasin, että nyt ei ollakaan purkamassa säätelyä tai byrokratiaa eikä vähentämässä kustannuksia vaan toimimassa täysin päinvastoin, eli nyt tässä esitetään, että energiatodistusmenettelyn piiriin tulisi uusia kohteita, kiteytettynä: muun muassa autotallit ja varastot. (Antti Lindtman: Ei ole totta!) — Kyllä se on, edustaja Lindtman, se on totta. — Näin on nyt käymässä. Täysin päinvastoin kuin se linja, minkä otimme viime hallituskaudella sen suhteen, että meidän tulisi nyt voimakkaasti, aktiivisesti ja jämerästi toimia Euroopan unionin suuntaan, vedota tähän normien purun henkeen ja pyrkiä aktiivisesti muuttamaan tätä rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä muun muassa niin, että vanhat omakotitalot vapautettaisiin pakollisista energiatodistuksista. Tässä olin itsekin aktiivinen siinä vaiheessa, kun tämä hyvä kansalaisaloite tuli. Esitin ministerinä, että ryhtyisimme toimiin, jotta Euroopan unionissa nämä energiatodistukset vanhojen omakotitalojen osalta tulisivat vapaaehtoisiksi, ja oli iloista tehdä yhteistyötä eduskunnan kanssa niin, että myös koko eduskunnan vaateeksi tämä tuli. Samalla eduskunta edellytti, että kotimaista lainsäädäntöä myös tehdään selkeämmäksi ja ymmärrettävämmäksi ja puretaan sitten niitä kohtia tässä esimerkiksi energiamuotokertoimiin liittyen. Tämä työ käynnistyi myös viime kaudella, tämä kotimaisen lainsäädännön valmistelu. 

Nyt sitten on tilanne, että tätä rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä ollaan parhaillaan evaluoimassa ja revisioimassa eli uudistamassa. Suomi on kirjelmöinyt viime kauden lopulla Euroopan unioniin päin tästä vanhojen omakotitalojen asiasta ja saanut sieltä myös vastausta, että "selvä, voimme tätä asiaa tarkastella", ja siellä ovat tiedossa nämä Suomen viime kaudella luodut vaateet. Kun joka tapauksessa nyt Euroopan unionissa tämä normienpurkuhenki on ja joka tapauksessa Suomi on sinne nyt jo kirjelmöinyt vanhojen omakotitalojen osalta ja joka tapauksessa tätä direktiiviä uusitaan ja syksyllä on tulossa siitä esitys, niin miksi ihmeessä hallitus juuri nyt — juuri nyt — tuo tämän lakiesityksen, jossa päinvastoin lisätään velvoitteita energiatodistuksen suhteen. Kyllä minä uskon, että aika moni ihan tavallinen kansalainen saattaa ihmetellä, kun kuulee, että tämän jälkeen sitten autotallitkin tulevat energiatodistuksen piiriin. Niinpä me olemme sosialidemokraatteina halunneet ottaa tässä viisaan otteen ja sen mukaisen otteen, mistä hallitus paljon puhuu, vaikka nyt toimiikin täysin toisin, eli me haluamme tämän lakiesityksen hylätä. (Jukka Gustafsson: Se on tolkun linja!) — Se on tolkun linja, sanoo edustaja Gustafsson, ja olen hänen kanssaan hyvin paljon samaa mieltä tässäkin asiassa. — Eli ei ole mitään järkeä lisätä byrokratiaa, turhaa säätelyä ja kustannuksia tilanteessa, jolloin tätä direktiiviä, johon nyt vedotaan, ollaan joka tapauksessa uusimassa. 

Samalla kun sanon tämän, haluan myös kiirehtiä, puhemies, sitä, että tämä hallitus valmistelee ja tuo tätä kotimaista lainsäädäntöä eduskunnan edellyttämällä tavalla vanhojen omakotitalojen suhteen ja energiatodistusten kehittämisen suhteen, ja että hallitus jämerästi nyt toimisi siellä Euroopan unionissa, kun tämä direktiivin muutosesitys ilmestyy syksyllä pöydälle ja työryhmätyö alkaa, sen puolesta, että sekä tämä autotallihölmöys vältettäisiin että sitten myös tämä omakotitalojen tilanne paranisi ja sitä kautta toteuttaisimme eduskunnankin edellyttämää tärkeän kansalaisaloitteen henkeä ja tavoitetta. 

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
:

Täällä on edustaja Viitasen puheenvuoron johdosta ilmentynyt ainakin kaksi vastauspuheenvuoropyyntöä, kolmekin. 

17.10 
Antti Lindtman sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä todellakin aiheutui tarve saada nyt vastauspuheenvuoro, koska mietin, kuulinko nyt oikein. Onko nyt todella niin, että (Mika Lintilä: Se on aina, kun Viitanen puhuu!) meillä on siis täällä eduskunta, joka yksimielisesti yhdessä on edellyttänyt sitä, että Suomen pitäisi ajaa sitä linjaa, että vanhat omakotitalot vapautetaan näistä energiatodistuksista? Onko näin? (Eero Heinäluoma: Näin on!) — Näin on. — Sitten meillä on tässä maassa muodostettu hallitus, jonka yksi kärkitavoite on purkaa turhia ja kansalaisten kannalta kiusallisia normeja. Onko näin? (Eero Heinäluoma: Näin on!) — Näin on. — Nyt siis meillä on täällä valiokunnan mietintö, joka on jyrätty hallituspuolueiden enemmistöllä läpi ja jossa autotallitkin nyt laitetaan tämän energiatodistuksen piiriin. (Mika Lintilä: Missä?) — Näissä vanhoissa omakotitaloissa, niissä, missä sellainen sattuu olemaan. — Kyllä herää kysymys, ovatko maailmankirjat sekaisin. Ovatko seuraavana vuorossa koirankopit? 

17.11 
Eero Heinäluoma sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Olin viime kaudella siellä puhemies Pekkarisen tuolilla, kun tästä aiheesta käytiin keskustelua kansalais-aloitteen johdosta. Ilahtuneena kuuntelin sitä keskustelua, jossa oli ministeri Viitasen hyvin selkeäsanainen esiintyminen siitä, että Suomi ottaa sen linjan, että pyritään näistä vanhojen omakotitalojen todistuksista kokonaan eroon, koska niillähän ei ole mitään todellista merkitystä energian säästön kannalta. Ne ovat vielä teoreettisia laskelmia, jotka eivät edes kuvaa todellista kulutusta. 

Mutta yhtä ilahtunut kuin olin silloin, niin yhtä hämmentynyt olen nyt. Sitten kun hallitus vaihtuu, niin Suomen linjakin näyttää vaihtuvan. Enää ei puhuta siitä, että tämä omakotiasukkaiden suuressa määrin kiusanteoksi kokema tarpeettomien todistusten tekeminen lopetetaan, vaan päinvastoin sitä ryhdytään laajentamaan. En ole kuullut kunnollisia perusteita, miksi näin ollaan tekemässä. Mikä ihme on tämä syy, että tätä tuskaa vain lisätään, kun se ei todellisuudessa vaikuta energian säästämiseen? 

17.13 
Pauli Kiuru kok 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Hallituksen perusteluissa on tietenkin lakiesitystä perusteltu. Nyt tässä puhutaan vähän kahdesta eri asiasta. Se, mihin tässä on aikaisemmin viitattu, liittyy näihin viime vaalikaudella puhuttuihin energiatodistuksiin. Nyt tässä on Euroopan komission tietopyyntö, jossa viitataan siihen, että isot rakennukset — uimahallit, jäähallit, varastorakennukset — eivät ole mukana viime vaalikaudella tehdyssä laissa, ja ne on nyt siihen saatava. Jos oikein ymmärrän, niin direktiivien noudattamattomuus johtaa sanktioihin, ja sitä varmasti kukaan meistä ei halua. 

Tässä viitattiin tähän kansalaisaloitteeseen ja sen käsittelyyn. Se on käsittelyssä. Se on aivan totta, että se energiatodistus on vaikeaselkoinen, ja lausumahan on sen suuntainen tai nimenomaan sellainen, että sitä pitää yksinkertaistaa ja sen luettavuutta pitää parantaa. Siinä olemme varmasti samaa mieltä. 

17.14 
Jukka Gustafsson sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Meidän työltämme, lainsäädäntötyöltä, kansalaiset voivat oikeutetusti odottaa sitä, että he voivat kunnioittaa ja noudattaa lakeja. Toinen näkökulma on se, että voidaan ajatella myöskin, että ne kohtuudella vastaavat kansan oikeustajuun. 

No, nyt sitten, kun puhumme ja kuulemme, että ollaan tuomassa autotallit energiatodistusten piiriin... (Satu Hassi: Yli 50 neliön!) — Anteeksi? (Satu Hassi: Yli 50 neliön!) — Juu, tiedän, joo, 50 neliötä. Mutta tiedän myöskin elämänkokemuksesta, että se rajanveto 40—50— 60 tulee aiheuttamaan sadoissatuhansissa perheissä, omakotitaloissa, rivitaloissa, joissa on erikokoisia autotalleja, armottoman sekaannuksen ja kansalaisten hämmennyksen. Emmehän me, ainakaan sosialidemokraatit, voi tämmöistä hyväksyä. Sama koskee tietysti näiden vanhojen omakotitalojen vapauttamista. 

Edustaja Viitasen ja Tuppuraisen puheet olivat erinomaisia. Kannatan niitä. 

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
:

Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Myllykoski, Hassi ja sitten edustaja Viitaselle ja edustaja Torniaiselle. Siitä panemme poikki ja menemme listaan sen jälkeen. 

17.15 
Jari Myllykoski vas 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! On pakko omalta osaltaan hämmästellä sitä, kuinka se keskustelu, mitä viime kaudella käytiin, on nyt sitten aivan erilaisissa uomissa. Voidaan tietysti sanoa, että kyllä täytyy olla ökytalo, että on 50 neliön autotalli, mutta täytyy sanoa, kun minulla tuolla maaseudulla on maatilan perusrakennuksia, että minulla on kyllä sen kokoinen autotalli ja varastorakennus, joka siihen luokitellaan. (Eero Heinäluoma: Onko se ökytalo?) — Se ei ole ökytalo. Se on pankin omakotitalo. Se ei ole omakotitalo sinällään. 

Täytyy kyllä harmikseni kysyä, missä ovat nyt ne perussuomalaiset, jotka olisivat täällä nyt tämän hallituksen näkemystä kovastikin kiittelemässä ja kehumassa. Yksi rivistä löytyy. Minä näen, että tässä on nyt kyllä taas menossa semmoinen EU-myönteisyyden huippukäännös eli perussuomalaiset taipuvat taasen tässäkin asiassa EU:n vaatimusten mukaan. 

17.16 
Satu Hassi vihr 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on nyt iloisesti mennyt sekaisin kaksi asiaa: Se tyytymättömyys energiatodistuksiin, mitä ihmisten keskuudessa on ollut, on koskenut ensisijaisesti asuinrakennusten energiatodistusta. Tämä esitys ei käytännössä moniakaan asuinrakennuksia koske. Kuntia se sen sijaan koskee, esimerkiksi uimahallien kautta. Edustaja Viitanen tässä nosti esille autotallit. Autotallien osalta tämä muutos koskee vain yli 50 neliön autotalleja, joita esimerkiksi vanhoissa omakotitaloissa tuskin monessakaan on. 

Korostaisin vielä myöskin sitä, että energiatodistustahan vaaditaan vain siinä tapauksessa, että rakennus myydään tai vuokrataan. Kuntien osalta tilanne on sikäli toinen, että kunnilla on velvollisuus pitää julkisissa rakennuksissa (Puhemies koputtaa) energialuokitus esillä. 

17.18 
Pia Viitanen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kyllä minä olisin hallituspuolueilta halunnut erityisesti siihen perusteluja, miksi juuri tässä vaiheessa täytyy mennä, jos voisi käyttää tällaista kieltä, rähmälleen EU:n eteen, koska tämä direktiivi on joka tapauksessa nyt siellä uusittavana. Syksyllä on tulossa tämmöinen esitys, josta sitten lähtee työryhmätyö, ja evaluointi on valmis ensi vuoden alkuun mennessä. Tämä tulisi tämän vuoden puolessavälissä voimaan, joten puolen vuodenko aikana tämä pitää väen vängällä saada juuri nyt tänne. Minä en ymmärrä tätä. 

Puhemies! Se, mikä tästä nyt tietenkin vielä puuttuisi, kun täällä puhutaan autotallien koosta, on se, että seuraavaksi vaikka 8 neliön kylmätallit pistetään energiatodistuksen piiriin, emme kai me nyt siitä lähde. Se on varmaan sitten se seuraava vaihe.  

Eli kyllä myös teidän hallituspuolueiden jäsenten täytyy nyt myöntää, että tämä tulee lisäämään kustannuksia niin kunnille, toimijoille kuin kotitalouksille. Ihmisten hämmennystä tämä tulee lisäämään, byrokratiaa ja turhaa sääntelyä. (Puhemies koputtaa) Koska tämä tilanne on myös EU:ssa näin ja olemme aiemmin kirjelmöineet omakotitalojen osalta, niin en voi ymmärtää tätä ajatusta. 

17.19 
Ari Torniainen kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän hyvin, että sana energiatodistus aiheuttaa tunteita ja keskustelua. Se on tullut jo viime eduskuntakaudella hyvin selkeästi esille. 

Tämä hallituksen esitys perustuu Euroopan komission päätökseen, että se Suomen lainsäädäntö, joka viime kaudella tehtiin, ei vastaa rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä siltä osin, mitä rakennustyyppejä on jätetty menettelyn ulkopuolelle, elikkä silloinen eduskunta jätti sen menettelyn ulkopuolelle. Emme halua missään tapauksessa joutua maksumieheksi tässä, ja tämä hallituksen esitys on nimenomaan parannus siihen kohtaan. Se, että tämä hallituksen esitys tulee koskemaan esimerkiksi uimahalleja, jäähalleja ja lämpimiä varastoja, niitä yli 50-neliöisiä, on nimenomaan tähän kohtaan korjaus. 

Itse energiatodistuksesta varmaan olemme kaikki samaa mieltä — se kansalaisaloite, mikä oli — että siihen tulee puuttua ja parantaa sitä. 

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
:

Tähän debattiin vielä kaksi puheenvuoroa, edustaja Mäkelä ja edustaja Heinäluoma, ja sen jälkeen siirrymme edustaja Kiurun puheenvuoroon. 

17.20 
Jani Mäkelä ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Pidän arvostettavana sitä, että edustajat Hassi ja Torniainen toivat tähän keskusteluun mukaan vähän tosiasioita ja realiteetteja, miten tämä asia on mennyt. Sosialidemokraatit ovat ainakin pyrkineet löytämään oppositiossa sen oman pienen EU-kriittisyytensä mutta tuovat asioita esille varsin väritetyssä sävyssä elikkä unohtavat tarkoituksella sen, mitkä nämä komission huomautusmenettelyt ovat ja miten nämä asiat etenevät EU:ssa ja miten Suomi näitä asioita käsittelee. Edellisellä kaudella jos jotain on saatu jarrutettua sen takia, että EU-komission käsittely on jossain vaiheessa, ja tällä kaudella käydään arvostelemaan sitä, että asiat etenevät käsittelyn edetessä, kuten kävi esimerkiksi kabotaasiasiassa, niin se osoittaa ainoastaan sitä, että yritetään vedättää ja huijata kansaa ja toimitaan älyllisesti epärehellisesti tässä salissa. 

17.21 
Eero Heinäluoma sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kyllähän se ydinkysymys tässä on se, että onko niin, että täällä ei huijata kansaa vaan toimitaan sen mukaan kuin edellinen eduskunta päätti, josta ennen vaaleja kaikki puolueet olivat ainakin olevinaan samaa mieltä eli siitä, että tämä vanhoja omakotitaloja koskeva todistusvaade ei ole järkevä, se ei ole tolkun politiikkaa. Silloin oli yksimielisyys. Mutta nyt hallitus kulkee tässä esityksessään aivan väärään suuntaan tekemällä lisää näitä todistuspakkoja. Tämä ei ole sen mukaista kuin täällä viimeksi keskusteltiin. Näillä ei ole mitään todellista merkitystä energiansäästön kannalta. Meillä olisi mahdollisuus nyt sanoa komissiolle, kun siellä on tämä iso hanke tarpeettoman sääntelyn poistamiseksi ja lisäksi tämän direktiivin uusi tarkastelu, että Suomi haluaa, että tässä tehdään korjauksia. 

Mutta siitä olen iloinen, että on löytynyt yksi asia tässä salissa, josta vihreät ja perussuomalaiset ovat samaa mieltä, ja se on tämä todistussääntelyn lisääminen. 

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
:

Siirrymme puhujalistaan. 

17.22 
Pauli Kiuru kok :

Arvoisa herra puhemies! Huomaan, että tämä asia herättää yllättävän paljon mielenkiintoa, ja hyvä niin, koska energia, energiankulutus, energian säästäminen ja tämän suuntaiset asiat, ilmastopolitiikka, ovat tärkeitä ja tämä liittyy siihen isoon kokonaisuuteen. 

Ensinnäkin hieman minua hämmästyttää se, että jos me saamme komissiolta tietopyynnön, jossa todetaan, että Suomen lainsäädäntö ei vastaa kaikilta osin sitä, mitä sen pitäisi vastata, niin onko Suomen vastaus se, että emme vastaa ollenkaan tai jätämme vaadittavat muutokset tekemättä. (Pia Viitanen: Otatteko kantaa tähän aikatauluun?) — Mielelläni otan kantaa kustannuksiin, ja ehkä edustaja Viitanen voi ottaa sitten kantaa siihen, kuinka paljon maksaa se, kun Suomi saa sanktioita, jos emme muuta lainsäädäntöä. Nyt tässä on kaksi eri asiaa hieman sekoitettu tietoisesti.  

Minä kertaan joitakin peruskohtia. 

Tämä koskee uimahalleja, jäähalleja, varastorakennuksia, liikenteen rakennuksia. Autotallit nousivat keskusteluun mutta yli 50 neliön osalta, kuten varmaan Heinäluomakin mielellään siellä asiaa kuuntelee. Kaiken kaikkiaan tämä koskee noin 50 000:ta rakennusta Suomessa, joiden energiankulutus on 2—3 prosenttia rakennusten kokonaisenergiankulutuksesta, eli siinä suhteessa melko isosta asiasta ja säästöpotentiaalista tässä on puhe. Mielellään en haluaisi nähdä, että tätä keskustelua nyt banalisoidaan jollekin autotallikeskustelutasolle, koska se on aivan syrjähyppy varsinaisesta asiasta ja tästä hallituksen esityksestä. 

Niin kuin edustaja Hassi totesi, niin tämä koskee ainoastaan sitä tilannetta, kun rakennuksia myydään tai vuokrataan. 

Sitten haluaisin nostaa täältä näitä kustannuskysymyksiä ja säästökysymysasioita. Aalto-yliopiston professori Peter Lund omassa lausunnossaan kertoo seuraavasti: Otetaan tämä uimahalliesimerkki. Suomessa on noin 218 uimahallia. Niiden lämmönkulutus on vuodessa noin 20 miljoonaa euroa. Sähkönkulutus näiden uimahallien osalta on karkeasti laskettuna noin 12 miljoonaa euroa eli yhteenlaskettuna 32 miljoonaa euroa. Professori Lund arvioi, että tästä on mahdollista, siis energiankulutuksesta ja euromääräisestä summasta, säästää 5—10 prosenttia, jos tehdään sangen yksinkertaisia toimenpiteitä: säätöä, automaatiota, ilmanvaihdon korjaamista ja näin poispäin. Takaisinmaksuaika on parin vuoden luokkaa. Mitä se 5—10 prosenttia tarkoittaa 32 miljoonasta? Se tarkoittaa 1,5—3:a miljoonaa euroa. 

Esimerkiksi Tampereella, edustaja Viitanen, meillä on hienoja ja peruskorjattuja uimahalleja. Uskon, että suurimmassa osassa asiat ovat kunnossa, mutta kaikissa uimahalleissa Suomessa välttämättä näin ei ole. (Pia Viitanen: Silloin kun se laitetaan kuntoon, tulee pakollinen energiatodistus!) — Minkä takia annetaan todistuksia, esimerkiksi päättötodistuksia opiskelijoille? (Pia Viitanen: Silläkö ne uimahallit tulevat yhtäkkiä kuntoon?) — Minkä takia annetaan todistuksia? Todistuksia annetaan sen takia, että niistä todistuksista nähdään, mikä on esimerkiksi osaamisen taso, mikä on esimerkiksi energiankäyttötehokkuus talossa. Jos sitä informaatiota ei ole saatavilla, on hyvin vaikea lähteä tekemään korjaavia toimenpiteitä. 

Ympäristövaliokunta kiinnittää huomiota aivan samaan asiaan, mihin oppositiokin, eli tähän kansalaisaloitteeseen, joka oli viime vaalikaudella käsittelyssä, ja siihen tehtiin lausuma, ja siitä olimme varsin yksimielisiä, että se energiatodistus on liian monitulkintainen, vaikeaselkoinen ja lausuman mukaisesti sitä ministeriön on pyrittävä saamaan selkokielisempään muotoon. Siitä olemme varmasti kaikki samaa mieltä. 

Ihan viimeisenä sanon sen, että olisi mielenkiintoista tietää, mitä tämän hallituksen esityksen tekemättä jättäminen maksaisi Suomelle. 

17.27 
Ari Torniainen kesk :

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys perustuu siis Euroopan komission päätökseen, että Suomen lainsäädäntö ei vastaa tällä hetkellä rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä siltä osin, mitä rakennustyyppejä on jätetty menettelyn ulkopuolelle Suomessa. Nyt tässä energiatodistusmenettelyn piiriin tulee esimerkiksi jäähalleja, uimahalleja ja lämpimiä varastoja. Tämä koskee erityisesti kuntia ja kuntayhteisöjä. Rakennusten energiatehokkuudessa on kaiken kaikkiaan varmasti hyvinkin paljon parantamisen varaa. Siksi jatkossa energiatodistusten tulisi myös olla enemmän energiasäästötoimien toteuttamiseen ohjaavia ja kannustavia. Siksi myös energiatodistuksia tulee kehittää, siitä me kaikki olemme samaa mieltä. 

Esimerkiksi pientalojen energiatodistuksen sisältöä ja rakennetta tulee muuttaa helpommin ymmärrettäväksi poistaen esimerkiksi eri energiamuotojen kertoimista aiheutuvat vertailtavuusongelmat. Olisin toivonut, että jo viime eduskuntakaudella tähän olisi kiinnitetty enemmän huomiota. Samoin energiatodistuksessa tulee huomioida myös todelliset käyttöön perustuvat kustannukset, ei vain ne laskennalliset, teoreettiset arvot. 

Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Pauli Kiuru jo äskeisessä puheenvuorossaan totesi, niin kun ympäristövaliokunta teki mietinnön tästä asiasta, valiokunta totesi, että se kiirehtii tässä yhteydessä myös lainvalmistelutyötä, joka on käynnistetty energiatodistuslain muuttamista koskevan kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä eduskunnan hyväksymän lausuman johdosta. Mutta itse tämä hallituksen esitys perustuu nimenomaan sieltä (Puhemies koputtaa) Euroopan komissiosta tulleisiin vaatimuksiin. 

17.29 
Satu Hassi vihr :

Arvoisa puhemies! En ole ihan varma, pystynkö kahteen minuuttiin puristamaan, siksi tulin tänne pönttöön. Kuten tässä keskustelussa jo on käynyt ilmi, asuintalojen energiatodistuksen uudistamista valmistellaan, ja tässä on kysymys paljon pienemmästä uudistuksesta, joka koskee muun muassa uimahalleja ja jäähalleja. Itse en kyllä näe mitään väärää siinä, että kun isompaa uudistusta — joka koskee tätä paljon kansalaisten keskuudessa keskustelua herättänyttä asiaa asuintalojen energiatodistuksista — vielä valmistellaan, tuodaan tällainen pienempi uudistus käsiteltäväksi, mikä johtuu siitä, että EU-komissio on näiden asioiden osalta todennut Suomen lainsäädännön sellaiseksi, että se ei vastaa EU-lainsäädäntöä. 

Edustajat Viitanen ja Heinäluoma entisinä ministereinä tietävät oikein hyvin, että silloin, kun EU-komissio toteaa jonkin asian kansallisessa lainsäädännössä sellaiseksi, että se ei vastaa EU-lainsäädäntöä, ja tätä asiaa ei korjata, se mitä todennäköisimmin johtaa prosessiin EU-tuomioistuimessa, ja näin pienen asian kohdalla se olisi minusta tuiki tarpeetonta. On erittäin hyvä, että asuinrakennusten energiatodistuksen muuttamista helppotajuisemmaksi valmistellaan muun muassa sellaisella tavalla, että asunnon mitattu todellinen energiankulutus pannaan selkeämmin esiin kuin nykyisessä todistusmallissa. Mutta haluaisin nostaa esille kuitenkin myös sen laajemman yhteyden, johon tämä liittyy — muun muassa siksi, että olen EU-parlamentissa näitä asioita koskevassa keskustelussa ollut itse mukana. 

Kaikki ne varteenotettavat selvitykset, jotka olen nähnyt — koskevat ne sitten Eurooppaa tai koko maailmaa — siitä, millä tavoin ihmiskunta ja Eurooppa pystyvät vähentämään ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä tarpeeksi nopeasti ja taloudellisesti fiksuimmalla mahdollisella tavalla, tuovat aivan yhtäpitävästi esille sen, että asia numero yksi on energiatehokkuuden parantaminen. Nämä investoinnit pystytään tekemään kokonaisuutena katsoen nopeimmin, ja ne ovat myöskin edullisimpia. Edustaja Kiuru toi esille sen, mitä professori Lund on valiokunnassa tuonut esille esimerkiksi uimahallien osalta. 

Koko EU:n näkökulmasta muistan, että tuotiin esille muun muassa tällainen asia, että jos nimenomaan rakennusten energiatehokkuuden potentiaali EU:ssa hyödynnettäisiin, niin kokonaisuutena Eurooppa pystyisi vähentämään maakaasun kulutusta lämmitykseen niin paljon, että EU:n alueelle ei Venäjältä tarvitsisi enää tuoda kaasua. Suomalaisten näkökulmasta tämä ei ole tietysti niin relevanttia, koska Suomessa maakaasua käytetään lämmitykseen huomattavasti vähemmän kuin Keski-Euroopassa. 

Mutta tätä isompaa taustaa vasten minusta tuntuu ihmeelliseltä se, millainen peikko tästä energiatodistusasiasta on Suomessa tehty. Energiatodistus tarvitaan vain silloin, kun rakennus myydään tai vuokrataan, niin silloinhan on kysymys ostajan ja vuokraajan oikeusturvasta. Asunnon ostohan on useimmille tavallisille ihmisille ylivoimaisesti suurin taloudellinen sijoitus, minkä he elämässään tekevät, ja lämmityskustannukset ovat varmasti useimmissa taloissa se isoin osa käyttökustannuksia, niin en pidä todellakaan mitenkään kohtuuttomana sitä, että tällaisessa myyntitilanteessa on tehtävä selko myöskin rakennuksen energiankulutuksesta. 

Se sitten, onko se malli, mitä nyt käytetään, hyvä vai huono, on eri asia, ja ihan varmasti sitä voidaan parantaa, mutta todella sitä perusasiaa, että tuodaan nyt tällainen pienempi uudistus eduskuntaan, kun isompaa valmistellaan, pidän ihan perusteltuna. 

17.34 
Pia Viitanen sd :

Arvoisa puhemies! Minusta kyllä olisi hyvin tärkeää nyt, että hallitukselta tulisi ilmoitus siitä, mitä se aikoo tehdä tässä menettelyssä, kun tätä direktiiviä uudistetaan. Se varmasti on selvä, että hallitus vaikuttaa toivottavasti edelleen Suomen kannan mukaisesti niin, että vanhat pientalot vapautettaisiin pakollisesta energiatodistuksesta. Mutta aikooko hallitus nyt sitten kääntää näiden osalta linjan täysin päinvastaiseksi ja hyväksyä ihan tästä vaan, että ei siinä mitään, pistetään nyt kansalaisten autotallitkin energiatodistuksen piiriin? Eli miksei tähän samaan prosessiin, joka nyt on käynnissä, alkamassa, voida yksinkertaisesti juuri nyt liittää myös tätä vaadetta? Sitä en voi ymmärtää.  

Puhemies! Varmasti tavoite eli se, että ollaan energiatehokkaita ja muuta, on kaikilla sama, sen me jaamme, ja on monia keinoja, joilla tähän pääsemme, se on kilpailuvaltti. Mutta kun nämä energiatodistukset eivät sinänsä johda siihen tulokseen, niin siksi on hyvin tärkeää, että näinä aikoina, kun haluamme tätä byrokratiaa purkaa, kustannuksia karsia, normeja purkaa, emme tekisi sitä, ja että päinvastoin lisäisimme tätä sääntelyä kaikkinensa. 

Euroopan unionissa on paljon hyvää. Minusta oli esimerkiksi hyvä, että ministeri Soini käytti eilen täällä hyvin EU-myönteisen puheenvuoron. Arvostimme sitä aidosti oppositiostakin käsin, mutta sen ei olisi pitänyt tarkoittaa mielestäni sitä, että tämä uusi perussuomalaisuus menee sitten tähän ääripäähän, että nyt täällä perussuomalaisten edustaja kovastikin puolustelee sitä, että Euroopan unionista tulee sääntelyä, pakko pistää nyt autotallitkin verolle ja niin poispäin. Tämä pistää minut nyt, puhemies, pelkäämään ja miettimään sitä, että ei kai tämä hallitus nyt kokonaan ole suuntaa muuttanut viime kaudelta eduskunnan yhteisestä mielipiteestä näiden energiatodistusten suhteen. Siksi mielestäni, puhemies, olisi hyvin tärkeää, että hallitukselta tulisi linjaus ja selitys sille, miksi tämä tuodaan juuri tähän ajankohtaan. 

Toinen varapuhemies Paula Risikko
:

Täällä oli muutama vastauspuheenvuoro pyydetty. Otetaan edustaja Hassi ja sitten kaksi muuta ja sitten taas puhujalistaan. 

17.37 
Satu Hassi vihr 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta on kyllä saanut ympäristöministeriöltä selvityksen tästä laajemmasta uudistuksesta, sen valmistelusta. Kun eduskunnan sääntöjen mukaan asian, jonka käsittely valiokunnassa on päättynyt — jollainen tämäkin asia on — asiakirjat ovat julkisia, niin nämä ympäristöministeriön selvitykset ja aineistot ovat muidenkin kansanedustajien käytettävissä kuin ympäristövaliokunnan jäsenten. Kyllä me valiokunnan jäsenet varmaan mielellämme myöskin ulkomuistista näihin kirjallisiin aineistoihin lisäämme sen, mitä muistamme näistä selostuksista. 

17.37 
Ari Torniainen kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan edustaja Hassi kertoi jo aikaisemmin, mikä on tällä hetkellä Suomen linja. Elikkä Suomen linja ei ole muuttunut tällä eduskuntakaudella siitä, mitä viime eduskuntakaudella linjasimme yhdessä, edustaja Viitanen. Suomi ei ole tekemässä omaehtoisesti tätä hallituksen esitystä, vaan, niin kuin jo olen aikaisemmin todennut, tämä perustuu Euroopan komission päätökseen, emmekä halua joutua maksumieheksi aivan turhaan. Oikeastaan haluaisin kysyä edustaja Viitaselta: Viime kaudella te vastasitte tästä asiasta, näistä energiatodistusasioista. Miksi jo silloin ei otettu uimahalleja, jäähalleja energiatodistuslain piiriin? Silloin me emme olisi tässä tilanteessa, missä me nyt olemme, että voimme joutua maksumieheksi, jos emme laita tätä täytäntöön. 

Toinen varapuhemies Paula Risikko
:

Vastauspuheenvuoro vielä edustaja Kiuru, Pauli ja edustaja Viitanen. 

17.38 
Pauli Kiuru kok 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Torniainen esitti hyviä kysymyksiä, ja mielelläni kuulisin vastauksen, jos joku osaa sanoa, kuinka suuren riskin Suomi ottaa todellakin, jos emme tee sitä, mitä meidän edellytetään tekevän. Tässä ei ole kasvatettu sitä kuormaa, mitä meiltä edellytetään, lisäämällä direktiivin päälle jotain sellaista, mikä sinne ei kuulu, vaan teemme vain sen välttämättömän, mikä pitääkin tehdä. Kuten monista valiokunnan kuulemista lausunnoista ilmenee, tässä on aivan selkeät ja isot säästöpotentiaalit. Äsken puhuin uimahalleista, niitä on 218, säästöpotentiaali 1,5 — 3 miljoonaa euroa. Jäähalleja on 220 kappaletta, todennäköisesti samassa luokassa liikutaan. 

Niiden autotallien osalta: Minusta se on aivan vastuutonta kansalaisten pelottelua. (Puhemies koputtaa) Tuskin nyt kovin monella täällä yli 50 neliömetrin autotallia on erillisessä rakennuksessa. 

17.40 
Pia Viitanen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Olen tutustunut esimerkiksi kaikkiin näihin asiantuntijalausuntoihin, jo sillä kierroksella esitettyihin, kun tätä hallituksen esitystä on valmisteltu — ne kyllä löytyvät sieltä ympäristöministeriöstä. Kyllä siellä paljon kritiikkiä on juurikin siitä, että tämä lisää kustannuksia, byrokratiaa ja säätelyä, ja sitä kautta ei tähän kyllä nyt riemulla suhtauduttu niissä lausunnoissa, mitkä olen käynyt läpi. 

Puhemies! En toden totta voi rauhoittaa teitä. Jos olisin ministerinä tähän tilanteeseen törmännyt, en olisi ilomielin tuonut näitä autotalleja, vaan olisin lähtenyt tappelemaan samalla tavalla kuin toivon hallituksen nyt lähtevän myös tässä asiassa sinne Euroopan unionin suuntaan kertomaan Suomen terveisiä ja kertomaan sen, että me haluamme, että omakotitalojen energiatodistukset ovat vapaaehtoisia, ja me haluamme, että me vältämme jatkossakin turhaa byrokratiaa sillä, ettemme pistäisi autotalleja energiatodistuksen piiriin. Eli päinvastoin ministerinä minä halusin toimia tähän suuntaan ja olin iloinen, kun koko eduskunta oli sitä mieltä. Ja nyt olen siitä, puhemies, hämilläni, että hallitus tässä asiassa antaa periksi, varsinkin kun se aikataulujänne on se, että tähän direktiiviin saattaa hyvin tulla muutoksia, (Puhemies koputtaa) ja tässä REFIT-hengessä hyvinkin Suomea (Puhemies: Aika!) saatetaan tässä kuunnella. 

Toinen varapuhemies Paula Risikko
:

Mennään puhujalistaan. 

17.41 
Jani Mäkelä ps :

Arvoisa puhemies! Nyt kun edustaja Viitanen on kova laittamaan sanoja suuhun ja esittämään, mitä muut täällä ovat mieltä, niin korostettakoon nyt tässä vaiheessa, että itse en ainakaan näe missään tapauksessa tätä esitettyä lainsäädäntöä järkevänä, tarpeellisena tai mielekkäänä, niin kuin en montaa muutakaan asiaa, mitä EU esittää ja meiltä vaatii. Mutta toisaalta en kuitenkaan ole nähnyt sosialidemokraatteja esittämässä eroa EU:sta, joten meidän varmaan täytyy edelleenkin mennä EU:n päätöksenteon mukaisesti. (Pia Viitasen välihuuto) Toki sosialidemokraatit ovat tervetulleita mukaan EU-kriittiseen rintamaan ja sille linjalle, mutta mieluummin rehellisin keinoin kuin toisten puheita vääristelemällä. Myöskin oppositiossa sosialidemokraatit ovat kovasti käyneet vaatimaan normien purkamista — normien, joita ovat itse olleet rakentamassa vuosien kuluessa ja joita tuntuvat suuresti rakastavan. 

17.42 
Pauli Kiuru kok :

Arvoisa rouva puhemies! Edelleen edustaja Viitaselta tiedustelen, mikä on se tapa, miten te olisitte nyt hoitanut tätä asiaa. Eli jos Suomi saa tietopyynnön komissiolta, niin mikä olisi ollut parempi tapa reagoida kuin tämä hallituksen esitys. Ei se ole täydellinen, mutta se on vastaus siihen tietopyyntöön, mikä Suomelle on esitetty, ja tämä hallituksen esitys mahdollistaa sen, että meille ei varmasti tule mitään rangaistusmaksuja tästä asiasta. 

Ja sitten toinen kysymys: Viime vaalikaudella ministerinä olitte asiassa aktiivinen ja pyrimme hyvässä yhteisymmärryksessä saamaan korjauksia asioihin ja, kuten itse mainitsitte, kirjelmöitte Euroopan suuntaan. Tuliko siihen kirjelmään vastausta? Kuinka kauan vastauksen saaminen kestää? Kuinka kauan olisi tähän tietopyyntöön kirjelmöinnillä vastauksen saaminen kestänyt? 

17.43 
Pia Viitanen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä EU-ulottuvuus vihdoinkin tuli esiin. Eihän meidän nyt sen takia EU:sta pidä erota, että sieltä tulee näitä energiatodistusvaateita, vaan muuttaa siellä näitä pähkähulluja vaateita. Kyllä Euroopan unionissa täytyy uskaltaa jotain kritiikkiä sanoa, ja esimerkiksi minun mielestäni sen ei tule määrätä joka ikistä naulan paikkaa. Minusta Suomi voisi hyvin jatkaa sitä linjaansa, että lähdetään toimimaan siihen suuntaan, että sitä direktiiviä muutetaan. Meillä on siihen hyvät mahdollisuudet, ja tämä on täysin mahdollista. 

Vastaus tuli komissiolta, ja sieltä tuli vastaus, että selvä, Suomen huoli on noteerattu ja pistetään tämä seuraavaan REFIT-kierrokseen merkille. Eli tässä prosessi käynnistettiin, ja juuri siksi, koska me emme voineet olla varmoja, mihin se päätyy, käynnistimme samaan aikaan myös kansallisen lainsäädännön parantamisen, aivan kuten eduskunta edellytti. 

Eli siis, puhemies, yhteenvetona vielä kerran sanon, että tässä vaiheessa tämä laki on turha ja tässä vaiheessa tulee kaikin voimin vaikuttaa nyt ihan tosissaan sinne Euroopan unionin direktiivin evaluointiin. Seurasin hyvin tarkkaan tätä: se on vuodesta 2002 (Puhemies koputtaa) ollut voimassa, ja Suomella on koko ajan siinä erilaisia kansallisia päämääriä, mihin direktiivi on ohjannut, ja siksikin meidän täytyy vaikuttaa. 

Toinen varapuhemies Paula Risikko
:

Ja sitten mennään taas puhujalistaan. 

17.44 
Satu Hassi vihr :

Arvoisa puhemies! Totean tässä nyt sen, että itse en ollenkaan toivo, että energiatodistuksesta tulisi vapaaehtoinen edes vanhojen omakotitalojen kohdalla, jollaisessa itsekin asun. Tämä johtuu juuri siitä, että tieto energiankulutuksesta on ensinnäkin kuluttajansuojamielessä ostajalle tärkeää. Näitä todistuksiahan tarvitaan vain myynti- ja vuokraustilanteissa — ja toiseksi sen takia, että energiatehokkuuden parantaminen on lukemattomien Eurooppaa ja maailmaa koskevien selvitysten mukaan asia numero yksi, jos haluamme ilmastonmuutoksen aisoihin. Ilmastonmuutos on kuitenkin kaikkein suurin mahdollinen kustannus, mitä voimme yhteiskunnille kuvitella. 

17.45 
Pauli Kiuru kok :

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on tänään puhuttu kyselytunnilla tiedosta ja osaamisesta ja siitä, kuinka meidän pitäisi luottaa tutkijoihin, yliopistoihin. No, kyllähän me luotamme. Professori Peter Lund Aalto-yliopistosta lausunnossaan sanoo: "Energiatodistuksen kustannus suhteessa rahalliseen säästöön energian käyttöä tehostettaessa on pieni. Vuosisäästöt voivat olla merkittäviä, kymmeniä prosentteja." Ja kuten aikaisemmin mainitsin tähän samaiseen lausuntoon liittyen, uimahallien ja jäähallien osalta vaikutukset ovat miljoonia. 

Se, että vaikutetaan EU:hun, on tärkeätä. Mutta kai me voimme itsekin tehdä sellaisia asioita kuin Aalto-yliopiston professori Peter Lund sanoo. Miksi emme itse säästäisi miljoonia euroja kuntien kustannuksista, jotka menevät jäähallien ja uimahallien sähkö- ja lämpölaskuihin? (Pia Viitasen välihuuto) 

17.46 
Jani Mäkelä ps :

Arvoisa puhemies! Nyt jäi hieman epäselväksi, mitä edustaja Viitanen olisi tässä tilanteessa itse sitten tehnyt, jos EU-komissio näin menettelee. Ja onko edustaja Viitasella tietoa, että direktiiviä oltaisiin tarkistamassa mainittujen rakennustyyppien eli esimerkiksi (Pia Viitasen välihuuto) varastorakennusten, uimahallien ja jäähallien osalta — tai niiden omakotitalojen, mistä aiemmin puhuttiin? Tässähän sekoitetaan kahta eri asiaa. 

17.47 
Pia Viitanen sd :

Arvoisa puhemies! Tämä äskeinen puheenvuoro sai minut vielä huolestuneemmaksi kuin olen ollut. Nimittäin tämähän todisti nyt sitä, että edustajalla ei ole käsitystä siitä, aikooko Suomen hallitus nyt nimenomaan nostaa tämän asian sinne direktiiviarviointiin ja revisiointiin, koska nythän se on auki ja nyt Suomi voi tuoda omat terveisensä. Jos tämä hallitus ei halua tuoda terveisiä autotallien osalta, niin sitten ne eivät ole siellä auki, ellei joku muu maa ota. Mutta jos Suomen hallitus ottaa auki omakotitalot ja nämä, niin silloin ne ovat siellä tarkasteltavina. Siksi olen kysynyt, missä se aktiviteetti nyt on. 

Puhemies! Jos eivät perussuomalaiset enää uskalla sanoa Euroopan unionista mitään kriittistä, niin sosialidemokraatit kyllä uskaltavat. Eli siellä on turhaa säätelyä, joka on elänyt itse itseään varten, muodostanut byrokratiaa vuosien varrella, ja meidän täytyy uskaltaa puuttua siihen ja kansallisesti vaatia muutoksia — varsinkin tilanteessa, jossa joka tapauksessa tämän direktiivin evaluointi on käynnissä. 

Ja sen verran sanon, puhemies, vielä kokoomukselle, että olen vähän hämmästynyt, kun täällä edustaja Kiuru tätä näin paljon puolustaa. Nimittäin lähetekeskustelussa kokoomuksen edustaja oli hyvin, hyvin kriittinen ja toivoi, että eduskunta voisi vielä lykätä tätä lakia. 

17.48 
Satu Hassi vihr :

Arvoisa puhemies! Direktiivien uudistaminen kestää käytännössä vuosia. Kun komissio on nyt tuonut esille sen, että Suomen lainsäädäntö ei tältä osin — osilta, jotka eivät tavallista ihmistä ja asukasta juurikaan koske — vastaa EU-lainsäädännön vaatimuksia, niin se, että direktiiviä ollaan uudistamassa, ei mielestäni ole mitenkään pätevä perustelu sille, että nyt sitten jätettäisiin nämä asiat kansallisessa lainsäädännössä korjaamatta, sillä se uudistaminen ei ole nopeaa. 

Todellakaan minä en kyllä pysty pitämään mitenkään dramaattisena asiana sitä, että yli 50 neliön lämmitetyillä autotalleilla pitää olla energiatodistus siinä vaiheessa, kun se autotalli ostetaan tai vuokrataan. Vielä haluaisin lisätä sen, että energiatodistushan sisältää tietoa siitä, millä tavoin rakennuksen energiankulutusta voi vähentää. 

Ylipäätänsä ihmettelen sellaista keskustelun sävyä, jossa energiansäästöä tuodaan esille ikään kuin tällaisena kustannusasiana, koska sen kauttahan voidaan saada aikaan tavattoman suuria säästöjä. Esimerkiksi eduskunnan remontin yhteydessä, kun kyselin ympäristövaliokunnan Brasilian‑matkaa varten tietoja eduskunnan remontin energiansäästövaikutuksista, niin sain vastauksen, että eduskunnan energiankulutus tulee laskemaan remontin yhteydessä useita kymmeniä prosentteja. (Pia Viitanen: Ihan ilman energiatodistusta!) Ihan varmasti tulevat maksamaan itsensä nämä toimenpiteet. 

Esimerkiksi, kun EU:ssa oli käsiteltävänä energiatehokkuusdirektiivi, niin silloin Suomessa pidettiin kovasti älämölöä siitä, että on kauheaa, jos julkisia rakennuksia vaaditaan energiaremontoimaan 3 prosenttia vuodessa. Sehän olisi käytännössä tarkoittanut vain sitä, että kerran 30 vuodessa remontoitavan julkisen rakennuksen, ja se nyt lienee semmoinen (Puhemies koputtaa) ihan normaali remonttisykli muutenkin, remontin yhteydessä tehtäisiin samalla energiaremonttia. Ylipäätänsä tätä energiatehokkuuden pitämistä peikkona ihmettelen. (Pia Viitanen: Ei se ole näin!) 

17.51 
Pauli Kiuru kok :

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Viitaselle vielä sen verran, että en minä todellakaan puolusta byrokratiaa, en puolusta turhia normeja. Silloin puolustan, kun niillä on joku arvopohja takana ja ne parantavat ihmisten hyvinvointia, elinkeinoelämän, yritysten toimintaedellytyksiä. 

Mutta tähän asiaan: Energiatehokkuutta kannattaa parantaa, energian säästöä kannattaa hakea. Ja minkä takia niitä kannattaa kunnissa hakea esimerkiksi niistä jäähalleista ja uimahalleista? Sen takia, että niitä kuntalaisten veroeuroja säästyisi sellaisiin hankkeisiin, joissa niillä euroilla saadaan kuntalaisille palveluja, joita kuntalaiset tarvitsevat. Ei niitä kannata hukata sähkön ja lämmön kulutuksena huonosti eristettyihin, huonon ilmanvaihdon jäähalleihin ja uimahalleihin. Kannattaa lukea se Peter Lundin lausunto sieltä ympäristövaliokunnan sivuilta. 

17.52 
Sinuhe Wallinheimo kok :

Arvoisa rouva puhemies! Minulle jäi se kuva, että edustaja Viitanen on tapellut tosissaan viime kaudella tämän direktiivin muuttamisesta, ja hän puhui lähettämästään kirjeestä. Ehkä haluaisin sen sisällön nytten sitten kuulla, mitä tässä kirjeessä sitten puhuttiin, ilmeisesti REFITistä puhuttiin, kenelle se meni, kuka siihen vastasi, ja miten EU siihen sitten reagoi. Olisi mielenkiintoista kuulla. 

17.52 
Pia Viitanen sd :

Arvoisa puhemies! Kerroin juuri sen vastauksen, silloiselle komissaarille tämä kirje meni, ja se oli mielestäni parempi vastaus kuin olisin voinut kuvitella. Olin siitä iloinen ja kerroin siitä eduskunnallekin, ja nämä asiat löytyvät kyllä kaikki. Voin vaikka ne teille sitten toimittaa. 

Mutta nyt mennään tähän itse asiaan. (Mika Lintilä: Ai nyt vasta! — Naurua) Nimittäin, puhemies, minä luin myös tämän hallituksen esityksen, ja siinä sanotaan, että tällä esityksellä ei ole mitään merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kukaan ei vastusta energiatehokkuutta. Jäähalli, uimahalli kannattaa varmasti remontoida energiatehokkaaksi. Eihän se tästä lainsäädännöstä riipu, etteikö näin voisi tehdä. Olen täsmälleen samaa mieltä. Tässähän tapauksessa tämän logiikan mukaan vain silloin jäähalli remontoitaisiin energiatehokkaaksi, kun se myytäisiin, koska silloin on se pakollinen energiatodistus. Yritän tässä vain kertoa, ettei tämä ole se kannustin lisätä energiatehokkuutta. Ei tällainen menettely sitä lisää, enkä minä niistä uima- ja jäähalleista tässä mielessä ole niin huolissani kuin taas siitä, että se tavallinen autotalli sieltä sitten tulee. Kuten täällä on esitetty monta kertaa, hämmennyksenä on myös se, että kun me juuri olemme päässeet toisentyyppiseen henkeen eli täällä hallitus puhuu todella innokkaasti normien purusta, säätelyn purusta, byrokratian purusta, kustannusten leikkaamisesta, niin nyt me menemme päinvastaiseen suuntaan, ja se on, puhemies, tässä se olennainen seikka. 

17.54 
Pauli Kiuru kok :

Arvoisa rouva puhemies! Tässä tuli nyt tämä uimahallien ja jäähallien myyntiasia. Ei niitä ole kukaan myymässä, tai tietysti saa myydä, jos sille on erityiset perusteet. Mutta miten se liittyy tähän energiatodistukseen: se liittyy sillä tavalla, niin kuin valiokunnan mietinnössä sanotaan, että esillelaittovelvoite energiatodistuksen osalta koskee yli 250 neliön suuruisia, yleisön toistuvien käyntien kohteena olevia julkisen palvelun tiloja. Eli ei sen tarvitse olla myynnissä, koska silloinhan sitä ei oikeastaan koskaan tarvittaisikaan. 

Työelämässä kaikki palaute on yleensä tervetullutta. Mieluiten positiivista mutta rakentavaa palautetta epäkohdista kannattaa antaa. Onnettomin tilanne on se, että ei tule palautetta ollenkaan. Energiatodistus tällaisissa isoissa rakennuksissa on yksi keino antaa palautetta rakennuksen kunnosta, ja kun sitä palautetta saa, niiden ihmisten, jotka vastaavat siitä rakennuksen kunnosta, on helpompi reagoida ja tehdä korjaussuunnitelmia. 

17.55 
Pia Viitanen sd :

Arvoisa puhemies! Minä nyt halusin vielä tähän lopuksi pyytää tämän puheenvuoron, koska minä olen ihan tosissani tämän asian kanssa ja minä todella sydämestäni toivon, että tämä nykyinen hallitus ihan tosissaan nyt, kun sitä direktiiviä uudistetaan, ottaa myös tämän asian sinne esille. Minä toivoisin, että te edustajat, ketkä täällä nyt kuulette tämän keskustelun, voisitte vaikuttaa omien puolueidenne kautta, jotta näin kävisi. 

Tämä oli viime kaudella eduskunnan yhteinen asia. Me vastasimme kansalaisaloitteeseen, otimme koppia ja toimimme, ja nyt pitäisi tämän jatkua eikä käydä päinvastoin. Aikataulu tiedetään. Se on syksyllä jo edessä. Kun parhaillaan ollaan nyt jo oltu yhteyksissä sinne, niin mikä estää nyt sitten sen, että myös tätä kyseistä asiaa ei voida siinä samassa yhteydessä käsitellä. 

Halusin tässä nyt vain ihan rakentavassa hengessä palata siihen henkeen, minkä löysimme viime kaudella, ja haluan todella vedota myös Omakotiliiton alulle paneman kansalais-aloitteen etenemisen puolesta, että se EU-tie katsotaan, katsotaan mitä saavutetaan, yritetään vaikuttaa edes eikä heti mennä sanomaan perussuomalaisten tavoin, ettei tälle mitään voi tehdä. Ja sitten mitä tulee todellakin tähän kotimaiseen lainsäädäntöön, niin uskoisin, että koko eduskunta myös täältä oppositiosta käsin antaa tuen sinä päivänä, kun ministeri Tiilikainen tämän uudistetun lain täällä kotimaassa tuo. 

17.57 
Ari Torniainen kesk :

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Viitaselle ihan vielä muistin ja tiedon vahvistamiseksi: Kun katsotte sen ympäristövaliokunnan mietinnön, niin valiokunta yksimielisesti siihen kansalaisaloitteen kohtaan totesi, että sitä halutaan viedä eteenpäin ja kiirehtiä sen valmistumista myöskin. Elikkä sitä, mitä viime eduskuntakaudella yhteisesti todettiin, halutaan myöskin viedä nykyään yhteisesti — toivottavasti yhteisesti — eteenpäin. Ainakin hallituspuolueet haluavat viedä sitä asiaa eteenpäin. 

Tähän autotalliasiaan haluan vielä sanoa sen verran, että alle 50-neliöiset autotallit eivät nyt tule tämän lain piiriin, (Pia Viitasen välihuuto) vaan yli 50-neliöiset lämmitettävät, lämpimät autotallit. Kuinka monessa pientalossa on yli 50-neliöinen lämmitetty autotalli? Kysyn vaan sitä. Ja jos niitä on, niin en katso mitenkään pahaksi sitä, että niidenkin energiatehokkuutta pyritään parantamaan energiatodistusten kautta. 

Yleiskeskustelu päättyi. 

Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 150/2015 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.