Perustelut
Avoin koordinaatiomenetelmä.
Avoin koordinaatiomenetelmä on otettu käyttöön
maaliskuussa 2000 pidetyssä Lissabonin Eurooppa-neuvostossa.
Tässä kokouksessa hyväksytty EU:n strateginen
päämäärä työllisyyden,
talousuudistusten ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi
voitiin puheenjohtajan päätelmien mukaan toteuttaa
parantamalla olemassa olevia prosesseja ja ottamalla kaikilla tasoilla
käyttöön uusi avoin koordinaatiomenetelmä,
johon liittyy Eurooppa-neuvoston selkeämpi asema suunnanantajana
ja koordinoijana. Menetelmää on sittemmin sovellettu
monilla politiikkalohkoilla, kuten valtioneuvoston selvityksestä ilmenee.
Avoimen koordinaation menetelmää voidaan yleisesti
luonnehtia unionin jäsenvaltioiden poliittisen yhteistyön
välineeksi, jota sovellettaessa käytettäviä keinoja
ovat esimerkiksi yhteisten suuntaviivojen hyväksyminen,
tietojenvaihto, seuranta ja vertaileva arviointi. Menetelmästä ei
ole määräyksiä unionin perustamissopimuksissa
eikä sen käyttäminen siten vaikuta muodollisesti
unionin ja sen jäsenvaltioiden väliseen toimivallanjakoon.
Menetelmän käyttämisestä päätetään
tapaus- tai politiikkakohtaisesti. Eurooppa-neuvoston kevätkokouksessa
määritellään puheenjohtajan
päätelmien mukaan menetelmän käyttämiseen
liittyvät toimeksiannot ja varmistetaan niiden seuranta.
Avoin koordinaatio on menetelmänä vielä jäsentymätön.
Menetelmän sisältö voi sitä eri politiikkalohkoihin
sovellettaessa vaihdella mm. menetelmän käytölle
asetettujen erilaisten päämäärien
mukaan. Joissakin tapauksissa avoimen koordinaatiomenetelmän
soveltamisella on kuitenkin jo nykyisin merkittävänäkin
pidettävää tosiasiallista ohjausvaikutusta,
vaikka menetelmän puitteissa ei ole mahdollista antaa muodollisesti
sitovaa sääntelyä.
Perustuslain säännökset.
Eduskunta käsittelee perustuslain 96 §:n
1 momentin mukaan ehdotukset sellaisiksi säädöksiksi,
sopimuksiksi tai muiksi toimiksi, joista päätetään
Euroopan unionissa ja jotka muutoin perustuslain mukaan kuuluisivat
eduskunnan toimivaltaan. Suuren valiokunnan oikeudesta saada valtioneuvostolta
selvitys muiden asioiden valmistelusta Euroopan unionissa säädetään
perustuslain 97 §:n 1 momentissa. Lisäksi pääministeri
on perustuslain 97 §:n 2 momentin mukaisesti velvollinen
antamaan eduskunnalle tai sen valiokunnalle tietoja Eurooppa-neuvoston
kokouksessa käsiteltävistä asioista etukäteen
sekä viipymättä kokouksen jälkeen.
Valtiosääntöoikeuden kannalta keskeinen
kysymys on, voiko avoimessa koordinaatiomenetelmässä tulla
esille sellaisia ehdotuksia, jotka tulee saattaa eduskunnan käsiteltäväksi
perustuslain 96 §:n 1 momentin nojalla.
Sanamuotonsa mukaan perustuslain 96 §:n 1 momentti
koskee yleisesti kaikkia Euroopan unionissa tehtäviä päätöksiä.
Eduskunnan toimivaltaa ei siten ole aikaisemmin voimassa olleen perustuslakitasoisen
sääntelyn tapaan rajoitettu viittaamalla unionin
tiettyjen toimielinten päätöksiin. Säännös
eduskunnan osallistumisesta Euroopan unionin asioiden kansalliseen
valmisteluun on siten näiltä osin aikaisempaa
sääntelyä laaja-alaisempi (ks. myös PeVM
6/1999 vp, s. 4—5).
Perustuslain 96 §:n 1 momentin tarkoituksena on varmistaa
eduskunnan mahdollisuus vaikuttaa riittävän varhaisessa
vaiheessa kaikkien niiden Euroopan unionissa tehtävien
päätösten valmisteluun, jotka sisältönsä puolesta
kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi Euroopan
unionin jäsen. Säännöksessä tarkoitettua
muodollista edellytystä "säädös,
sopimus tai muu toimi" on perustuslain esitöiden mukaan tulkittava
eduskunnan aseman turvaavalla tavalla laajasti (HE 1/1998
vp, s. 153/I). Ratkaiseva eduskunnan toimivaltaisuutta
koskeva peruste perustuslain 96 §:n 1 momentissa on kulloinkin käsiteltävänä olevan
asian kuuluminen aineelliselta sisällöltään
eduskunnan toimivaltaan. Avoimen koordinaation tapauksessa asian
on kuitenkin valiokunnan mielestä lisäksi oltava riittävän
jäsentynyt, jotta sitä voidaan perustuslain 96 §:n
mielessä pitää eduskunnan käsiteltäväksi
saatettavana ehdotuksena.
Ehdotusta avoimen koordinaatiomenettelyn käyttöön
ottamisesta ja menettelyssä käsiteltävistä asioista
on pidettävä perustuslain 96 §:ssä tarkoitettuna
ehdotuksena Euroopan unionissa päätettäväksi
muuksi toimeksi, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät.
Muissa tapauksissa siihen sovelletaan perustuslain 97 §:n 1
momentin säännöstä suuren valiokunnan oikeudesta
saada valtioneuvostolta selvitys asioiden valmistelusta
Euroopan unionissa.