Arvioinnin lähtökohdat
(1) Perustuslakivaliokunnassa nyt käsiteltävänä oleva jatkokirjelmä koskee komission ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tekoälyn harmonisoiduksi sääntelyksi (KOM(2021) 206 lopullinen, jäljempänä tekoälyasetus), jota koskevan kantansa Euroopan parlamentti vahvisti täysistunnossaan 14.6.2023. Perustuslakivaliokunta on aiemmin arvioinut komission ehdotusta U-kirjelmästä U 28/2021 vp antamassaan lausunnossa PeVL 37/2021 vp. Valtioneuvosto on sittemmin antanut eduskunnalle jatkokirjelmän UJ 29/2022 vp, jossa käsitellään mm. alkuperäisen kirjelmän mukaisesta ehdotuksesta poikkeavia ehdotuksia sääntelyn soveltamisalaksi ja tekoälyn määritelmäksi.
(2) Perustuslakivaliokunta piti arvioidessaan alkuperäistä kirjelmää tekoälyä nopeasti kehittyvänä teknologiaperheenä, joka voi myötävaikuttaa monenlaisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin etuihin kaikilla toimialoilla ja sosiaalisessa toiminnassa ja jota koskevalla sääntelyllä on vaikutuksia moniin perusoikeuksiin ja merkittäviä vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön (PeVL 37/2021 vp, kappaleet 6—8).
(3) Tekoälyasetuksen perusratkaisuna on riskiperustainen ja käyttötapauskohtainen lähestymistapa, jossa tekoälyn sovellustilanteet luokitellaan käyttötarkoituksen pohjalta kiellettyihin käyttötarkoituksiin, korkean riskin käyttötarkoituksiin, matalan riskin käyttötarkoituksiin ja minimaalisen tai olemattoman riskin käyttötarkoituksiin. Sen tavoitteena on yhtäältä edistää tekoälyyn liittyviä kaupallisia intressejä, toisaalta turvata perus- ja ihmisoikeuksia tekoälyn käytössä. Tekoälyasetus on muodollisesti luonteeltaan lähinnä EU:n riskiperusteista tuoteturvallisuussääntelyä (ks. myös PeVL 37/2021 vp, kappale 5).
(4) Perustuslakivaliokunnan tuolloisen arvion mukaan tekoälyasetuksella on vaikutuksia moniin perusoikeuksiin ja merkittäviä vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön (PeVL 37/2021 vp, kappale 6). Valiokunta arvioi tuolloin, että ehdotettu tekoälyasetus vaikuttaa tulevaisuuden yhteiskuntaan perustavanlaatuisella tavalla, eikä sitä voi pitää yksin tuoteturvallisuutta koskevana lainsäädäntönä. Valiokunta painotti, että tekoälyasetuksen oikeusvaikutukset ovat perusoikeusjärjestelmän kannalta tuolloin arvioidussa kirjelmässäkin kuvatuin tavoin erittäin merkittäviä (PeVL 37/2021 vp, kappale 8).
(5) Perustuslakivaliokunta kiinnitti tuolloin nimenomaisesti huomiota myös siihen, että asiassa on kyse kansalliseen oikeuteen nähden etusijan saavan EU-asetuksen valmistelusta (PeVL 37/2021 vp, kappale 7). Valiokunnan mukaan on ollut selvää, että voimassa olevan EU-lainsäädännön etusijan perusteella ei EU-lainsäädännön valmistelun yhteydessä voi sivuuttaa perus- ja ihmisoikeuksiin liittyviä näkökohtia, vaan valiokunta on arvioinut EU-oikeuden lainsäädäntö- ja sopimushankkeita perus- ja ihmisoikeuksien kannalta kiinnittämällä valtioneuvoston huomiota valmistelussa myös merkitykselliseen tuomioistuinkäytäntöön (ks. esim. PeVL 13/2017 vp, s. 4—5, PeVL 28/2016 vp, s. 5—6, PeVL 20/2016 vp, s. 4—5).
(6) Perustuslakivaliokunta on nimenomaisesti painottanut yleisesti sen varmistamista, että EU-oikeuden asetusehdotukset pysyvät olemassa olevien perus- ja ihmisoikeusperiaatteiden puitteissa (PeVL 13/2017 vp, s. 5). Valiokunnan lausuntokäytännön mukaan Suomen perustuslaissa turvatut perusoikeudet ovat olleet merkityksellisiä myös EU-sääntelyn valmistelussa (ks. esim. PeVL 15/2017 vp, s. 4 ja PeVL 9/2017 vp, s. 5—6 ja niissä viitatut lausunnot). Suomen perustuslain tulee ohjata valtioneuvoston kannanmuodostusta EU-lainsäädännön valmistelussa (ks. esim. PeVL 20/2017 vp). Valiokunta on vakiintuneesti todennut myös, että perustuslain 1 §:n 3 momentti yhdessä perustuslain 22 §:ssä säädetyn perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvollisuuden kanssa merkitsee, että valtioneuvoston tulee osallistua EU-säädösehdotusten valmisteluun tavalla, joka turvaa perus- ja ihmisoikeuksia Suomen lisäksi koko Euroopan unionissa (ks. PeVL 2/2021 vp, kappale 3, PeVL 4/2019 vp, s. 3, PeVL 20/2017 vp, s. 6, PeVL 53/2017 vp, s. 5). Valiokunta painotti, että tekoälyasetusta koskevaa ehdotusta on siten valmisteluvaiheessa arvioitava perusoikeuksien yleisten ja tarvittaessa kunkin perusoikeuden erityisten rajoitusedellytysten kannalta, tarvittaessa myös EU-tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöön tukeutuen (PeVL 37/2021 vp, kappale 9).
(7) Perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan nimenomaista huomiota kahden toisinaan vastakkaisen intressin turvaamiseksi laadittavan sääntelyn mahdolliseen ongelmallisuuteen suhteellisuusvaatimuksen kannalta ja kiinnitti siten erityistä huomiota yhdenvertaisuuteen, yksityiselämän suojaan, oikeusturvaan ja hyvän hallinnon vaatimuksiin sekä elinkeinovapauteen (PeVL 37/2021 vp, kappale 13). Valiokunta piti esimerkiksi elinkeinovapauden kannalta merkityksellisenä, että asetuksessa säädettävät tuoteturvallisuusvaatimukset eivät saa asettaa esimerkiksi liiallisia markkinoilletulon esteitä taikka suhteetonta hallinnollista taakkaa tekoälyjärjestelmien tuottajille (PeVL 37/2021 vp, kappale 14).
(8) Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota myös kansalliseen liikkumavaraan. Valiokunta katsoi asetuksen jatkovalmistelussa olevan olennaista perustuslain 21 §:ssä turvattujen hyvän hallinnon periaaatteiden ja oikeusturvan turvaamiseksi varmistaa, että sääntely mahdollistaa julkisen sektorin tekoälyjärjestelmien kansallisen, asetuksessa säädettyä vähimmäistasoa pidemmälle menevän sääntelyn (PeVL 37/2021 vp, kappale 25), ja että hallinnollisten sanktioiden osalta tulisi pyrkiä varmistamaan riittävä kansallinen liikkumavara erityisesti sen huomioimiseksi, että Suomessa ei määrätä hallinnollisia seuraamusmaksuja viranomaisille (PeVL 37/2021 vp, kappale 40).
(9) Perustuslakivaliokunta arvioi myös tekoälyasetuksen 70 artiklassa säädettyä eräiden tietojen ja datan luottamuksellisuutta. Valiokunta katsoi, että perustuslain 12 §:n 2 momentissa säädetyn julkisuusperiaatteen johdosta sääntelyä oli mm. tältä osin täsmennettävä olennaisesti ja rajattava vain välttämättömään (PeVL 37/2021 vp, kappale 30).
(10) Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota myös komissiolle ehdotettuun laajaan toimivaltaan antaa delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi asetuksen liitteiden muuttamiseksi ja edellytti sääntelyä täsmennettävän jatkovalmistelussa (PeVL 37/2021 vp, kappale 42).
(11) Perustuslakivaliokunnan mukaan sääntelyä tuli arvioida kokonaisuutena mm. EU-lainsäädännön laadun, selkeyden ja toimivuuden kannalta viitaten suhteeseen henkilötietojen suojaa koskevaan sääntelyyn sekä mm. korkean riskin kategoriaan kuuluviin tekoälyjärjestelmiin, jotka ovat merkityksellisiä yksityisyyden ja henkilötietojen suojan kannalta, kuten biometriseen tunnistukseen tai henkilöiden luokitteluun liittyvät järjestelmät (PeVL 37/2021 vp, kappaleet 26—27). Valiokunta arvioi mm. tuolloin ehdotettujen etätunnistuksen kiellosta tehtävien poikkeusten perusteluja voitavan lainvalvonnan kannalta pitää sinänsä varsin painavina, kun lisäksi otettiin huomioon, että etätunnistuksen tarkoituksena oli myös suojata henkilökohtaista turvallisuutta ja sitä tukevan lainvalvonnan edellytyksiä, ja niiden käyttöalaa oli säännösehdotuksessa pyritty rajoittamaan yksityiselämän suojan kannalta. Valiokunta kiinnitti tältä osin valtioneuvoston huomiota jatkovalmistelussa myös Euroopan tietosuojaneuvoston ja Euroopan tietosuojavaltuutetun antamassa lausunnossa (18.6.2021) tarkasteltuihin poikkeusten soveltamiseen liittyviin merkittäviin riskeihin ja peruuttamattomiin vaikutuksiin yksityiselämän suojan ja oikeuden anonymiteettiin kannalta (PeVL 37/2021 vp, kappale 28).
(12) Perustuslakivaliokunta kiinnitti myös laajasti huomiota ehdotettuun seuraamusmaksusääntelyyn erityisesti valiokunnan ns. blankorangaistusta koskevan käytännön näkökulmasta ja painotti tarvetta kiinnittää erityistä huomiota seuraamussääntelyn täsmentämiseen jatkovalmistelussa (PeVL 37/2021 vp, kappale 36) sekä korostuneeseen oikeusturvan tarpeeseen. Valiokunta kiinnittää täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden näkökulmasta huomiota myös asetuksen sisältöön suhteessa seuraamusmaksusääntelyyn (PeVL 37/2021 vp, kappale 33). Valiokunta korosti myös kansallisen liikkumavaran tarvetta sekä erityistä huomiota tarpeeseen sovittaa tekoälyasetuksen sääntely tältäkin osin yhteen tietosuoja-asetuksen sääntelyn kanssa (PeVL 37/2021 vp, kappale 38).
(13) Perustuslakivaliokunta arvioi, että perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten näkökulmasta keskeisimmät ongelmat tekoälyn käytössä ja sen sääntelyssä liittyvät kuitenkin erityisesti yhdenvertaisuuteen ja syrjinnän kieltoihin sekä oikeusturvaan. Valiokunnan mukaan tekoälyn käytöllä voi sinänsä olla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia niin yhdenvertaisuuteen kuin oikeusturvaankin (PeVL 37/2021 vp, kappale 15). Valiokunta katsoi tämän johdosta, että syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden vaatimusten toteutumista tulisi kuitenkin jatkovalmistelussa arvioida systemaattisemmin erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, kuten lapsien ja vammaisten henkilöiden, kannalta kiinnittäen huomiota myös asetusehdotuksen suhteeseen voimassa olevaan yhdenvertaisuus- ja syrjintäkieltosääntelyyn unionissa ja Suomessa sekä niiden valvontamekanismeihin (PeVL 37/2021 vp, kappale 17) sekä tekoälyn käyttöön mahdollisesti liittyvän profiloinnin ongelmallisuuteen sanottujen normien kannalta (PeVL 37/2021 vp, kappale 18).
Eduskunnan tiedonsaantioikeus
(14) Perustuslakivaliokunta kiinnitti arvioidessaan komission tekoälyasetusehdotuksesta laadittua kirjelmää erityistä huomiota siihen, että valiokunnan vakiintuneessa käytännössä sanotun mukaisesti eduskunnan perustuslain 96 ja 97 §:n mukaiset tiedonsaanti- ja vaikutusmahdollisuudet on turvattava asianmukaisesti (PeVL 37/2021 vp, kappale 10, ks. myös PeVL 2/2023 vp, kappaleet 9—15 ja esim. PeVL 29/2021 vp, kappale 4, PeVL 49/2010 vp). Valiokunnan mukaan asian tuolloisessa käsittelyvaiheessa oli odotettavissa, että näin merkittävään sääntelyehdotukseen kohdistuu jatkovalmistelussa vielä useita muutoksia. Valiokunta ei sanotun johdosta pyrkinyt vielä käsittelyn tuossa vaiheessa käsittelemään kaikkia sääntelyn yksityiskohtia, vaan viittasi siihen, että asetusehdotukseen liittyi vielä monelta osin laajaakin selvittämistä vaativia, perus- ja ihmisoikeuksien kannalta olennaisia kysymyksiä. Valiokunta kiinnitti tämän vuoksi valtioneuvoston huomiota eduskunnan riittävään ja ajantasaiseen informoimiseen perustuslain mukaisella menettelyllä edelleen käsillä olevan asetusehdotuksen jatkovalmistelussa (PeVL 37/2021 vp, kappaleet 10 ja 11). Valiokunta pitää erittäin valitettavana, että sanottu ei vaikuta ohjanneen valtioneuvoston menettelyä asiassa.
(15) Nyt arvioitavassa jatkokirjelmässä selostetaan joitakin asetusehdotukseen sen jatkokäsittelyssä, erityisesti Euroopan parlamentissa, tehtyjä muutoksia. Samalla jatkokirjelmässä täsmennetään joiltakin osin valtioneuvoston kantaa asetusehdotukseen tehtyihin muutoksiin. Jatkokirjelmässä ei kuitenkaan ehdotetun sääntelyn muutokset sekä tekoälyn teknologisessa kehityksessä ja yhteiskunnallisessa merkityksessä tapahtuneet alkuperäisen kirjelmän jälkeiset muutokset huomioon ottaen tehdä riittävästi selkoa asetusehdotukseen jatkokäsittelyssä tehdyistä merkittävistä perustelujen ja säännösten muutoksista sekä valtioneuvoston kannasta niihin. Sääntelyn arviointi perusoikeuksien näkökulmasta on verraten pinnallista ja valtioneuvoston kanta jää monelta keskeiseltä osin täysin avoimeksi. Useat säännösehdotukset ja niitä koskeva valtioneuvoston kannanmuodostus edellyttäisivät asian perusteellisempaa tarkastelua kansallisen perustuslain, EU-oikeuden ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kannalta. Kirjelmään sisältyy perustuslain kannalta merkittäviä kantoja esimerkiksi tekoälyn käyttöä lainvalvontatarkoituksissa koskevasta sääntelystä, jota tulisi arvioida huolellisesti aiemmassa lausunnossa tarkoitetulla tavalla perusoikeuksien yleisten ja tarvittaessa kunkin perusoikeuden erityisten rajoitusedellytysten kannalta, tarvittaessa myös EU-tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöön tukeutuen (PeVL 37/2021 vp, kappale 9). Olennaista on, että jatkokirjelmässä ei myöskään selvitetä, millä tavoin perustuslakivaliokunnan aikaisemmassa lausunnossa erityisesti korostamia valtiosääntöoikeudellisia näkökohtia on otettu huomioon. Valiokunta painottaa, että sen lausunnoista ilmenevät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset tulee huomioida nyt käsittelyn pohjana olevaa kirjelmää paremmin valtioneuvoston kannan muodostuksessa (ks. myös PeVL 2/2023 vp, kappale 13).
(16) Perustuslakivaliokunta on pitänyt sille perustuslain 74 §:ssä säädetyn tehtävän kannalta erityisen ongelmallisena perustuslain 96 §:ssä tarkoitetun asian johdosta eduskunnalle toimitetun kirjelmän puutteellisuutta asiakokonaisuuksien perus- ja ihmisoikeuksien arvioinnin kannalta erityisesti silloin, kun sääntelykohde on ilmeisen perusoikeus- ja ihmisoikeusherkkää (PeVL 2/2023 vp, kappale 10, ks. myös PeVL 14/2017 vp, s. 7 ja esim. PeVL 33/2016 vp).
(17) Perustuslakivaliokunta kiinnittää valtioneuvoston vakavaa huomiota asiakokonaisuuksien perus- ja ihmisoikeuksien arvioinnin asianmukaisuuteen kirjelmässä erityisesti, kun kyse on nyt käsillä olevan kaltaisesta, ilmeisen perus- ja ihmisoikeusherkästä sääntelystä. Valiokunnan mielestä nyt kirjelmässä esitetty ei tarjoa riittävästi tietoa valtioneuvoston kantaan yhtymisen arviointiin. Valiokunnan käsityksen mukaan asetukseen liittyy kuitenkin edelleen merkittäviä jatkovalmistelu- ja täsmennystarpeita. Valiokunta kiinnittää valtioneuvoston vakavaa huomiota eduskunnan riittävään ja ajantasaiseen informoimiseen perustuslain mukaisella menettelyllä edelleen käsillä olevan asetusehdotuksen jatkovalmistelussa. Perustuslain 96 §:ssä tarkoitettujen EU-asioiden käsittelylle on eduskunnassa varattava jatkossa riittävä aika.