Perustelut
Materiaalilaitoksen organisaatio
Puolustusvaliokunta antoi mietintönsä turvallisuus-
ja puolustuspoliittisesta selonteosta joulukuussa 2004 (PuVM
1/2004 vp —VNS 6/2004 vp).
Valiokunnan mietinnössä todetaan, että puolustusvoimien
rationalisointitoimenpiteiden toteuttamisen keskeisenä perustana
tulee olla toiminnalliset tarpeet. Lisäksi kokonaisarviota tehtäessä on
otettava huomioon toimenpiteiden yhteiskunnalliset, alueelliset
ja kokonaismaanpuolustukseen liittyvät vaikutukset. Nämä lähtökohdat
ovat keskeisiä tekijöitä arvioitaessa
myös sitä muutosprosessia, joka koskee Puolustusvoimien
Materiaalilaitosta.
Saadun selvityksen mukaan Puolustusvoimien Materiaalilaitos
tulee olemaan 1.1.2008 alkaen Maavoimien komentajan alainen laitos. Laitoksen
tehtävänä on edelleen maavoimien koko
materiaalin sekä puolustushaarojen yhteisen materiaalin
hankinta, varastointi ja ylläpito. Vastuu kattaa materiaalin
koko elinjakson alkaen hankinnasta aina käytöstä poistamiseen saakka.
Uutena tehtävänä laitokselle tulee vastuu
maavoimien huollon suunnittelusta ja toteutuksesta sekä rauhan
että sodan aikana. Huoltojärjestelmällä tuetaan
myös muita puolustushaaroja yleishuollon palveluilla.
Materiaalilaitoksen johtajan alaisuuteen perustetaan maavoimien
huoltojärjestelmän järjestelyjä toteuttamaan
neljä huoltorykmenttiä ja tarvittavat valtakunnalliset
laitokset (Elektroniikkalaitos, Räjähdelaitos
ja Koeampumalaitos). Puolustusministeriö on jo päättänyt
huoltorykmenttien esikuntien sijoittamisesta Helsinkiin, Hämeenlinnaan,
Kouvolaan ja Ouluun.
Asiantuntijakuulemisissa on käynyt ilmi, että huoltorykmentti
yhdistää alueellisesti puolustusvoimien huollon
toimialat ja elinkeinoelämän palvelujen tuottajat
osaksi maavoimien huoltojärjestelmää ja
edelleen osaksi puolustusvoimien logistiikkajärjestelmää.
Huollon järjestelyjen tulee vapauttaa resursseja puolustusvoimien
ydintehtäviin. Samalla järjestelmän tulee olla
toimintakykyinen kaikissa valmiustiloissa. Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen
uudelleenorganisoinnin tavoitteena on kehittää hallintoa
ja muodostaa vahvoja kokonaisuuksia. Huolimatta organisaatiorakenteen
tarkistamisesta ja itsenäisten varikkojen uudelleenorganisoinnista huoltorykmenttien
ja laitosten alaisuuteen, tulee puolustusvoimien alueellinen näkyvyys
turvattua tehdyllä esityksellä. Puolustusvaliokunta
pitää tätä näkökulmaa
tärkeänä.
Räjähdelaitoksen esikunta
Räjähdelaitos vastaa puolustusvoimien räjähdetuotannosta,
toteuttaa puolustusvoimien räjähteiden kunnossapitojärjestelmän,
vastaa puolustusvoimien räjähteiden poistamisesta
käytöstä sekä vastaa suluttamis-
ja raivaamismateriaalin järjestelmien ylläpidosta
laitokselle käsketyn järjestelmien ylläpitovastuun
mukaisesti. Perustettava Räjähdelaitos yhdistää Ähtärin
Asevarikon, Haapajärven Asevarikon, Keuruun Pioneerivarikon
ja Parkanon Pioneerivarikon hallinnot 1.1.2008.
Saadun selvityksen mukaan Pääesikunta on selvittänyt
useita vaihtoehtoja Räjähdelaitoksen Esikunnan
sijoituspaikkakunnaksi. Selvityksessä on tarkasteltu seuraavia
paikkakuntia:
- Haapajärvi
- Keuruu
- Parkano
- Ähtäri
Puolustusvaliokunta on kuullut kaikkien edellä mainittujen
paikkakuntien edustajia, ja annetuissa lausunnoissa on tullut ilmi,
että sinänsä kaikki neljä paikkakuntaa
ovat toiminnallisesti ja logistisesti mahdollisia uuden Räjähdelaitoksen esikunnan
sijoituspaikaksi; myös alue- ja elinkeinopoliittiset syyt
puoltaisivat esikunnan sijoittamista mille tahansa näistä paikkakunnista. Kuntia
yhdistää lisäksi se, että puolustusvoimien
toiminnalla on niissä pitkät perinteet.
Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen tavoitevahvuus
Saadun selvityksen mukaan puolustusministeriö antoi
Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen kehittämistä koskevan
ohjauskirjeen Pääesikunnalle 23.5.2005. Ohjauskirjeessä todetaan
seuraavaa: "Rationalisointitoimenpiteillä on saavutettava
1.1.2008 mennessä yhteensä noin 270 henkilötyövuoden
säästötavoite (70 varastoista ja 200
varikoilta) ja 1.1.2010 mennessä noin 250 henkilötyövuoden
säästötavoite (100 Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen
Esikunnasta ja 150 varikoilta) eli yhteensä 520 henkilötyövuotta 1.1.2010
alkaen. Tavoitteena on, että Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen
varastotoimintojen rationalisoinnilla saavutetaan vuosina 2008—2009
henkilöstö- ja kiinteistösäästöinä noin
8—10 miljoonan euron säästöt
vuodessa ja 2010 alkaen noin 16—18 miljoonan euron säästöt
vuodessa."
Puolustusvoimien Materiaalilaitoksessa oli 1.1.2004 töissä 2 444
henkeä. Nyt toteutettava 520 henkilön vähennys
koskee erityisesti puolustusvoimien siviilihenkilöstöä.
Materiaalilaitoksen henkilöstön supistamisella
on seuraavia alueellisia ja paikallisia vaikutuksia:
- Pirkanmaa (Tampere, Nokia, Parkano, Juupajoki)
-170 tehtävää
- Kanta-Häme (Hämeenlinna, Hattula, Riihimäki)
-100 tehtävää
- Keski-Suomi (Laukaa, Toivakka, Keuruu) -120 tehtävää
- Etelä- ja Keski-Pohjanmaa (Ilmajoki, Seinäjoki,
Vaasa, Kokkola) -20 tehtävää
- Pohjois-Pohjanmaa (Haapajärvi) -20 tehtävää
- Satakunta (Kankaanpää, Säkylä)
-10 tehtävää
- Etelä-Savo (Mikkeli, Savonlinna) -10 tehtävää
- Pohjois-Savo (Kuopio, Pielavesi) -50 tehtävää
- Lappi (Tervola, Sodankylä) -20 tehtävää
Luettelossa on mainittu vain poistuma verrattuna 1.1.2004 tilanteeseen.
Laitokseen tulee samalla kuitenkin myös uusia tehtäviä siten,
että laitoksen henkilöstövahvuus vuonna
2010 tulee olemaan noin 2 350 henkilöä.
Nettopoistuma on siis lopulta alle 100 henkeä. Saadun selvityksen mukaan
toiminta jatkuu jossain muodossa kaikissa nykyisissä toimipisteissä,
eikä suunnitteilla ole ainakaan tässä vaiheessa
Materiaalilaitoksen toimipisteiden lakkauttamisia. Lisäksi
on huomioitava, että puolustusvoimien muut organisaatiomuutokset
tuovat joillekin paikkakunnille lisää henkilöstöä.
Henkilöstön asema uudessa organisaatiossa
Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen henkilöstön
luontaisen lähtövaihtuvuuden arvioidaan olevan
vuoteen 2010 mennessä noin 500 henkilöä.
Lukumääräisesti lähtövaihtuvuus
on siis samaa suuruusluokkaa henkilöstön supistamistavoitteiden
kanssa. Käytännössä supistettavat tehtävät
ja lähtevä henkilöstö eivät
usein kuitenkaan kohtaa. Supistettavat tehtävät
liittyvät kehittämishankkeisiin, kuten palkka-
ja taloushallinnon keskittämiseen palvelukeskuksiin, tietohallinnon
uudelleenorganisointiin ja vanhojen asejärjestelmien poistumiseen.
Entisiä tehtäviä ei ole tarjolla kaikille
ainakaan samalla paikkakunnalla. Puolustusvoimien virkasuhteinen
henkilöstö on siirtymisvelvollinen puolustusvoimien
organisaatiossa. Saatujen kokemusten perusteella osa henkilöstöstä ei
kuitenkaan voi siirtyä mm. perhesyiden takia muulle paikkakunnalle.
Asiantuntijakuulemisissa on käynyt ilmi, että pääperiaatteena
Materiaalilaitoksen kehittämisessä on supistaa
hallintoon sitoutuneiden henkilöiden määrä.
Henkilöstövähennykset perustuvat pääosin
luontaiseen poistumaan. Irtisanomisia pyritään
välttämään. Saadun selvityksen
mukaan Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen rationalisointi aiheuttaa
noin 80—90 henkilön irtisanomisen. Tätä lukua
pyritään pienentämään vielä arvioitua
suuremman luonnollisen poistuman kautta sekä eläkejärjestelyin.
Uudet tehtävät tulevat haettaviksi. Irtisanomisuhan
alaiset ovat tehtäviä täytettäessä etusijalla.
Mikäli paikkakunnalla ei ole sopivaa tehtävää,
sitä tarjotaan jostain muualta puolustusvoimien organisaatiosta,
jos avoimia tehtäviä suinkin löytyy.
Takaisinottovelvoite mahdollisten soveltuvien tehtävien avautuessa
on voimassa kaksi vuotta. Lopullisesti irtisanottavia tuetaan muun
muassa koulutustuella.
Puolustusvaliokunta korostaa, että Materiaalilaitoksen
organisaatiouudistuksessa puolustushallinnon on toimittava hyvän
työnantajan periaatteita kunnioittaen ja irtisanomisia
välttäen. Valiokunta kiinnittää huomiota
myös siihen, että ammattiliittojen taholta on
voimakkaasti nostettu esiin uuden organisaation henkilöstön
riittävyys suunniteltuihin tehtäviin nähden.
Yhtenä esimerkkinä mainittakoon perustettavan
neljän huoltorykmentin toiminta, joihin on kaavailtu määrällisesti
vain noin neljäsosaa nykyisen organisaation siviilitehtävistä.
Upseereiden osalta Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen organisaatiomuutos
on taas johtamassa siihen, että upseerit ovat menettämässä varikon
päällikön tehtävät.
Epävarmuustekijöiden minimoimiseksi puolustusvaliokunta
edellyttääkin, että puolustushallinto
tiivistää eri henkilöstöryhmien
edustajien kanssa käytävää vuoropuhelua,
jotta perusteet uuteen Materiaalilaitoksen organisaatioon
siirtymiselle olisivat kaikille asianomaisille täysin selvät.
Tässä yhteydessä puolustusvaliokunta
haluaa nostaa myös esiin, että puolustusvoimilla
on käynnissä lukuisia kumppanuushankkeita. Jos näissä hankkeissa
mennään osittaiseen tai täyteen kumppanuuteen — erityisesti
KUJA-hanke (Valtakunnallisen kunnossapidon kumppanuushanke) — tulee
niillä olemaan vaikutusta myös Puolustusvoimien
Materiaalilaitoksen toimintaan. Asiantuntijakuulemisissa on tuotu
esiin se, että Materiaalilaitoksen uusi organisaatio mahdollistaa
sekä oman toiminnan kehittämisen että siirtymisen
palvelujen tuotannossa kumppanuuteen. Puolustusvaliokunta toteaa,
että toiminnallisesti, yhteiskunnallisesti ja kokonaismaanpuolustuksen
näkökulmasta mielekkään kokoonpanon
laatiminen Materiaalilaitokselle on joka tapauksessa haasteellinen
tehtävä ja menestyksellisen lopputuloksen saavuttaminen
vaatii avointa dialogia eri toimijoiden kanssa. Puolustusvaliokunta
edellyttää, että ennen päätöksiä valtakunnallisen
kunnossapidon kumppanuushankkeen jatkotoimista puolustusvaliokuntaa
tulee kuulla. Lopuksi valiokunta esittää paheksuntansa
siitä, että Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen
uudelleenorganisointikysymys on puolustushallinnon taholta ollut
ennenaikaisesti julkisuudessa.