Perustelut
Yleistä
Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle sotilaallisesta kriisinhallinnasta
annetun lain (211/2006) 3 §:n 1 momentin mukaisen
selonteon, joka käsittelee Suomen osallistumista EU:n sotilaalliseen
kriisinhallintaoperaatioon Keski-Afrikan tasavallassa.
Keski-Afrikan tasavallan tilanne on ollut epävakaa
sen itsenäistymisestä vuonna 1960 lähtien.
Maaliskuussa 2013 pääasiassa muslimeista koostuva
aseellinen Seleka-ryhmittymä teki maassa vallankaappauksen,
minkä jälkeen taistelut ovat jatkuneet eri ryhmittymien
kesken. Turvallisuustilanne on pysynyt vaikeana, ja väkivaltaisuudet
uhkaavat edelleen lisääntyä. Maan omat
turvallisuusviranomaiset ovat toimintakyvyttömiä.
Keskenään taistelevat joukot ovat jakautuneet
uskonnollisten, historiallisten ja taloudellisten tekijöiden
perusteella. Keski-Afrikan tasavalta luetaan romahtaneeksi valtioksi.
Kansainvälinen rikostuomioistuin on aloittanut alustavat
tutkimukset Keski-Afrikan tasavallassa mahdollisesti tehdyistä sotarikoksista.
Arvioiden mukaan maan 4,6-miljoonaisesta väestöstä jo
yli 2 miljoonaa tarvitsee kiireellistä humanitaarista apua.
Konfliktin vaikutukset heijastuvat laajemmin koko keskisen Afrikan
tilanteeseen. Mikäli konfliktia ei saada rauhoitettua, jo
ennestään hauraiden naapurimaiden epävakaus
voi lisääntyä. Tämä johtaisi
laittoman siirtolaisuuden kasvuun ja antaisi ääriliikkeille
uusia mahdollisuuksia, mikä heijastuisi myös Euroopan
turvallisuuteen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa nousi esille
turvallisuustilanteen heikentyminen erityisesti viimeisen puolen vuoden
aikana. Valiokunta korostaa toiminta-alueiden turvallisuusanalyysin
lisäksi hallinnollisen, poliittisen ja taloudellisen kehityksen
systemaattisen analysoinnin merkitystä osana operaatioiden
päätöksentekoprosessia.
Kansainvälisen yhteisön toimet
Keski-Afrikan tasavallassa on toiminut useita rauhanturvaoperaatioita.
Tuoreimpia näistä on vuodesta 2004 lähtien
toiminut Keski-Afrikan talousyhteisö ECCASin (Economic
Community of Central African States) MICOPAX-operaatio, jonka seuraaja
on Afrikan unionin (AU) MISCA-operaatio (Mission internationale
de soutien à la Centrafrique).
MISCAn tehtävänä on suojella siviilejä,
palauttaa yleinen järjestys ja vakauttaa turvallisuustilanne,
tukea maan turvallisuussektorin vahvistamista ja auttaa humanitaarisen
avun perillepääsyä. MISCAn mandaatti
kattaa myös osallistumisen aseistariisumiseen liittyviin
prosesseihin YK:n rauhanrakennustoimisto BINUCAn (Le Bureau Intégré des
Nations Unies en République Centrafricaine) koordinoimana. Vaikka
MISCA-joukkojen tavoitevahvuus 6 000 sotilasta on saavutettu, joukkojen
täyden toimintakyvyn saavuttaminen tulee kestämään
kuukausia ja vaatii kansainvälistä tukea.
YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttaman Ranskan Sangaris-operaation
tavoitteena on Keski-Afrikan tasavallan turvallisuustilanteen vakauttaminen,
humanitaarisen tilanteen kohentaminen ja MISCA-operaation tukeminen. EU:ssa
on ryhdytty valmistelemaan MISCA- ja Sangaris-operaatioiden tueksi
uutta, lyhytaikaista EU:n operaatiota. Myös YK on toivonut
EU:n osallistumista Keski-Afrikan tasavallan sotilaalliseen kriisinhallintaan.
YK:ssa on käyty keskustelua MISCA-operaation muuttamisesta YK:n
rauhanturvaoperaatioksi, joskaan asiasta ei ole vielä päätöstä.
BINUCA saattaisi muodostaa uuden operaation siviilikomponentin.
EUFOR RCA -operaatio
EU:n kriisinhallinnan painopiste on siirtymässä Afrikkaan,
ja yksi EU:n tavoitteista on alueellisten organisaatioiden tukeminen
kriisien hallinnassa. EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka
osana EU:n toimia Keski-Afrikan tasavallan kriisin ratkaisun edistämiseksi
kirjattiin Eurooppa-neuvoston (19.—20.12.2013) päätelmiin,
ja korkeaa edustajaa pyydettiin valmistelemaan tätä koskeva
esitys tammikuun ulkoasiainneuvostoon. Ulkoasiainneuvosto teki 10.2.2014
päätöksen EUFOR RCA -operaation perustamisesta.
Neuvoston päätös operaation käynnistämisestä on
määrä tehdä maaliskuussa.
Poliittisen yhteisymmärryksen mukaan EU:n osallistuminen
kriisinhallintaan Keski-Afrikan tasavallassa on tärkeää,
jotta estetään maan tilanteen heikkeneminen ja
epävakauden laajeneminen naapurimaihin. Euroopan yhteisen
turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) mukainen operaatio tarvitaan
myös turvaamaan humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötä.
EU-operaation tehtävät ovat osallistuminen:
- uhattuna olevan väestön
suojeluun;
- olosuhteiden vakiinnuttamiseen väestön rauhoittamiseksi,
taloudellisen toiminnan elpymisen tukemiseksi ja maan sisällä siirtymään joutuneiden
ihmisten vapaaehtoisen paluun mahdollistamiseksi;
- siviilien ja humanitaaristen toimijoiden turvallisemman
liikkumisen tukemiseen sekä
- MISCAn täyden operatiivisen toimintakyvyn saavuttamiseen.
Suomi on pitänyt tärkeänä YTPP:n
vahvistamista parempien kriisinhallintamekanismien kehittämiseksi.
Suomen näkemyksen mukaan YTPP-operaatio on yksi EU:n kokonaisvaltaiseen
lähestymistapaan kuuluvista keinoista kriisin ratkaisemiseksi.
YK:n turvallisuusneuvosto antoi 28.1.2014 päätöslauselmassaan
(2134/2014) YK:n peruskirjan VII luvun mukaan mandaatin
EU-operaatiolle. Mandaatin kestoksi rajataan enintään
6 kuukautta siitä, kun operaatio on täydessä toimintavalmiudessa.
Operaation tavoitteena on luoda edellytykset sille, että vastuu
voidaan siirtää AU:n MISCA-operaatiolle. Operaation
vahvuus tulee olemaan noin 1 000 sotilasta, ja se keskittyy Banguin
lentokentän turvaamiseen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa
nousi esille toimintaan liittyvä mahdollinen haaste, joka
liittyy kapinallisjoukkojen liikkumiseen yli valtiorajojen, kun
taas YK:n ja EU:n operaatiot ovat sidottuja toimimaan valtion rajojen
sisäpuolella.
Uhka kriisinhallintajoukkoja kohtaan arvioidaan kohtalaiseksi.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nousivat suurimmaksi riskinaiheuttajaksi
esille suomalaisten suunnitellulla toiminta-alueella trooppiset
tartuntataudit. Voimankäyttövaltuuksia (ml. itsepuolustusoikeus) luonnehdittiin
valiokunnan asiantuntijakuulemisissa riittäviksi.
Suomen osallistuminen
Suomen on tarkoitus osallistua EUFOR RCA -operaatioon
enintään 30 sotilaalla. Suomi suunnittelee tarjoavansa
operaatioon esikuntaupseereita, siviili-sotilasyhteistyön
koordinaatioryhmän ja räjähteiden raivaamiseen
tarkoitetun ryhmän. Joukon pitää olla
ryhmitettävissä toimialueelle noin 30 vuorokauden
kuluessa osallistumispäätöksestä,
ja sen on oltava nopeasti liitettävissä operaatioon.
Suomen osallistumisen kesto olisi määräaikainen
eli 6 kuukautta operaation täyden toimintakyvyn saavuttamisesta.
Tämänhetkisen suunnitelman mukaan Suomen osallistuminen
tulee olemaan noin 25 sotilasta. Suomi on aiemman linjauksen mukaisesti
lähettänyt EUFOR RCA -operaation esikuntaan, Kreikan Larissaan,
neljä esikuntaupseeria operaation valmisteluihin liittyen.
Arvioidut kustannukset Suomen osallistumisesta operaatioon ovat
yhteensä noin 10 miljoonaa euroa, josta 2,4 miljoonaa euroa
ulkoministeriön pääluokasta (momentti
24.10.20) ja 7,6 miljoonaa puolustusministeriön pääluokasta (27.30.20).
Kustannuslaskelmat täsmentyvät suunnitteluperusteiden
tarkentuessa. Määrärahalla katetaan enintään
30 sotilaan osallistuminen operaatioon 6 kuukaudeksi. Lisäksi
kustannukset kattavat osallistumisen perustamisen ja purkamisen.
Kustannukset voidaan kattaa vuoden 2014 sotilaallisen kriisinhallinnan
määrärahoista.
Rauhanturvaamis- ja kriisinhallintaoperaatioissa palvelleita
suomalaisia on jo lähes 40 000. Kriisinhallintatehtävät
ovat ajan myötä muuttuneet yhä vaativammiksi.
Valiokunta painottaa, että kansallisen kriisinhallinnan
veteraaniohjelman toimeenpanoa tulisi kiirehtiä kriisinhallintahenkilöstössä palvelevien
ja palvelleiden tukitoimien parantamiseksi.
Valiokunta edellyttää, että kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan
suunnittelussa kiinnitetään huomiota erityisesti
selkeään tavoitteenasetantaan, operaatioiden määräaikaisuuteen
ja toiminnan päätyttyä tuloksellisuuden
arviointiin niin poliittis-strategisella kuin operatiivisellakin
tasolla. Toiminnassa on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon mm.
Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomuksen
9/2013 havainnot sotilaallisesta kriisinhallinnasta.
Samalla valiokunta huomauttaa, että EU:n taisteluosaston
uskottavuus jää varsin vaatimattomalle tasolle
sen käyttämättömyyden vuoksi. Valiokunnan
näkemyksen mukaan Keski-Afrikan EU-operaatiossa olisi ensisijaisesti
tullut käyttää EU:n taistelujoukkokokoonpanoa.