Perustelut
Puolustusvoimien rakennetoimenpiteet
Puolustusvoimien rakenteen kehittäminen on edennyt
nopeasti valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon
2004 (VNS 6/2004 vp) pohjalta. Selonteko
asetti puolustusvoimien toimintamenoille kehykseen nähden
50 miljoonan euron vuotuisen säästötavoitteen
vuosille 2008—2012, jotta puolustusmäärärahoja voidaan
paremmin kohdentaa kehittämishankkeisiin. Maaliskuussa
2005 tehty valtiontalouden uusi kehyspäätös
asetti puolustusvoimille uuden 20 miljoonan euron säästötavoitteen vuosille
2006 ja 2007. Tässä tilanteessa puolustusvoimien
rationalisointitoimenpiteiden tarve on merkittävä.
Puolustusvaliokunta toteaa, että uuden merkittävän
säästöpäätöksen
tekeminen välittömästi selonteon perusteellisen
käsittelyn jälkeen ei ole omiaan edistämään
puolustusvoimien pitkäjänteistä ja johdonmukaista
kehittämistä. Puolustusvaliokunta on käsitellyt
selonteon toimeenpanoa lausunnossaan PuVL 5/2005 vp.
Puolustusvaliokunta toteaa, että puolustusvoimien rationalisointitarpeiden
toimeenpanossa on edettävä määrätietoisesti
ja pitkäjänteisesti, turvaten puolustusvoimien
ydintehtävien hoitamisen. Puolustusvaliokunta pitää valitettavana,
että esimerkiksi harjoitustoimintaa on jouduttu merkittävästi
supistamaan säästötoimien takia. Puolustusvaliokunta
toteaa, että koko valtioneuvoston on otettava vastuu puolustusvoimien
rationalisointitoimien alueellisten ja paikallisten haittojen edellyttämistä korvaavista
toimenpiteistä.
Valiokunta on lausunnossaan (PuVL 5/2005 vp)
edellyttänyt, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle
erillisen selvityksen rationalisointitoimenpiteiden vaikutuksista
ja korvaavista toimenpiteistä kevääseen
2006 mennessä.
Tukitoimintojen tehostaminen
Hallituksen toimenpidekertomuksessa todetaan, että puolustushallinto
on selvittänyt tukipalveluiden rationalisointimahdollisuuksia.
Osassa rationalisointihankkeita on edetty jo toimeenpanovaiheeseen.
Alustavat kokemukset joidenkin tukipalveluiden rationalisoinnista — esimerkiksi
sairaanhoidossa — ovat puolustusvaliokunnan käsityksen
mukaan pääsääntöisesti
myönteisiä. Puolustusvaliokunta kuitenkin korostaa,
että tukipalveluiden rationalisoinnissa on edettävä pragmaattisesti
ja tukitoimien keskittämisestä ei saa muodostua
itsetarkoitusta. Tehostumishyötyjen on oltava merkittäviä,
jotta ne korvaavat hajautetumman palvelurakenteen vahvuudet palveluiden
tarjonnassa.
Puolustusvaliokunta toteaa, että tukitoimintojen ulkoistamiseen,
ns. kumppanuushankkeiden muodossa, mm. liittyvä arvonlisävero-ongelma on
yhä ratkaisematta. Toimintojen ulkoistamisen myötä syntyvä arvonlisäverovelvollisuus
heikentää ulkoistamistoimien
edellytyksiä, mikäli arvonlisäveroseurauksia
ei huomioida asianmukaisella tavalla. Puolustusvaliokunta pitää tärkeänä,
että kumppanuushankkeiden verokohtelussa saadaan ripeästi
aikaan valtion kokonaisetua palveleva ratkaisu. Valiokunta korostaa,
että vertailtaessa puolustusvoimien itse tuottamien palvelujen
ja ulkoistettujen palvelujen kustannuksia tulee ottaa huomioon kaikki
ulkoistetussa vaihtoehdossa puolustusvoimille tosiasiallisesti jäävät
kustannukset, kuten hallintoon ja palvelujen laadun varmistukseen
liittyvät kulut.
Materiaalihankinnat
Toimenpidekertomuksessa todetaan Euroopan puolustusviraston
(EPV) käynnistyminen. Puolustusvaliokunta pitää tärkeänä,
että viraston toiminnasta haetaan konkreettisia hyötyjä puolustushankintojen
tehostamisessa mm. yhteishankintojen muodossa ja kehitetään
yhteistyötä, joka edesauttaa elinvoimaisen puolustusmateriaalituotannon
toimintaedellytyksiä Suomessa. Materiaalihankintojen osuus
puolustusvoimien budjetista on eurooppalaisessa vertailussa korkea.
Tästä syystä puolustusvaliokunta pitää tärkeänä,
että materiaalihankintojen hoitamiseen kiinnitetään
erityistä huomiota ja toimitaan aloitteellisesti hankintamenettelyiden
ja eurooppalaisen yhteistoiminnan kehittämisessä.
Kriisinhallintavalmiudet
Suomi on kertomusvuonna sitoutunut osallistumaan kahteen EU:n
nopean toiminnan taisteluosastoon, ja yleisesti sotilaallisen kriisinhallinnan
vaativuus kasvaa entisestään. Puolustusvoimien
kykyjen kehittäminen tahdissa eurooppalaisten kriisinhallintatavoitteiden
kanssa on Suomen kansainvälisen aseman kannalta merkittävä uskottavuuskysymys.
Puolustusvaliokunta toteaa, että kriisinhallintakykyjen
vaativuustason kohentaminen joudutaan toteuttamaan tilanteessa,
jossa puolustusvoimien toimintaan kohdistuu merkittäviä taloudellisia
paineita. Puolustusvaliokunta pitää tärkeänä,
että kansainvälisen kriisinhallinta- ja yhteistoimintakyvyn
kehittämistä priorisoidaan puolustusvoimien painopisteissä sillä tavalla,
että Suomen antamat määrälliset
ja laadulliset sitoumukset kriisinhallinnassa eivät asetu
kyseenalaisiksi.
Puolustusvoimien päällystön koulutusuudistus
(HE 18/2001 vp)
Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus antaa puolustusvaliokunnalle
selvityksen päällystön koulutusuudistuksen
toteutumisesta, kun uudesta järjestelmästä on
saatu riittävästi kokemuksia. Puolustusvaliokunta
on käsitellyt lausumaa vuoden 2002 sekä vuoden
2003 toimenpidekertomuksia koskeneissa lausunnoissaan (PuVL 1/2003
vp ja PuVL 2/2004 vp). Valiokunta
toteaa, että lausuma on tarpeen edelleen säilyttää toimenpidekertomuksessa.
Valtioneuvoston selonteko (Selonteko 1/1997 vp, VNS
2/2001 vp)
Puolustusvaliokunta toteaa, että eduskunta on hyväksynyt
valiokunnan mietinnön pohjalta (PuVM 1/2004
vp) vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen
selontekoon (VNS 6/2004 vp) liittyvät lausumat,
jotka on todettu valtioneuvoston kansliaa koskevassa toimenpidekertomuksen
osiossa. Vuoden 1997 selonteon käsittelyn yhteydessä hyväksytty
puolustusvoimien henkilöstöä koskeva
lausuma korvautuu suoraan vuoden 2004 selontekoon liittyvällä uudella
lausumalla. Samoin vuoden 2001 selonteon käsittelyn yhteydessä annettu
lausuma selonteon valmistelusta korvautuu vuoden 2008 selonteon
valmistelua koskevalla lausumalla. Puolustusjärjestelmän
lähtökohtia koskeva lausuma on huomioitu vuoden
2004 selonteossa. Varikkojärjestelmän muutosta
on käsitelty puolustusvaliokunnassa vuoden 2004 selontekoa
koskevassa mietinnössä sekä erikseen
selonteon toimeenpanoa koskevassa lausunnossa. Näin ollen aiempiin — vuoden
1997 ja vuoden 2001 — selontekoihin liittyvät
lausumat voidaan poistaa toimenpidekertomuksesta.