Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää hallituksen esittämiä täsmennyksiä voimassa olevaan opintotukilakiin tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Muutosehdotuksilla selkeytetään opintotuen saamisen edellytyksiä ja sujuvoitetaan sen toimeenpanoa eräissä tilanteissa. Ehdotetuilla muutoksilla ei arvioida olevan merkittäviä valtiontaloudellisia vaikutuksia. 

Opintotukilaista (5 b §:n 3 mom.) ehdotetaan poistettavan vaatimus, että opintojen hidastumisen syyn tulee olla tilapäinen. Tarkoitus on, että opiskelijan opintotukea ei keskeytetä, kun opintojen eteneminen hidastuu hyväksyttävästä syystä, kuten sairaudesta, vaikeasta elämäntilanteesta taikka esimerkiksi lukihäiriöstä tai näkö- tai kuuloaistin heikkenemisestä johtuvasta opiskeluvaikeudesta. Valiokunta katsoo, että selkeyttämällä säännöstä opintotuen jatkumisen edellytyksistä opiskelijan poikkeuksellisen elämäntilanteen aikana parannetaan toimeentulon osalta opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia opintojen suorittamiseen. 

Hallituksen esityksen perustelujen (s. 9) mukaan opintojen viivästymisellä ja siihen johtaneella syyllä tulee jatkossakin olla ajallinen yhteys, jolloin esimerkiksi ensimmäisenä opiskeluvuonna ollut vaikea elämäntilanne ei ole hyväksyttävä syy opintojen viivästymiseen kolmantena opintovuonna. Valiokunta pitää tätä sinänsä perusteltuna, mutta huomauttaa, että toisinaan syy-seuraussuhteen aikajänne voi olla pitkäkin: esimerkiksi iso elämäntilanteen muutos tai traumaattinen kokemus voi heikentää opiskelukykyä vasta pitkän ajan kuluttua tapahtuneesta. Valiokunta korostaa, että opintotuen saamisen edellytyksiä tulee opintotukilainsäädännön sallimissa rajoissa harkita yksilökohtaisesti opiskelijan tosiasiallinen tilanne huomioon ottaen. Samalla valiokunta pitää tärkeänä ratkaisukäytännön valtakunnallisen yhdenmukaisuuden toteutumista. 

Valiokunta pitää hyvänä myös ehdotusta muuttaa lainsäädäntöä siten, että muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa opintotuen saamisen edellytyksenä ei enää ole se, että koulutuksen järjestäjä on järjestänyt kyseistä koulutusta vähintään vuoden ajan. Keskeistä on, että tukeen oikeuttava koulutus vastaa sisällöltään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) vaatimuksia. Muutos mahdollistaa hallituksen esityksen perusteluissa todetun lisäksi sen, että opintotukea voi saada koulutustoimintansa jo vakiinnuttaneiden koulutuksen järjestäjien aloittamaan uuteen koulutukseen. 

Ammatillisen koulutuksen uudistus ja opintotuki

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota mahdollisiin muutostarpeisiin opintotukilainsäädännössä, jotta siinä tulisi otetuksi huomioon ammatillisen koulutuksen uudistuksen myötä muuttunut opiskelu. Valiokunnan saamassa asiantuntijalausunnossa huomautetaan, että "opintotukilain (1 luku 6 §) mukaan oppisopimuskoulutuksessa oleva opiskelija ei ole oikeutettu opintotukeen oppisopimuksen aikana, vaikka uudistuksen myötä ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat tekevät enemmän myös lyhyitä oppisopimusjaksoja aiemman koko tutkinnon suorittamiseen painottuvan oppisopimuksen sijasta". Oppisopimuskoulutuksessa oleva opiskelija on oikeutettu saamaan palkkaa oppisopimuksen ajalta. Valiokunta korostaa, että ammatillisen koulutuksen reformista aiheutuneet muutokset tulee ottaa huomioon opintotukilainsäädännössä siten, että esimerkiksi lyhytaikaiset siirtymät oppisopimusmuotoiseen koulutukseen ja takaisin oppilaitokseen eivät katkaise opiskelijan opintotukioikeutta. Valiokunta pitää ehdottoman tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää pikaisesti ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opintotukea koskevat ongelmat ja sen perusteella ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi.