Perustelut
Yleistä
Valiokunta pitää hallituksen esityksen tavoitteita
tärkeinä. Suullisen kielitaidon aseman vahvistaminen
lukiokoulutuksessa on tarpeellista, sillä vierailla kielillä kommunikoitaessa
juuri suullisen kielitaidon hallinta on tärkeää.
Myös opiskelijat kokevat kielten opiskelussa tällä hetkellä puutteena
suullisen kielitaidon liian vähäisen osuuden.
Osaamisen tunnustamista koskevaa ehdotusta valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena.
Edelleen valiokunta pitää tarpeellisena, että esityksessä nostetaan
lain tasolle nykyisin asetuksella säädetty opiskelijan
oikeus saada tieto arviointiperusteista. Näin ollen valiokunta
puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin.
Suullisen kielitaidon arvioiminen
Esityksessä ehdotetaan lukion opiskelijan arviointia
koskevia säännöksiä täsmennettäväksi
siten, että kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan
kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi suullinen kielitaito.
Tarkoitus on, että tuntijakoasetuksen sekä nykyisten
nuorten ja aikuisten opetussuunnitelman perusteiden mukainen toinen
A- ja B1-oppimäärien valtakunnallisista syventävistä kursseista
muutetaan suullisen kielitaidon kurssiksi. Suullisen kielitaidon
kurssin suorittaminen säilyy kuitenkin opiskelijalle valinnaisena.
Suullista kielitaitoa arvioidaan koko kurssin ajan ja erillisellä kokeella,
jonka laatimisesta vastaa Opetushallitus. Valiokunta korostaa, että suullista
kielitaitoa arvioiva valtakunnallinen koe on koulutuksen järjestäjille
ja opiskelijoille maksuton.
Koulutuksen järjestäjä huolehtii
kurssin edellyttämistä käytännön
järjestelyistä ja siihen liittyvän kokeen
toimeenpanon järjestelyistä. Koulutuksen järjestäjä myös
päättää kokeen toteuttamiseen
ja arviointiin osallistuvien opettajien lukumäärästä.
Tarkoitus on, että lukion kieltenopettajat toteuttavat
ja arvioivat suullisen kielitaidon kokeen osana lukiokoulutusta.
Kokeen käyttöönotto edellyttää lukion
kieltenopettajien täydennyskoulutusta. Valiokunta pitää välttämättömänä,
että opettajien täydennyskoulutusta ryhdytään
antamaan ajoissa ja että sitä järjestetään
riittävästi. On hyvä, että hallitus
on varautunut siihen, että täydennyskoulutuksesta
arvioidaan aiheutuvan vuosina 2008—2010 yhteensä noin
miljoonan euron kustannukset. Kieltenopettajien täydennyskoulutus
toteutettaisiin valtion talousarviossa opetustoimen henkilöstökoulutukseen
osoitettujen määrärahojen puitteissa.
Hallituksen esityksessä arvioidaan, että esityksen
välittömät kustannusvaikutukset olisivat vähäiset.
Ehdotettu suullisen kielitaidon koe on osa lukiokoulutuksen opetussuunnitelmaa,
minkä vuoksi sen järjestämisestä ei
hallituksen arvion mukaan lähtökohtaisesti aiheutuisi
opetuksellisia lisäkustannuksia koulutuksen järjestäjille.
Mahdolliset lisäkustannukset sisältyisivät
lukiokoulutuksen valtionosuuksien perusteena oleviin laskennallisiin
kustannuksiin. Siten ne tulisivat otetuiksi huomioon lukiokoulutuksen yksikköhintoja
määrättäessä tulevina
vuosina.
Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että suullisen
kielitaidon koe otetaan käyttöön jo 1
päivästä elokuuta 2010, mistä alkaen
opiskelijoilla on mahdollisuus valita suullisen kielitaidon kurssi
ja osallistua kokeeseen. Valiokunta korostaa, että opetussuunnitelman
perusteet tulee valmistella ripeästi niin, että oppilaitoksissa on
hyvissä ajoin tiedossa, miten uusi järjestelmä käytännössä toteutetaan.
Myös opettajien täydennyskoulutus tulee järjestää niin,
että opettajilla on valmius uuden kokeen käyttöönottoon lukuvuoden
2010 alusta.
Valiokunta painottaa sitä, että suullisen
kielitaidon arvioinnista tulee kehittää laadukas
ja opiskelijoita yhdenmukaisesti kohteleva menettely. Opiskelijoiden
tulee saada saman verran opetusta opiskelupaikasta riippumatta.
Kurssilla on ensisijaista opiskella suullista kielitaitoa, eikä siitä siten
saa tulla vain suullisen kielitaidon testikurssi, jossa ei ole aikaa
varsinaiselle kielitaidon harjoittamiselle. Tämän
onnistuminen edellyttää riittävän
pieniä opetusryhmiä. Valiokunnan mielestä on
välttämätöntä seurata uudistuksen
vaikutuksia kieltenopiskeluun sekä opetukseen ja erityisesti
sitä, miten uudistuksen toteuttaminen käytännössä onnistuu.
Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).
Osaamisen tunnustaminen
Hallituksen esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi
ja täydennettäväksi opintojen hyväksi
lukemista koskeva säännös siten, että osaamisen tunnustaminen
laajennetaan koskemaan aikaisemmin suoritettujen opintojen lisäksi
myös muutoin hankittu osaaminen. Valiokunta kannattaa esitystä siitä,
että opiskelijalla olisi oikeus saada opetussuunnitelman
tavoitteita vastaavat aikaisemmin suoritetut opinnot tai muutoin hankittu
osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Valiokunta katsoo, että muutoksella
voidaan tehostaa lukiokoulutuksen läpäisyä ja
lyhentää erityisesti aikuisten lukiokoulutuksen
suorittamisaikaa. Valiokunta pitää tärkeänä,
että varmistetaan opiskelijoiden tasapuolinen arviointi osaamisen
tunnistamistilanteessa.