Esityksen lähtökohdat ja keskeiset ehdotukset

Hallituksen esitys liittyy pääministeri Orpon hallitusohjelman tavoitteeseen parantaa molempien kotimaisten kielten kielitutkintojen tarjontaa ja laatua työvoiman kielitaidon turvaamiseksi. Kielitutkintojen suorittamisen mahdollisuudet ovat vaikeutuneet tutkintojärjestelmän ruuhkautumisen takia. Tilannetta tulee hankaloittamaan entisestään muilla hallinnonaloilla valmisteltavista muutoksista aiheutuva osallistujamäärien lisääntyminen (ks. esim. HE 62/2025 vp). Esityksen tarkoituksena on varmistaa, että kielitutkintojärjestelmä vastaa entistä paremmin tutkintojen kysyntään ja niiden suorittamista koskeviin nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin siten, että kielitaito voidaan osoittaa ilman turhaa viivytystä ja laadukkaalla järjestelmällä. 

Valiokunta pitää perusteltuna ehdotusta muuttaa kielitutkintojärjestelmää siten, että yleisten kielitutkintojen ja valtionhallinnon kielitutkintojen sijasta ylläpidetään vain yleisiä kielitutkintoja. Yleisten kielitutkintojen ja valtionhallinnon kielitutkintojen on todettu olevan osittain päällekkäisiä (HE s. 23) ja toisiaan korvaavia (HE s. 28, 46). Yleisten kielitutkintojen on arvioitu soveltuvan kasvaviin osallistujamääriin valtionhallinnon kielitutkintoja paremmin. 

Valiokunnan mielestä myös muut hallituksen esityksen ehdotukset tutkintoprosessin joustavoittamiseksi, kuten mahdollisuus suorittaa tutkinto osakokeina, ovat kannatettavia. Tutkinnon suorittamisen mahdollisuuksia edesauttaa myös tutkintotilaisuuksien alueellisen saatavuuden turvaaminen (4 §:n 2 mom.), jota hallituksen esityksessä ehdotetaan vahvistettavaksi siten, että niitä tulee olla alueellisesti nykyisin vaaditun riittävän määrän lisäksi riittävän usein. 

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta ehdottaa lakiesitysten hyväksymistä seuraavin huomioin ja mietinnön yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin muutosesityksin. 

Yleisten kielitutkintojen sähköistämisen laajentaminen ja eräitä muita huomioita

Kielitutkintoprosessia on sähköistetty eräiltä osin, mutta itse kielitesti ja tutkintotodistukset ovat edelleen paperisia. Valiokunta pitää myönteisenä hallituksen esityksen tavoitetta laajentaa tutkintoprosessin eri vaiheiden sähköistämistä kielitutkintojen tutkintoprosessin sujuvoittamiseksi. Esimerkiksi kokeen suorittaminen digitaalisella koealustalla ja tutkintotulosten välittäminen sähköisesti paperitodistusten postittamisen sijasta osallistujille ja muille niiden saamiseen oikeutetuille, kuten viranomaisille, nopeuttavat prosessia huomattavasti. 

Valiokunta korostaa, että kielitutkintojärjestelmän digitalisointi tulee valmistella huolellisesti esimerkiksi ylioppilastutkinnon sähköistämisestä saatuja kokemuksia hyödyntäen. Valiokunta hallituksen esitykseen (HE s. 24) viitaten toteaa, että tutkintoprosessin digitalisoimisessa tulee varmistua siitä, että kielitutkintoon voivat osallistua myös he, joiden digitaaliset taidot ovat tavallista heikommat. Tutkintoon tulee olla mahdollisuus osallistua yhdenvertaisesti ja esteettömästi digitaalinen saavutettavuus huomioon ottaen. 

Valiokunta kannattaa esitystä tallettaa yleisten kielitutkintojen tutkintorekisteriin tutkintoon osallistuneen henkilön oppijanumero henkilötunnuksen sijasta. Tämä on yhdenmukainen käytäntö muiden Opetushallituksen ylläpitämien opetuksen ja koulutuksen rekisterien ja tietovarantojen kanssa. Muutoksesta aiheutuvien tietojärjestelmien uudistamisen tarvetta vähentää se, että esimerkiksi viranomaisilla, joilla on lakisääteinen oikeus hakea tarvitsemiaan tietoja rekisteristä, säilyy mahdollisuus saada tietoja rekisteristä henkilötunnuksella oppijanumerorekisterin kautta. 

Valiokunta pitää myönteisenä, että hallituksen esityksessä on huomioitu viittomakielen tutkinnon suorittaminen. Yleisistä kielitutkinnoista annettavaan asetukseen tullaan sisällyttämään tarkentavat säännökset muun muassa viittomakielen osakokeista. Asetuksessa ei ole tarkoitus viitata tiettyyn viittomakieleen, kuten suomalaiseen tai suomenruotsalaiseen viittomakieleen, vaan viittomakielisiin osakokeisiin yleisesti muita kieliä vastaavasti. Tutkintokielistä päättää jo nykyisen lain mukaan Opetushallitus. 

Voimaantulo ja seuranta

Joissakin asiantuntijalausunnoissa on pidetty ehdotettua voimaantuloaikataulua liian kireänä. Saatuun selvitykseen viitaten valiokunta pitää tärkeänä, että tutkintojärjestelmän uudistamisen erästä tarkoitusta purkaa nykyiset ruuhkat päästään toteuttamaan mahdollisimman pian, jotta järjestelmä pystyy vastaamaan myös tuleviin osallistujamäärien kasvuun, ja puoltaa voimaantulon ajankohdan säilyttämistä hallituksen esityksessä ehdotetun mukaisena. Lainsäädännön hallitun voimaantulon turvaamiseksi hallituksen esitykseen sisältyy eräitä siirtymäaikoja, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö on määritellyt yhdessä Opetushallituksen kanssa sellaisiksi, että siirtymästä tulisi mahdollisimman sujuva. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että ehdotetun lainsäädännön muutoksen toimivuutta ja sen toimeenpanon edellyttämien resurssien riittävyyttä seurataan ja arvioidaan huolellisesti ja että mahdollisten epäkohtien korjaamiseen ryhdytään mahdollisimman pian.