Perustelut
Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset eivät hyväksy
hallituksen esitystä, jolla muutetaan väliaikaisesti
opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja vapaasta
sivistystyöstä annettua lakia meneillään
olevan hallituskauden ajaksi säästöjen
aikaan saamiseksi.
Hallituksen esitys ei tue hallitusohjelmassa esitettyä tavoitetta
nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä.
Korkea osaaminen on suomalaisen menestyksen perusta, ja koulutuksesta
karsimalla saadut kertasäästöt voivat
muodostua esteeksi jopa taloudelliselle kasvulle. Myös
hallitusohjelmassa tiedostetaan, että osaavat ja hyvinvoivat
ihmiset ovat Suomen keskeisin taloudellinen menestystekijä.
Hallitusohjelmassa luvataan opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista,
mutta käsillä oleva säästöesitys
tuo tullessaan toiminnan supistamista ja opetuksen laadun heikentämistä.
Hallituksen esitys vähentää opetus-
ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuuksia vuonna
2013 yli 95 miljoonaa euroa. Indeksitarkistusten jäädyttäminen
aiheuttaa yleissivistävän koulutuksen osalta noin
21 miljoonan euron, ammatillisen koulutuksen osalta noin 22 miljoonan
euron, vapaan sivistystyön osalta noin 5 miljoonan euron,
ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta noin 5 miljoonan euron ja
ammattikorkeakoulujen osalta noin 12 miljoonan euron resurssien
saamatta jäämisen. Kuten hallituksen esityksessäkin
todetaan, kustannustason tarkistusten tekemättä jättämisen
vuoksi koulutuksen järjestäjäkunnat ja
muut koulutuksen järjestäjät ja oppilaitosten
ylläpitäjät joutuvat sopeuttamaan toimintaansa
vuoden 2012 valtionosuuksien hintatasolle. Indeksitarkistusten jäädyttäminen
on omiaan heikentämään mahdollisuuksia
laadukkaan koulutuksen tarjoamiseksi.
Hallituksen esitys ei myöskään edistä yhteiskuntatakuun
toteutumista. Yhteiskuntatakuun tavoitteena on turvata nuorille
opiskelupaikka, mutta samanaikaisesti ammattikorkeakoulujen rahoitusta
vähennetään vuonna 2015 yhteensä yli
121 miljoonaa. Lisäksi ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja
vähennetään 2 030:llä vuonna
2013. Hallituksen esityksessä ei myöskään riittävästi
huomioida sitä, että kansanopistot pystyvät
tarjoamaan koulutusta myös erityistä pedagogista
osaamista vaativille nuorten ryhmille, kuten maahanmuuttajille,
kuntoutujille ja erityisopetuksen piirissä oleville, eli
juuri niille nuorten ryhmille, jotka ovat pahiten syrjäytymisvaarassa.
Kansalaisopistojen ja opintokeskusten kohdalla rahoituksen pieneneminen
aiheuttaa painetta korottaa kurssimaksuja, mistä seuraa,
että osalla ei enää ole varaa osallistua
kursseille. Lisäksi kansalaisopistot joutunevat karsimaan opintoseteliavustuksia,
jolloin työttömien, erityisryhmien, alhaisen pohjakoulutuksen
omaavien ja maahanmuuttajien määrä opetuksen
piirissä tulee vähenemään. Seikka
on omiaan lisäämään syrjäytymisvaaraa
monen nuoren ja vanhemmankin kohdalla. Kansalaisopistot tekevät näkymätöntä työtä,
joka edistää maahanmuuttajien kotouttamista sekä työelämässä ja
työttömänä olevien ihmisten
jaksamista.
Kesäyliopistojen kohdalla alimitoitettu valtionosuus
on johtamassa tilanteeseen, jossa kesäyliopistojen lakimääräinen
koulutustehtävä jää toteutumatta.
Jo nyt koulutusmaksut ovat niin korkeita, että työttömien,
maahanmuuttajien ja ikääntyneiden opiskelijoiden
määrät kesäyliopistoissa ovat
vähentyneet. Kesäyliopistojen avulla on mahdollisuus
nopeuttaa ammattikorkeakoulu- ja korkeakouluopiskelijoiden valmistumista,
joten niiden toimintamahdollisuuksia pitäisi ennemminkin
parantaa.