Lakiesityksessä ehdotetaan, että maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan hyväksytyn koulutuksen valtionosuusrahoitus erotetaan omaksi kokonaisuudekseen vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmässä. Valiokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja ehdottaa lakiehdotuksen hyväksymistä teknisluonteisella korjauksella muutettuna.
Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 9 §:ssä säädetään valtionosuuden määrästä. Säännöksen 1 momentin mukaan kansanopiston, kansalaisopiston ja kesäyliopiston ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta 57 % sekä opintokeskuksen ja liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitäjälle 65 % valtionosuuden laskennallisesta perusteesta. Kansanopiston, opintokeskuksen, kansalaisopiston tai kesäyliopiston ylläpitäjälle myönnetään säännöksen mukaan 100 %:n valtionosuus, kun kyse on maahanmuuttajille suunnatusta koulutuksesta, joka on hyväksytty kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 11 §:ssä tarkoitettuun opiskelijan kotoutumissuunnitelmaan tai joka on oppivelvollisuuslain (1214/2020) 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua koulutusta.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on pitkä kokemus maahanmuuttajien tarpeisiin vastaavan koulutuksen toteuttamisesta. Vapaan sivistystyön kotoutumissuunnitelman mukainen koulutusmalli on monipuolistanut maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opiskelumahdollisuuksia ja osaltaan tukenut maahanmuuttajien polkuja koulutukseen ja työelämään eli luonut mahdollisuuksia kiinnittyä suomalaiseen yhteiskuntaan. Koulutuksen keskeisenä sisältönä ovat luku- ja kirjoitustaidon ja suomen tai ruotsin kielen taidon opinnot sekä muut kotoutumisen edistämisestä annetun lain tavoitteiden mukaiset sisällöt. Valiokunta toteaa, että riittävä kielitaito luo edellytyksiä sujuvalle etenemiselle koulutuspolulla.
Maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaan hyväksytty koulutus sisältyy nykyisin vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmäkokonaisuuteen. Näin ollen vapaan sivistystyön järjestämän maahanmuuttajien koulutuksen ja muun koulutuksen toteutuneiden suoritteiden määrät ovat sidoksissa toisiinsa. Jos oppilaitokselle vuosittain vahvistettu suoritemäärä ylittyy, huomioidaan oppilaitoksen rahoituksessa vain vahvistettujen suoritteiden mukainen määrä. Tällöin suoritteiden ylityksistä johtuvat suoriteleikkaukset kohdistuvat samassa suhteessa kaikkeen oppilaitoksen järjestämään koulutukseen. Kun maahanmuuttajien koulutuksen rahoituksesta muodostetaan jatkossa oma kokonaisuus, poistuu tämän koulutuksen riippuvuus vapaan sivistystyön muun koulutuksen suoritetoteutumista. Lakimuutos selkeyttää vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmää ja on näin ollen kannatettava.
Maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan hyväksytyn koulutuksen rahoituksen muodostaminen omaksi kokonaisuudekseen edellyttää laskelmien mukaan yhteensä 11,8 milj. euroa valtionosuusrahoitusta, jotta tähän koulutukseen osoitettujen suoritteiden määrä ei pienene nykyisestä. Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2022—2025 lisätään vapaan sivistystyön maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukseen vuosittain 5 milj. euroa. Maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan hyväksytyn koulutuksen rahoitussummaksi muodostuu 11,83 milj. euroa, kun kyseistä koulutusta varten varattuun vajaaseen 5 milj. euroon lisätään kehyspäätöksen mukaisesti 5 milj. euroa ja vajaat 2 milj. euroa siirretään valtionosuusjärjestelmään valtionavustuksista eli maahanmuuttajien nuorisotakuun opintoseteliavustuksesta.
Hallituksen esityksen mukaan muutosten myötä maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen rahoitusta on vuosittain noin 4 000 opiskelijan tarpeen kattavasti. Sivistysvaliokunta toteaa, että esitetyt muutokset parantavat vapaan sivistystyön oppilaitosten toiminnan ja rahoituksen ennakoitavuutta ja mahdollistavat pitkäjänteisen koulutustarjonnan suunnittelun myös muille vapaan sivistystyön koulutuksille. Valiokunta katsoo, että lisärahoitus mahdollistaa nykyistä paremmin koulutuksen suoritteiden rahoittamisen täysimääräisesti.
Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen määräraha on esitetyistä lisäyksistä huolimatta kuitenkin edelleen niukka. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille esimerkiksi kansalaisopistojen järjestämän nk. UMAKO-koulutuksen yksikköhintaa koskevia ongelmia ja yleisemminkin näkemyksiä siitä, että kotoutumissuunnitelmaan hyväksytyille koulutuksille osoitettava määräraha on edelleen riittämätön, jotta kaikkiin koulutustarpeisiin voitaisiin vastata. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että kotoutumissuunnitelmaan hyväksytyn koulutuksen rahoituksen riittävyyttä seurataan ja arvioidaan tulevina vuosina.
Nyt käsiteltävänä oleva esitys koskee maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan hyväksytyn koulutuksen rahoitusta. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että myös kotoutumisajan ylittäneiden maahanmuuttajien koulutustarpeisiin vastataan ja että heille voidaan turvata mahdollisuudet osallistua kotoutumista edistävään koulutukseen. Valiokunta katsoo, että myös kotoutumissuunnitelman ulkopuolella oleville maahanmuuttajille suunnattavien koulutusten rahoituksen vakiinnuttamista ja riittävyyttä tulee jatkossa arvioida.
Yhteenvetona valiokunta toteaa, että kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuutta on seurattava ja arvioitava säännöllisesti ja arvioinnin perusteella on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin.