Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Suuri valiokunta on 20 päivänä tammikuuta 2012 lähettänyt jatkokirjelmän 1. SM 11.01.2012 asiassa U 36/2010 vp sosiaali- ja terveysvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
ylitarkastaja Mirkka Mykkänen, sisäasiainministeriö
hallitusneuvos Liisa Heinonen, työ- ja elinkeinoministeriö
hallitusneuvos Marja-Terttu Mäkiranta, sosiaali- ja terveysministeriö
Valiokunta on aikaisemmin antanut asiasta lausunnon StVL 15/2010 vp.
Ehdotus koskee kolmansien maiden kansalaisten maahantulon, työnteon ja oleskelun edellytyksiä yrityksen sisäisen siirron perusteella sekä tarvittavien lupien myöntämismenettelyjä. Ehdotuksessa säädetään myös edellytyksistä, joiden mukaisesti kolmannen maan kansalainen voisi oleskella ja tehdä työtä yrityksen sisäisen siirron puitteissa toisessa jäsenvaltiossa.
Ehdotuksen soveltamisala kattaisi kolmansiin maihin sijoittautuneiden yritysten sisäisen siirron saaneet lähetetyt johtajat, asiantuntijat tai korkeakoulututkinnon suorittaneet harjoittelijat. ICT-direktiiviehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle on direktiivineuvotteluissa rajattu lähetetyt vuokratyöntekijät riippumatta siitä, kenen palveluksessa (työvoiman vuokrausyritys tai muu satunnaisesti vuokrausta harjoittava taho) lähetetty ICT-työntekijä on. Lupaa ei myönnettäisi niille kolmansien maiden työntekijöille, jotka tekevät työtä työnvälitys-, työvoiman vuokraus- tai muille yrityksille, jotka tarjoavat työvoimaa työskentelemään toiseen yritykseen sen johdon ja valvonnan alla.
Ehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle on jätetty kolmansien maiden työntekijät, jotka EU:n alueelle sijoittautunut yritys lähettää työhön toiseen jäsenmaahan. Lisäksi direktiivin soveltamisalan ulkopuolella ovat ne kolmansien maiden kansalaiset, jotka hakevat lupaa oleskella jäsenvaltiossa direktiivissä 2005/71/EY tarkoitettuina tutkijoina tutkimushankkeen suorittamiseksi. Sisäisen siirron saaneisiin ei saisi soveltaa työvoiman saatavuusharkintaa. Ehdotuksessa on asetettu direktiivin soveltamisalaan kuuluville tahoille työsuhteen kestoa koskeva vaatimus ennen sisäistä siirtoa.
Suomella on direktiiviin yleisvarauma. Suomi kannattaa direktiiviehdotuksen perustavoitetta rakentaa yhteisön tasolla selkeämpi lupajärjestelmä. Ehdotus ei kuitenkaan selkeyttäisi Suomessa jo voimassa olevaa lupajärjestelmää. Esitykseen sisältyy monia työoikeudellisia sekä sosiaaliturvaan liittyviä ongelmakohtia.
Suomi kannattaa direktiivin yleistä tavoitetta parantaa talouden kilpailukykyä helpottamalla yritysten sisäistä osaamisen siirtämistä sekä EU:hun että EU:n sisällä. Kansallisesti on tärkeää varmistaa, että työvoiman maahanmuuttosäännösten liian pitkälle viedyn harmonisoinnin lopputuloksena ei synny joustamatonta ja kansallisia järjestelmiä mutkistavaa yhteisösääntelyä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on direktiiviehdotuksesta aiemmin antamassaan lausunnossa (StVL 15/2010 vp) kiinnittänyt huomiota siihen, miten unionilainsäädäntö asteittain heikentää Suomen asumisperusteista sosiaaliturvaa. Direktiiviehdotuksen perusteella yrityksen sisällä siirtyville johtajille, asiantuntijoille ja korkeakoulututkinnon suorittaneille harjoittelijoille tulee oikeus asumisperusteisiin etuuksiin, kuten sosiaalivakuutukseen ja julkisiin terveyspalveluihin, vaikka he eivät asu Suomessa. Vaikka ehdotettu direktiivi koskee hyvin rajattua työntekijäjoukkoa ja vaikka sen perusteella Suomeen siirtyy todennäköisesti vähän ulkomaista työvoimaa, on se kuitenkin jälleen yksi poikkeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitääkin edelleen tärkeänä, että Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän jatkuvuus turvataan kehitettäessä Euroopan unionin lainsäädäntöä.
Direktiiviehdotuksen mukaan yhdenvertainen kohtelu edellyttää, että yrityksen sisällä siirtyvät kuuluvat Suomen työeläkejärjestelmään poikkeuksetta. Nykyisin kolmannesta maasta Suomeen ulkomaisen työnantajan palvelukseen enintään kahdeksi vuodeksi lähetetyt työntekijät on vapautettu vakuuttamisvelvollisuudesta. Lisäksi ulkomainen työnantaja voi hakemuksesta saada vapautuksen työeläkevakuuttamisesta, jos työskentely kestää kahdesta viiteen vuoteen ja jos työeläketurva on järjestetty muualla. Valiokunta pitää tärkeänä, että ulkomailta Suomeen tulevien työeläkevakuuttamisesta huolehditaan. Työntekijöiden yhdenmukainen kohtelu ei kuitenkaan edellytä, että Suomessa otetaan eläkevakuutus työntekijälle, jolle työnantaja on järjestänyt eläkevakuutuksen muualla. Tämän vuoksi valiokunta pitää perusteltuna pyrkimystä säilyttää työeläkelainsäädäntö tältä osin nykyisenä.
Lausuntonaan sosiaali- ja terveysvaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa edellä esitetyin huomautuksin valtioneuvoston kantaan.
Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2012
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Esko Salo