Yleisperustelut
Eläketurvakeskuksen toiminnan laajentaminen
Esityksen tarkoituksena on tiivistää yksityisen sektorin ja julkisen sektorin
eläkelaitosten Eläketurvakeskuksessa tekemää yhteistyötä.
Julkisen sektorin eläketurvan yhdennyttyä asteittain
yksityissektorin työeläketurvan kanssa, ovat
eläkelainsäädännön
sisällölliset uudistukset ja yhteiset tietoliikenneratkaisut
aiheuttaneet tarpeen yhä tiiviimpään
yhteistyöhön. Erityisesti vuoden 2004 alusta voimaan tullut uudistus, joka
mahdollistaa sen, että eläkkeenhakija voi hakea
koko työeläkettään hänet
viimeksi vakuuttaneelta eläkelaitokselta, on lisännyt
tietoliikennettä yksityisten ja julkisten alojen eläkelaitosten
välillä. Viimeisen eläkelaitoksen määrittely,
eläkepäätökseen tarvittavien
tietojen välittäminen ja eri
järjestelmään kuuluvista eläkkeistä aiheutuva
kustannusten jako eläkejärjestelmien välillä tehdään
Eläketurvakeskuksessa. Työeläketurvan
kokonaisvaltaisen kehittämisen ja siihen liittyvän
tietojen keruun sekä tietojen vaihdon samoin kuin tutkimustoiminnan kannalta on
valiokunnan
näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaista laajentaa Eläketurvakeskuksen
toimintaa koko työeläkejärjestelmän
yhteistoimintaelimeksi esitetyllä tavalla.
Eläketurvakeskuksen hallintoon tulisi myös julkisten
alojen eläkejärjestelmien työnantajien ja
työntekijöiden edustus. Julkisten alojen eläkelaitosten
osallistuminen nykyistä kiinteämmin Eläketurvakeskuksen
toimintaan ei muuttaisi Eläketurvakeskuksen asemaa osana
välillistä julkista hallintoa. Eläketurvakeskukselle
ehdotettava koko työeläkejärjestelmää koskeva
toiminta ja siihen kuuluvat julkiset hallintotehtävät
ja muut tehtävät, mukaan lukien julkisen vallan
käyttö, olisivat edelleen eläkelainsäädännön yhteistoimintaa
palvelevia tehtäviä.
Valiokunta toteaa, ettei ehdotetuilla Eläketurvakeskuksen
hallinnon ja rahoituksen muutoksilla olisi vaikutusta siihen,
miten julkisten alojen eläkelaitokset osallistuvat niitä koskevan lainsäädännön
kehittämiseen. Julkisten alojen eläkejärjestelmien kehittäminen ja lainsäädännön
muutosten valmistelu tapahtuisi asianomaisen ministeriön
ohjauksessa julkisten alojen eläkejärjestelmien
yhteydessä toimivissa neuvottelukunnissa, joiden tehtäviin
kuuluu esitysten tekeminen julkisten alojen eläkkeiden osalta.
Valiokunta pitääkin tärkeänä,
että eläketurvaa kehitetään tulevaisuudessa
kaikkien sektoreiden myötävaikutuksella.
Perustuslakivaliokunta on jälleen kiinnittänyt
huomiota Eläketurvakeskuksen aseman selvittämiseen.
Perustuslakivaliokunta katsoi vuonna 2005 lausunnossaan (PeVL 30/2005
vp), että Eläketurvakeskus ei ole viranomainen
ja että sitä koskeva sääntely täyttää perustuslain 124 §:ssä säädetyt perusoikeuksien,
oikeusturvan
ja hyvän hallinnon muodolliset vaatimukset. Perustuslakivaliokunta
piti kuitenkin tarpeellisena selvittää valtioneuvoston
piirissä Eläketurvakeskuksen rahoituksen muuttamismahdollisuuksia
taikka mahdollisuuksia siirtää Eläketurvakeskuksen
hallintotehtäviä valtion viranomaisille tai järjestää Eläketurvakeskus osaksi valtion
viranomaiskoneistoa.
Sosiaali- ja terveysministeriö on perustuslakivaliokunnan lausunnon
johdosta teettänyt selvityksen Eläketurvakeskuksen
hallinnollisesta asemasta. Selvityksen mukaan Eläketurvakeskuksen
kaikki tehtävät ovat eläkelaitosten yhteistoimintaa
palvelevia tehtäviä, minkä vuoksi ei
olisi tarkoituksenmukaista muuttaa sen rahoitusta tai hallinnollista
asemaa. Nyt antamassaan lausunnossa (PeVL 7/2007 vp) perustuslakivaliokunta
pitää edelleen tarpeellisena selvittää mahdollisuuksia siirtää Eläketurvakeskuksen
hallintotehtäviä valtion viranomaisille tai järjestää Eläketurvakeskus osaksi valtion
viranomaiskoneistoa. Sosiaali-
ja terveysvaliokunta viittaa tältä osin hallituksen esityksen perusteluihin, joiden
mukaan
tarkoituksena on, että Eläketurvakeskuksen asemaa
selvitetään myöhemmin erikseen.
Eläketurvakeskuksen toiminnan rahoitus
Julkisten alojen eläkelaitosten tullessa tiiviimmin
mukaan Eläketurvakeskuksen toimintaan ehdotetaan myös
sen rahoitusta koskevia säännöksiä uudistettavaksi.
Eläketurvakeskuksen kustannukset katettaisiin paitsi sen
tuottamista palveluista perittävillä toimintokohtaisilla
palvelumaksuilla ja muilla tuotoilla eläkelaitoksilta niissä vakuutettujen
henkilöiden työansioiden mukaisessa suhteessa
perittävällä kustannusosuudella. Julkisten
alojen eläkelaitosten täysimääräinen
osallistuminen Eläketurvakeskuksen rahoitukseen toteutettaisiin
kuitenkin vaiheittain. Kustannusosuutta määriteltäessä vuosina 2008
ja 2009 julkisten alojen eläkelaitoksissa vakuutettujen
palkkasummaa ei otettaisi täysimääräisesti
huomioon. On perusteltua, että tarkempi rahoitusosuuksien
jakautuminen selvitettäisiin vuonna 2009, kun on paremmin
tiedossa Eläketurvakeskuksen uudistettua toimintaa vastaava
kustannusrakenne. Tarkennettua kustannusosuutta sovellettaisiin
vuoden 2010 alusta alkaen. Valiokunta pitää tärkeänä,
että kustannukset kohdistuisivat tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti
niihin työeläkejärjestelmän
tahoihin, jotka käyttävät Eläketurvakeskuksen
palveluita, ja että kustannusten jakautuminen olisi avointa ja
läpinäkyvää.
Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan, ettei Eläketurvakeskuksen
menojen kattamisessa toimintokohtaisilla palvelumaksuilla ja muilla
tuotoilla ole ongelmia. Sen sijaan valiokunta pitää ongelmallisena eläkelaitosten
kustannusosuuden määräytymistä ehdotetulla tavalla,
koska laista ei täsmällisesti ja yksiselitteisesti
ilmene näiden rahasuoritusten määräytymisen
perusteet eikä se, kenelle päätösvalta
kuuluu. Kustannusosuuden määräytyminen
viime kädessä sosiaali- ja terveysministeriön
vahvistamien vastuunjakoperusteiden mukaan ei täytä lakisääteisyyden
vaatimusta. Koska kustannusosuuden määräytymisellä on
verovelvollisuudelle ominaisia piirteitä, pitää perustuslakivaliokunta
asianmukaisimpana, että sääntelyä täsmennetään
siten, että se täyttää verolaille
perustuslaista johtuvat vaatimukset.
Perustuslakivaliokunnan mielestä lakiehdotukset voidaan kuitenkin
käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan
lausunnon johdosta Eläketurvakeskuksesta annetun lain 5 §:ää täsmennettäväksi
jäljempänä esitetyllä tavalla.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. lakiehdotus
5 §. Vastuu Eläketurvakeskuksen kustannuksista.
Pykälässä säädetään
Eläketurvakeskuksen kustannusten kattamisesta. Sosiaali-
ja terveysvaliokunta ehdottaa pykälän 1 momentissa
säädettäväksi, että työeläkelaitokset,
lukuun ottamatta Ahvenanmaan eläkejärjestelmää toimeenpanevaa
Ahvenanmaan maakunnan hallitusta, vastaavat Eläketurvakeskuksen
tehtävien hoitamisesta aiheutuvista kustannuksista siltä osin kuin
Eläketurvakeskuksen toimintokohtaiset palvelumaksut ja
muut tuotot eivät riitä niitä kattamaan.
Pykälän 2 momentin mukaan
lähtökohtana on, että eläkelaitosten
kustannusosuudella katettava osa Eläketurvakeskuksen kustannuksista jaetaan
eläkelaitosten kesken eläkelaitoksissa vakuutettujen
työansioiden mukaisessa suhteessa. Julkisten alojen eläkelaitosten
sekä Merimieseläkekassan ja Maatalousyrittäjien
eläkelaitoksen ei tarvitse käyttää kaikkia
Eläketurvakeskuksen tuottamia palveluja hyväkseen.
Sen vuoksi niiden kustannusosuus olisi pienempi kuin muiden eläkelaitosten.
Niiden kustannusosuutta laskettaessa kustannusosuudessa
huomioon otettava vakuutettujen työansioiden osuus määrättäisiin
erikseen sen mukaan, kuinka suuri osuus Eläketurvakeskuksen
tuottamista palveluista arvioidaan kohdistuvan niille. Valtioneuvoston
asetuksella säädettäisiin tarkemmin julkisten
alojen eläkelaitosten, Merimieseläkekassan ja
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kustannusosuudessa
huomioon otettavasta vakuutettujen työansioiden osuudesta
ja sen tarkistamisesta.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin,
että eläkelaitosten kustannusosuuksien laskemisesta ja
täytäntöönpanosta annetaan tarkemmat määräykset
sosiaali- ja terveysministeriön työntekijän
eläkelain 183 §:n 2 momentin nojalla Eläketurvakeskuksen
esityksestä vahvistamissa vastuunjakoperusteissa. Työntekijän
eläkelain 183 §:n 2 momentin mukaan eläkelaitosten
keskinäinen vastuu laissa säädetyistä eläkelaitosten
yhteisesti kustannettavista menoista määrätään
Eläketurvakeskuksen esityksestä sosiaali-
ja terveysministeriön vahvistamien vastuunjakoperusteiden
mukaan. Näissä vastuunjakoperusteissa määrätään myös
ennakosta ja siitä, miten Eläketurvakeskukselle
vastuunjaon toimittamisen yhteydessä mahdollisesti muodostunut
ylite tai alite otetaan huomioon. Eläketurvakeskuksesta
annetun lain 13 §:n mukaan Eläketurvakeskuksen
taloudellinen valvonta kuuluu Vakuutusvalvontavirastolle, jolle
Eläketurvakeskuksen on annettava taloudellisen valvonnan kannalta
tarpeelliset toiminta- ja tilinpäätöstietonsa.
Pykälän 4 momentissa
säädettäisiin, että Eläketurvakeskus
määrää maksettavaksi eläkelaitosten
kustannusosuudet. Pykälän 5 momentissa ehdotetaan
säädettäväksi muutoksenhausta.
Eläketurvakeskuksen määräämästä kustannusosuuden
maksuunpanosta voi hakea muutosta siten kuin
työntekijän eläkelain 131 §:ssä säädetään. Ehdotetun pykälän
6 momenttiin sisällytettäisiin säännökset
kustannusosuuden perinnästä sekä viivästyneen
maksun viivästyskorosta ja -maksusta.
Voimaantulosäännös.
Voimaantulosäännöksen 2
momentissa oleva viittaussäännös tarkistetaan 5 §:n
muuttumisen johdosta.