Esitys on yksi osa hallitusohjelman kärkihanketta, jonka tavoitteena on uudistaa työttömyys- ja sosiaaliturvaa tavalla, joka kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen, lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja säästää julkisia voimavaroja. Ehdotetuilla muutoksilla tavoitellaan 200 miljoonan euron vuosittaista säästöä työttömyysturvan ansioturvamenoissa. Ansioturvaan tehtävillä säästöillä pyritään välttämään työttömyysvakuutusmaksujen korotukset ja siten turvaamaan suomalaisen työn kilpailukykyä.
Työttömyysturvan keston muutos
Valiokunta katsoo, että kokonaisuutena hallituksen tavoite uudistaa työttömyysturvaa nykyistä kannustavammaksi ja pyrkimykset lyhentää työttömyysjaksoja ovat kannatettavia. Kuten esityksessäkin todetaan, on myös jonkin verran tutkimusnäyttöä siitä, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan päättymisen lähestyessä myös työllistymisen todennäköisyys kasvaa.Esityksen mukaan 300 päivän enimmäiskesto koskee noin kuutta prosenttia työttömistä työnhakijoista. Enemmistöllä eli noin 80 prosentilla kesto on 400 päivää ja noin 14 prosentilla se on edelleen 500 päivää. Valiokunta katsoo, että työhistorian pituuteen ja työnhakijan ikään perustuva keston porrastaminen on muun muassa työllistymismahdollisuuksien näkökulmasta perusteltu.
Esityksen perusteluissa arvioidaan, että työttömyysturvan enimmäiskeston esitetty lyhentäminen saa aikaan työttömyysjaksojen lyhentymisen kahdella viikolla ja lisää työllisyyttä noin 7 500 henkilötyövuodella. Hallituksen esityksessä viitataan valtiovarainministeriön selvitykseen, jonka mukaan työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentäminen nostaa työllistymistodennäköisyyttä jo ennen enimmäiskestoajan täyttymistä. Keston lyhentämisen ja ansioturvan tasoon ehdotettujen muutosten yhteisvaikutuksesta työllisyyden arvioidaan lisääntyvän noin 9 000 henkilötyövuodella.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta arvioi lausunnossaan, että vaikka uudistuksen työllisyysvaikutus voisi olla noususuhdanteessa suurempi, se kuitenkin vaikuttaa työllisyyteen myönteisesti myös laskusuhdanteessa. Esityksen mukaisen muutoksen ensimmäiset vaikutukset näkyvät todennäköisesti vasta vuonna 2018, jolloin myös työllisyystilanteen ennustetaan olevan jonkin verran nykyistä parempi. Työelämä-ja tasa-arvovaliokunta puoltaa taloustilanteesta huolimatta uudistuksen pikaista toteuttamista ja korostaa uudistuksen pitkän aikavälin vaikutuksia.
Työttömyysturvan tason muutokset
Esityksen perusteluissa tuodaan esiin, että työttömyysturvaa koskevien tutkimusten mukaan paitsi etuuden enimmäiskestolla myös työttömyysturvan korvaustasolla on vaikutusta työttömyyden kestoon ja uudelleen työllistymiseen. Esitykseen sisältyvät ehdotukset työttömyysturvan omavastuuajan pidentämisestä sekä korotettujen ansio-osien alentamisesta tai poistamisesta alentavat jonkin verran työttömyysturvan tasoa.
Turvan tasoon esitetyillä muutoksilla on suora vaikutus myös työttömäksi työnhakijaksi jäävän sekä hänen perheensä toimeentuloon. Omavastuuajan pidennys sekä korotetun ansio-osan poistaminen pitkän työuran omaavilta ovat omiaan työttömyyden alussa vaikeuttamaan sopeutumista palkkatulojen loppumiseen.
Mikäli ansioihin perustuvaa päivärahaa saava työtön työnhakija ei työllisty ennen päivärahakauden päättymistä, hän siirtyy työmarkkinatuen saajaksi nykyistä aikaisemmin. Näin ollen on oletettavaa, että toimeentulotuen käyttö uudistuksen johdosta lisääntyy. Myös omavastuuajan pidentäminen 7 päivään lisää työttömyyden alkuaikana tarvetta hakea toimeentulotukea.
Toimeentulotuen käytön lisääntyminen osaltaan pienentää työttömyysturvassa syntyviä säästöjä ja toisaalta vähentää työnteon houkuttelevuutta. Tilastojen valossa näyttää siltä, että henkilöiden pudotessa ansioturvalta toimeentulotuen varaan työllistymisen todennäköisyys laskee. Pienten työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen ongelmat synnyttävät helposti kannustinloukkuja, koska pienituloisilla katkokset etuuksien saamisessa johtavat nopeasti toimeentulo-ongelmiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan esiin tuomaan näkemykseen, että joissakin tilanteissa etuuksiin liittyvät byrokratialoukut voivat olla merkittävä este työn vastaanottamiselle, mistä syystä myös byrokratialoukkujen vähentäminen tulee olla työllisyyden lisäämisen keinovalikoimassa.
Toimeentulotuen menojen kasvun on esityksessä arvioitu olevan 13 miljoonaa euroa. Kuntatalouden näkökulmasta on kritisoitu sitä, että ensisijaisen järjestelmän kustannuksia siirretään viimesijaisen järjestelmän vastuulle. On kuitenkin korostettava, ettei laskelmassa ole otettu huomioon uudistuksen aikaansaamia mahdollisia käyttäytymismuutoksia ja se perustuu oletukseen, ettei uudistuksen tavoite työllistymisen lisääntymisestä toteudu.
Lopuksi
Valiokunta korostaa, että työttömyysturvaan nyt esitettyjen muutosten työllisyystavoitteiden toteutumista on syytä tukea panostamalla työllistymistä edistävän palvelujärjestelmän kehittämiseen ja uudistamiseen sekä uusien työpaikkojen luomiseen, jotta voidaan tehokkaasti ehkäistä köyhyyden ja syrjäytymisen lisääntymistä ja pitkäaikaistyöttömyyden syntyä. Työttömän työnhakijan pitäisi päästä palvelujen piiriin heti työttömyyden alussa, koska työttömyyden venyessä yli puolen vuoden mittaiseksi työllistymisen todennäköisyys nopeasti vähenee.
Valiokunta toteaa vielä, että ansioihin perustuviin etuuksiin samoin kuin perusturvaetuuksiin on esitetty samanaikaisesti tehtäväksi useita muutoksia. Tämän vuoksi olisi tarpeen tehdä kokonais-arviointi muutosten vaikutuksista eri väestöryhmien toimeentuloon.
Eduskunta-aloite
Valiokunta on hyväksynyt työttömyyspäivärahakauden enimmäiskeston lyhennettäväksi hallituksen esityksen mukaisesti. Tämän vuoksi lakialoite on hylättävä.