Yleisperustelut

Hallituksen esityksissä työttömyysturvalakiin ehdotetaan useita sellaisia muutoksia, jotka poistavat monia työttömyysturvan epäkohtia. Ehdotettavat muutokset perustuvat hallitusohjelmaan ja työmarkkinajärjestöjen solmimaan työurasopimukseen sekä työllisyys- ja kasvusopimukseen. Valiokunta pitää työttömyysturvaan ehdotettuja muutoksia kannatettavina.

Merkittäviä työttömyysturvan parannuksia esityksissä ovat sekä palkansaajan että yrittäjien työssäoloehdon lyhentäminen, korkeimmalla korotetulla palkkatuella työskentelyn lukeminen kokonaisuudessaan työssäoloehtoon, korotetun ansio-osan maksaminen kaikille aktivointitoimiin osallistuville, sovitellun ansiopäivärahan enimmäismäärän korottaminen, yrittäjien ja yrittäjän perheenjäsenten työttömyysturvan saantiehtojen lieventäminen, työttömyyspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen, työmarkkinatuen omavastuujaksojen vähentäminen ja 300 euron suojaosan käyttöön ottaminen soviteltuun työttömyysetuuteen.

Ehdotusten tavoitteena on kannustaa työnhakijoita vastaanottamaan myös lyhytkestoisia ja osa-aikaisia töitä ja samalla yksinkertaistaa työttömyysturvajärjestelmää. Tämän lisäksi ehdotukset parantavat työttömän työnhakijan toimeentuloa. Muutokset liittyvät kokonaisuuteen, josta jo aiemmin on toteutettu hallitusohjelmaan, työmarkkinajärjestöjen raamisopimukseen sekä hallituksen rakennepoliittiseen päätökseen liittyen peruspäivärahan ja työmarkkinatuen 100 euron korotus sekä työmarkkinatuen puolison tuloihin kohdistuvan tarveharkinnan poisto ja lomarahojen työttömyysturvasta vähentämisestä luopuminen. Muutosten kokonaisuus parantaa merkittävästi työttömän työnhakijan asemaa.

Työttömyysturvan toimeenpanon kannalta esityksiin sisältyy useita toimeenpanoa selkeyttäviä ja yksinkertaistavia ehdotuksia. Ansioturvan etuustasojen määrää ehdotetaan vähennettäväksi kolmesta kahteen ja eri perustein myönnettävien päivärahaetuuksien määrää viidestä kolmeen. Muutosturvalisästä ja muutosturvan ansio-osasta ehdotetaan luovuttavaksi ja niiden sijaan maksettaisiin kaikille työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuville korotusosaa tai korotettua ansio-osaa, jonka määrä olisi muutosturvan ansio-osan tasoinen. Muutosturvan toimintamalli säilyy ennallaan ja sen piiriin pääsevät myös muut kuin tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä irtisanotut.

Ansiotulojen suojaosa

Valiokunta toteaa, että 300 euron suojaosan käyttöönotto sovitellussa työttömyysetuudessa on merkittävä askel sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhteensovittamisessa. Uudistus toteuttaa valiokunnan monesti esittämän vaatimuksen siitä, että ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitus olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa ensisijaisissa etuuksissa, kuten työttömyysturvassa ja asumistuessa, jolloin myös toimeentulotukiriippuvuus ja etuuksien takaisinperinnän tarve vähenisi (StVM 41/2001 vp, StVM 35/2004 vp, StVM 23/2006 vp ja StVM 18/2008 vp). Kun työtön ei ole voinut parantaa taloudellista asemaansa hankkimalla pieniä lisäansioita ilman, että työttömyysturva leikkaantuu, hän on pysynyt toimeentulotuen asiakkaana vähäisistä työtuloistaan huolimatta. Ansiotulojen suojaosa on merkittävä kannustin työhön hakeutumiselle ja satunnaisten ja lyhytaikaisten töiden vastaanottamiselle. Kun ansiot eivät heti vaikuta etuuksiin, vähenee myös byrokratian ja hallinnollisen työn määrä. Lisäksi suojaosa merkitsee kunnille säästöjä toimeentulotukimenoihin.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että nyt työttömyysturvassa käyttöön otettavan suojaosan lisäksi tulisi myös asumistukea uudistaa siten, että se nykyistä paremmin turvaisi mahdollisuuden lisätulojen hankintaan, koska toimeentulotuen tarvetta voitaisiin silloin merkittävästi vähentää. Toimeentulotuen hakijoista useimmat ovat myös työmarkkinatuen ja/tai asumistuen saajia.

Suojaosan käyttöönoton kanssa samanaikaisesti toteutettava sovitellun työttömyyspäivärahan enimmäismäärän korottaminen tarkoittaa, että etuuden määrä saa jatkossa olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Nykysääntelyn mukaan etuus saa olla enintään 90 % palkan määrästä. Valiokunta toteaa, että laskettaessa sovitellun päivärahan enimmäismäärää käytetään sovittelujakson tulona määrää, josta ei ole vähennetty suojaosaa, toisin kuin vapaaehtoisesta pelastustoiminnasta saadun tulon osalta on menetelty.

Valiokunta pitää soviteltuun työttömyysetuuteen ehdotettavia muutoksia kannatettavina. Ne parantavat erityisesti naisvaltaisilla palvelualoilla, niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla, työskentelevien samoin kuin pätkätöitä ja epätyypillisissä työsuhteissa töitä tekevien toimeentuloa.

Työttömyysturvan rajaukset

Esityksiin sisältyy myös ehdotuksia, jotka heikentävät nykyistä työttömyysturvaa. Tällainen on ansiopäivärahan keston sitominen työuran pituuteen sekä halukkuuteen ottaa vastaan työvoimapalveluja. Ansiopäivärahan kesto lyhenee 400 päivään alle kolme vuotta työelämässä olleilta sekä 100 päivällä myös niiltä, jotka ilman pätevää syytä kieltäytyvät työllistymistä edistävistä palveluista. Työttömyysturvan kesto voi näin ollen henkilöstä riippuen olla 300, 400 tai 500 päivää, mikä jonkin verran monimutkaistaa työttömyysturvan toimeenpanoa.

Oikeus 500 tai 400 päivää kestävään ansiopäivärahaan säilyy, jos työnhakija osallistuu työllistymistä edistäviin palveluihin 40 päivän ajan 250 ensimmäisen työttömyyspäivän aikana. Muutoksen tarkoituksena on kannustaa työttömiä aktiivisuuteen heti työttömyyden alussa, jotta työelämävalmiuksien heikentyminen ja pitkittynyt työttömyys voitaisiin estää. Valiokunta toteaa uudistuksen tavoitteisiin pääsemisen edellyttävän, että TE-toimistoilla on riittävät resurssit tarvittavien työvoimapalvelujen tarjoamiseen.

Toinen työttömien asemaa heikentävä ehdotus on lisäpäivärahaoikeuden alkamisiän nostaminen vuodella vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneiltä. Valiokunta pitää ehdotusta ongelmallisena, koska kysyntä yli 60-vuotiaista työntekijöistä on työmarkkinoilla edelleen erittäin vähäistä. Toisaalta nostoa puoltaa se, että aiemmat ikärajan nostot ovat vähentäneet irtisanomisia niissä ikäluokissa, jotka eivät ole oikeutettuja työttömyysturvan lisäpäiviin, ja siten johtaneet ikääntyneiden korkeampaan työllisyyteen.

Valiokunta pitää myönteisenä, että lisäpäiväoikeuden ikärajan noston kielteisiä vaikutuksia lievennetään sillä, että TE-toimisto olisi velvollinen järjestämään 60 vuotta täyttäneelle työttömälle työnhakijalle mahdollisuuden työllistymistä edistävään palveluun tai palkkatuettuun työhön muun työnantajan kuin kunnan palveluksessa ennen päivärahakauden päättymistä. Jos TE-toimisto ei pysty tätä velvoitetta täyttämään, tulee työnhakijan kotikunnan työllistää 60 vuotta täyttänyt työnhakija kuuden kuukauden ajaksi. Velvoite tulee voimaan vuodesta 2017 alkaen. Työssäoloehdon kerryttämistä helpotetaan 60 vuotta täyttäneiden osalta niin, että työssäoloehtoon luetaan myös osallistuminen työllistymistä edistäviin palveluihin. Valiokunta pitää näitä lievennyksiä välttämättöminä, koska ikärajan nosto muutoin lisäisi riskiä ikääntyneiden työnhakijoiden köyhtymiseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että lisäpäiväoikeuden ikärajan noustessa työvoimahallinnossa entistä paremmin huolehditaan ikääntyneiden työnhakijoiden työllistymispalveluista, koska kuntien mahdollisuudet tukityöllistämiseen ovat heikentyneet kunnissa taloudellisista syistä toteutettavien lomautusten ja irtisanomisten johdosta. Valiokunta korostaa, että tarjotun palvelun tulee olla työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista ja palkkatuetun työn tulee myös parantaa ikääntyneen mahdollisuuksia työllistyä.

Palkan määrittely

Työttömän asemaa parantaa selkeästi ehdotus, jonka mukaan päivärahaa ei lasketa uudelleen, jos työtön uuden työn vastaanottamisen jälkeen jää uudelleen työttömäksi ja palkan määrittely on tehty viimeisen vuoden aikana. Päivärahan perusteena olevan palkan laskeminen uudelleen on ollut este töihin hakeutumiselle, koska uuden työn ollessa huonommin palkattua kuin työ, josta on jäänyt työttömäksi, alenisi myös työttömyyskorvaus mahdollisen uuden työttömyyden kohdatessa. Ehdotus parantaa kannusteita työhön hakeutumiseen.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on ehdottanut, että päiväraha laskettaisiin uudelleen silloin, jos uuden työn palkka olisi parempi ja siitä saatava työttömyyspäiväraha aiempaa korkeampi. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan tätä vaihtoehtoa on esityksen valmisteluvaiheessa selvitetty ja päädytty järjestelmän yksinkertaistamistavoitteen mukaisesti suojaamaan ensisijaisesti päivärahan tason säilymistä, koska useimmiten uudelleenlaskenta todennäköisesti alentaisi eikä nostaisi etuuden tasoa.