Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Näin ollen valiokunta puoltaa
hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esitykseen
sisältyviä lakiehdotuksia kokonaisuutena kannatettavina.
Esitys merkitsee selkeää parannusta sairastumisen
aikaiseen vähimmäistoimeentuloturvaan. Esitys
korjaa myös olennaisesti sairausvakuutus- ja eläkejärjestelmien
yhteensovittamisen välistä ongelmaa, koska pienituloiselle
tai tulottomalle taikka työedellytystä vailla
olevalle vakuutetulle tulee oikeus vähimmäispäivärahaan,
kun työkyvyttömyys on kestänyt vähintään
55 päivää. Laista poistettavaksi ehdotetussa
tarveharkintaisessa päivärahassa edellytettiin
60 päivän työkyvyttömyyttä.
Työedellytystä vailla olevilla ei nykyisen lain
mukaan ole lainkaan oikeutta sairauspäivärahaan. Esitys
parantaa toimeentuloturvaa näiden henkilöiden
osalta paitsi pidempiaikaisen sairastumisen aikana myös
silloin, kun he työkyvyttömäksi tultuaan
vastaavasti kuin päivärahaan oikeutetut saavat
oikeuden kansaneläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen
vasta, kun päivärahan enimmäiskestoa
vastaava aika eli 300 päivää on päättynyt.
Eläkkeen odotusajalta voidaan uudistuksen mukaan maksaa
55 päivän jälkeen vähimmäispäivärahaa.
Ehdotetun sairausvakuutuslain 18 b §:n 3 momenttiin
sisältyy säännös siitä,
että päivärahaa voidaan maksaa jo ennen
mainittua 55 päivän yhdenjaksoista työkyvyttömyyttä,
jos kyseessä on vähintään vuoden
mittainen työkyvyttömyys. Oikeus päivärahan
vähimmäismäärään
alkaisi heti 9 päivän omavastuuajan jälkeen.
Aika, jolta sairauspäivärahaa myönnetään,
ratkaistaan hoitavan lääkärin laatiman
lääkärinlausunnon perusteella. Näin
ollen lääkärin arviolla on keskeinen
merkitys vakuutetun kannalta ja yhdenvertaisen kohtelun varmistaminen
olisi tärkeää.
Esitys korjaa myös työttömien ja
opiskelijoiden sairauspäivärahan pahimpia epäkohtia.
Esitykseen sisältyvät uudistukset — niin
kutsutun opiskelijoiden kesäajan loukun poistaminen pidentämällä suoja-aikaa
sekä sairauspäivärahan korottaminen opintorahan
suuruiseksi — ovat uudistuksia, joilla parannetaan sairauspäivärahan
ja opintotuen yhteensopivuutta. Opiskelijoiden kannalta saattaa
syntyä kuitenkin väliinputoamistilanteita, jos
opintotuki sairastamisen vuoksi on jo katkennut. Käytännössä opiskelijoiden
sairausajan turvassa on ongelmana myös se, että tulojen
tarkastelu sairauspäivärahaetuuksissa ei aina
riittävästi huomioi opintotuen ja ansiotulojen
vuorottelua opiskelijan elämässä. Työttömien
kannalta suoja-ajan pidentyminen sekä päivärahaan
oikeuttavien etuuksien laajentaminen merkitsevät parannusta
nykytilanteeseen erityisesti työllistyvien osalta.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että joissakin
tilanteissa sairausvakuutus- ja eläkejärjestelmien
yhteensovittaminen uudistuksen jälkeenkin synnyttää tilanteita,
joissa osa pitkäaikaisesta sairastamisesta jää lähinnä toimeentulotuen
varaan. Sairastunut saattaa jäädä ilman päivärahaa
paitsi 55 päivän omavastuun aikana myös
silloin, kun hän saatuaan päivärahaa
enimmäisajan ja jäätyään
vaille työkyvyttömyyseläkettä palaa
töihin ja sairastuu uudelleen samaan sairauteen ennen kuin hän on saanut
jälleen oikeuden päivärahaan. Valiokunta
katsookin, että eläke- ja sairausvakuutusjärjestelmän
yhteensovittamista tulee edelleen parantaa, jotta väliinputoamistilanteita
voidaan välttää. Valiokunta tähdentää myös,
että sairauden aikainen toimeentuloturva on vähimmäisturvan
osalta riittämätön. Valiokunta on useassa
yhteydessä korostanut syyperusteisten eli ensisijaisten etuuksien
tason turvaamista. Halllitusohjelman mukaan hallituksen keskeisenä painopistealueena
on edistää toimia, joilla ehkäistään
ja vähennetään vakavia köyhyysongelmia,
syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista.
Valiokunta katsoo, että vähimmäispäivärahoja
on tarpeen korottaa, jotta sairastumisen köyhdyttävää vaikutusta
voidaan ehkäistä.
Valiokunta ehdottaa edellä olevan perusteella kahta
lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotukset).
Yksityiskohtaiset perustelut
Valiokunta ehdottaa sairausvakuutuslain 18 a §:n 2
momenttiin lisättäväksi sanan "vähintään" säännöksen
perustelujen mukaisesti.
Lisäksi valiokunta ehdottaa sairausvakuutuslain 23
g §:n 3 momentissa olevaa asetuksenantovaltuutta täsmennettäväksi.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että sanamuotoa
on syytä tarkistaa vastaamaan paremmin valtuuden teknistä luonnetta.