Pääradan yhteysväli Helsinki—Tampere on maan vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen raideosuus henkilöliikenteessä ja Tampere—Toijala yksi ruuhkaisimmista rataosista tavaraliikenteessä. Liikenteen kasvun on ennakoitu olevan henkilöliikenteessä jopa 40 prosenttia ja tavara-liikenteessä 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Pääradan vaikutusalueella asuu merkittävä määrä suomalaisia, ja sen kautta kulkee pohjoisen, läntisen ja keskisen Suomen henkilöliikenne. Helsinki—Tampere-rataosuuden välityskyvyn parantaminen on taloudellisesti järkevää, ja vahvana työssäkäyntialueena se antaa aidon mahdollisuuden vastata tavoitteisiin, joihin Suomi on sitoutunut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Pääradan välityskyvyn parantaminen välillä Helsinki—Riihimäki—Hämeenlinna—Tampere on edellytys koko Suomen raideliikennepalvelujen parantamiselle kysyntää vastaavaksi sekä kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Radan nykytila aiheuttaa aluetaloudelle noin 30 miljoonan euron tuottavuustappion vuosittain, mikä on Suomen mittakaavassa merkittävää. Tilanne uhkaa jatkua yli 10 vuotta tai pidempään, mikäli toimiin välityskyvyn lisäämiseksi ei lähdetä. Vastaavasti radan parantamisen on arvioitu tuovan jopa yli 50 miljoonan euron kasautumishyödyn vuosittain.
Helsinki—Tampere-rataosuuden välityskyvyllä on kasvukäytävän sisäisten vaikutusten lisäksi merkittävät vaikutukset lähes koko Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kuljetuksiin.
Pääradan uudistamiseksi välillä Riihimäki—Tampere on seuraavaksi käynnistettävä pikaisella aikataululla lisäraiteiden yleissuunnitelman laatiminen yhdessä pääradan peruskorjauksen suunnittelun kanssa. Ilman lisäraiteiden mahdollistamaa kapasiteetin lisäystä riittävää nopeutta yhteysvälillä ei saavuteta, lähiliikennejunien tarjontaa ei voida lisätä eikä tavaraliikenteelle voida tarjota riittävän hyvää palvelutasoa. Nykyisellään rataosan kapasiteetti on erittäin häiriöherkkää, mikä vähentää raideliikenteen ja kuljetusten luotettavuutta ja heijastuu suoraan elinkeinoelämään. Radan kunnon ja kapasiteetin vuoksi myös kaukoliikenne on hidastunut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Suunnittelu eri vaiheineen ennen varsinaista toteutusta kestää vuosia. Tästä syystä välin Riihimäki—Tampere lisäraiteiden yleissuunnitelman laatiminen tulisi aloittaa viipymättä, eikä suunnitteluun pitäisi käyttää yli kolmea vuotta.
Lisäraiteita tulee suunnitella välille Riihimäki—Tampere kaksi, eli tavoitteena on neliraiteisuus. Toteutus voidaan tehdä vaiheittain, ja yleissuunnitelman laatiminen tulee kytkeä tiedossa olevaan tulevaan peruskorjaukseen Riihimäen ja Tampereen välillä. Lisäksi pääradan pitää liittyä TEN-T Pohjanmeri-Itämeri -ydinverkkokäytävän osaksi, mikä mahdollistaa EU:n CEF-rahoituksen hakemisen.