Selvityksen mukaan diabeetikoiden sairaanhoidon kokonaiskustannukset ovat noin 1,5 miljardia euroa (8,8 % terveydenhuoltomenoista) ilman perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon avopalveluiden, kuntoutuksen sekä omahoitovälineiden kustannuksia. Valtaosa työajasta menee pirstaleisen tiedon koostamiseen, ja myös potilaiden resursseja kuluu pirstaleisesti tuotetun tiedon kokoamiseen ja välittämiseen oikean hoitopaikan ja palveluntarjoajan etsintään. Pirstaleinen tieto lisää virheiden mahdollisuutta ja johtaa siihen, että eniten terveydenhuollon palveluja tarvitsevat potilaat putoavat monimutkaisen järjestelmän ulkopuolelle.  

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa (Oys) on meneillään diabeteksen hoidon hankkeet, joissa kehitetään potilaslähtöisiä teknologiaratkaisuja ja integroidaan hoitoon tarvittavien palveluntuottajien järjestelmiä. Hankkeissa korvataan omatoimisten diabeetikkojen avohoidon kontrollikäyntejä digitaalisilla palveluilla. Tavoitteena on vähentää kustannuksia ja muuttaa toimintatapoja siten, että työn painopiste siirtyy tiedon kokoamisesta sekä suuntaamattomasta seulonnasta ongelmanratkaisuun ja kohdennettuihin interventioihin. 

Balansio-järjestelmällä voidaan toteuttaa älykkään tuen vaikutusta tyypin 1 diabeetikoiden sokeritasapainoon perinteisillä ja uusilla mittareilla, elämänlaatuun ja omahoidon aktiivisuuteen, erikoissairaanhoidon käynteihin ja kustannuksiin sekä saada tietoa digitaalisten ratkaisujen käyttöönoton vaikutuksista työnkuvaan, työn sisältöön ja tyytyväisyyteen. Tutkimus tehdään todellisessa hoitoympäristössä diabetesta hoitavilla poliklinikoilla, ja nykyiset toimintamallit toimivat palvelun ja uuden toimintamallin käytön vertailukohtana.