Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Liikenne aiheuttaa viidenneksen Suomen ilmastopäästöistä, ja Suomen päästövähennystavoitteet vaativat myös liikennesektorilta suuria ja nopeita päästövähennyksiä. Henkilö- ja tavaraliikennettä on saatava raiteille, pois siiviltä ja kumipyöriltä. Se tarkoittaa, että raideyhteyksien on oltava kunnossa, eli tarvitaan lyhyet matka-ajat, kohtuullinen hinta, miellyttävä kyyti ja luotettava perillepääsy.
Pääradan osuus Suomen raidehenkilöliikenteestä on valtava ja matkustajamäärät ovat olleet kasvussa, lisäksi rata on tärkeä elinkeinoelämän kuljetusreitti. Jotta positiivinen kehitys voi jatkua, täytyy matka-aikojen lyhentyä ja kapasiteetin kasvaa. Tavoitteena tulee olla Oulu—Helsinki-välin kapasiteetin merkittävä lisäys ja matka-ajan lyhentäminen neljään tuntiin. Euroopan komission esitys Suomen pääradan saattamisesta osaksi TEN-T-ydinverkkokäytävää tukee tätä ehdotusta.
Pääradan parantaminen ja nopeuttaminen vaativat esimerkiksi kaksoisraiteen rakentamista koko matkalle Ouluun asti, ruuhka-aikojen pullonkaulojen poistoa Helsingin ja Tampereen välillä ja ratapihojen parantamista. Lisäksi rata pitää sähköistää Tornioon asti, mikä avaa raideyhteyden Ruotsiin. Myös yhdistettyjen kuljetusten toimintaketju pitää saada kuntoon.
Pääradan kehittäminen tarvitsee kokonaisvaltaisen suunnitelman. Tarvitaan visio koko maan raideliikennepalveluiden parantamisesta, mitä päärata tukee vahvasti. Tällä hetkellä raideliikenteen ja pääradan kehittämisestä puuttuu valtakunnantasoinen kokonaisnäkemys ja -suunnitelma. Raidekapasiteetin puute muodostaa pullonkaulan sekä henkilö- että tavarajunaliikenteen kehittymiselle. Ihmisten ja tavaroiden liikkumisen helpottaminen ja nopeuttaminen on aivan keskeinen kysymys koko pohjoisen Suomen elinvoiman, mutta myös Suomen ilmastopolitiikan kannalta. Siksi valtion budjettiin ensi vuodelle on varattava riittävät määrärahat pääradan kehittämisen kokonaissuunnittelulle.
Edellä olevan perusteella ehdotan,