Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Junamatka Jyväskylästä Tampereen kautta Helsinkiin kestää nopeimmillaankin runsaat kolme tuntia, ellei tapahdu myöhästymisiä. Tampere—Jyväskylä-rataosa on Tampereen ja Oriveden välistä osuutta lukuun ottamatta vain yksiraiteinen ja mutkaisuutensa vuoksi nopealle liikenteelle sopimaton. Raideliikenteen kilpailukyky henkilöautoliikenteen kanssa ei ole riittävä etenkään syöttöliikenteessä Jyväskylästä Helsinki-Vantaan lentokentälle.
Rataosa Jyväskylä—Tampere on runsaan henkilöliikenteen ohella myös merkittävä tavaraliikenteen rata. Esimerkiksi Jämsänjokilaakson metsäteollisuuden Rauman satamaan suuntautuvat vientikuljetukset muodostavat yhden Suomen suurimmista tavaraliikennevirroista. Rataosa tulee olemaan tärkein reitti myös Suomen kautta aikojen suurimman metsäteollisuuden investoinnin, Äänekosken biotuotetehtaan, vientikuljetuksille.
Jyväskylän ja Helsingin välisen junayhteyden nopeuttamista tarkastelleen alustavan tarveselvityksen mukaan Tampere—Jyväskylä-rataosaa olisi järkevä kehittää rakentamalla rata kaksiraiteiseksi Jyväskylään saakka. Liikenneviraston ja Keski-Suomen liiton teettämässä esiselvityksessä rataosaa esitetään parannettavaksi siten, että lopputilanteessa koko matkalla on nopea kaksoisraide, jonka kiireellisin osuus Orivedeltä Jämsään toteutettaisiin 2020-luvun alkupuoliskolla. Tämän osuuden suunnitteluprosessi, jonka ensimmäisenä vaiheena tapahtuu hankkeen ympäristövaikutusten arviointi ja siihen liittyvä alustava yleissuunnittelu, on syytä käynnistää mahdollisimman pian.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,