VALTIONEUVOSTON JATKOKIRJELMÄ
Ehdotus
Eduskunnan kannanottojen mukaisesti komissio ehdottaa, että sopimuksen velvoitteita ja riitojenratkaisua tarkennetaan siten, että ne eivät estä osapuolia kehittämästä syrjimätöntä lainsäädäntöä ja ajamasta esimerkiksi työntekijöiden suojeluun, kuluttajansuojaan tai ympäristönsuojeluun liittyviä syrjimättömiä politiikkatavoitteita. Esimerkiksi sääntelyoikeus ehdotetaan kirjattavaksi varsinaisiin operatiivisiin sopimusmääräyksiin, eikä vain sopimuksen johdantoon.
Lisäksi komissio ehdottaa, että riitojenratkaisun riippumattomuutta, asiantuntevuutta ja avoimuutta parannetaan, jotta mahdolliset väärinkäytökset voidaan minimoida. Esimerkiksi riitoja mahdollisesti rahoittavien kolmansien osapuolten henkilöllisyys on julkistettava samalla, kun riitoihin sovelletaan hävinnyt maksaa prosessin kulut -periaatetta. Sopimusvelvoitteiden, kuten oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun velvoitteen (FET, fair and equitable treatment), osalta komission ehdotus perustuu niihin selvennyksiin ja tarkennuksiin, joita on käytetty jo Kanadan kanssa neuvotellussa CETA-sopimuksessa.
Riitojenratkaisun osalta komissio esittää täysin uudenlaista menettelyä. Perinteisestä kahdenvälisissä investointisuojasopimuksissa käytetystä riitakohtaisesta ad hoc -menettelystä, jossa riidan osapuolet valitsevat välimiehet, luovutaan ja tilalle perustetaan kaksivaiheinen investointituomioistuin. Sopimuksen osapuolet valitsevat tuomioistuimeen tuomarit, jotka ovat käytettävissä määrätyn ajan. Investointituomioistuimen päätökseen voisi hakea muutosta, jos ensimmäisessä asteessa on tehty selkeitä ja vakavia virheitä.
Investointituomioistuimen tulisi hylätä kanne, mikäli sijoittaja on nostanut kanteen samassa asiassa kansallisessa tuomioistuimessa, paitsi jos sijoittaja vetää kanteen pois ennen kansallisen tuomion antamista tai kansallinen tuomio on jo annettu. Riitojenratkaisussa kansainvälisellä tasolla on kansallisen lainsäädännön osalta seurattava vallitsevaa kansallisen tuomioistuimen antamaa tulkintaa ja kansallista lainsäädäntöä voidaan arvioida ainoastaan tosiasiana. Kansainvälisessä riitojenratkaisussa kansalliselle lainsäädännölle annettu merkitys ei myöskään sido kansallisia tuomioistuimia. Toimivalta riitojenratkaisussa kansainvälisellä tasolla koskee vain sopimusmääräysten ja sopimuksen osapuolten välillä sovellettavien muiden kansainvälisoikeudellisten sääntöjen soveltamista. Sovellettavien säännösten tällainen eriyttäminen on niin ikään uutuus investointiriitojenratkaisujärjestelmässä.
Komissio on esittänyt, että järjestelmä pyritään laajentamaan koskemaan kaikkia unionin sopimuksia sekä mahdollisesti myös jäsenmaiden kahdenvälisiä sopimuksia. Tällaisen ehdotetun uuden järjestelmän toimivuutta ja tarkempia vaikutuksia käytännössä ei tässä vaiheessa ole mahdollista arvioida.
Valtioneuvoston kanta
Komission ehdotus sisältää kokonaan uudenlaisen pysyvään kaksiasteiseen investointituomioistuimeen perustuvan riitojen ratkaisumenettelyn, ja valtioneuvosto odottaa mielenkiinnolla Yhdysvaltojen reaktiota siihen.
Suomi pitää tärkeänä, että komission ehdottamat sopimusmääräykset antavat täyden oikeuden legitiimiin julkisen edun nimissä tehtyyn sääntelyyn esimerkiksi terveyteen, työntekijöiden suojeluun, kuluttajansuojaan tai ympäristönsuojeluun liittyen.
Suomi tukee komission esitystä siitä, että sopimus ei saa estää sopimusvaltiota muuttamasta lainsäädäntöään myös niin, että se vaikuttaa negatiivisesti sijoittajan sijoitukselleen asettamiin tuotto-odotuksiin ja ilman että sen voi riitauttaa.
Suomi tukee myös ehdotuksen tavoitetta turvata riitojenratkaisun avoimuus ja riitoja ratkaisevien tuomarien korkea osaaminen ja riippumattomuus sekä luoda muutoksenhakumenettely.
Riitojenratkaisun avoimuuden osalta Suomi pitää hyvänä, että tiedot mahdollisesta riidan rahoittajasta ilmoitetaan tuomioistuimelle ja että ulkopuolisten osallistuminen riitojenratkaisuun tulee olla tarkkaan rajattua samalla, kun suojellaan luottamuksellista tietoa, esim. liikesalaisuuksia.
Tuomarien korkean osaamisen ja riippumattomuuden lisäksi Suomi pitää hyvänä, että tuomioistuimeen valitaan viisi eurooppalaista, viisi amerikkalaista ja viisi kolmannen maan kansalaista. Suomi pitää tärkeänä, että eurooppalaisten tuomareiden valinta tapahtuu tasapuolisesti ja että neuvostolla on mahdollisuus vaikuttaa kolmansien maiden kansalaisten valintaan.
Muutoksenhakumenettelyn osalta Suomi pitää tärkeänä, että komission esitys rajaa menettelyn aloittamisen tilanteisiin, joissa ensimmäisessä asteessa on tehty selkeitä ja vakavia virheitä.
Suomi pitää tärkeänä, että komission esityksen, koskien sijoittajan oikeutta aloittaa riitamenettely myös kansallisen tuomioistuimen päätöksen jälkeen, tarkoituksena ei ole riitojenratkaisun käyttäminen valitusmenettelynä kansallisten tuomioistuinten päätöksille.
Suomi pitää tärkeänä, että mikäli ehdotusta hyödynnetään neuvoteltaessa sellaisten maiden kanssa, joissa oikeusvaltioperiaatteiden ei katsota olevan samalla tasolla kuin Yhdysvalloissa, tulee sijoittajien suojaa korostaa mm. muuttamalla oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun vaatimusta sopimusvaltiota enemmän velvoittavaksi.