Perustelut
Tutkimus ja kehitys, yrittäjyys ja työllisyys sekä vienti
Talousvaliokunta pitää elinkeinoelämän
kilpailukyvyn ja uudistumisen kannalta olennaisen tärkeänä,
että talousarvioesityksessä lisätään määrärahoja
tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Valtio
tukee muun ohella erityisesti riskipitoisia hankkeita. Tuella kannustetaan
yrityksiä ja muita yhteisöjä t&k-hankkeisiin,
joilla voidaan edistää ja nopeuttaa yhteiskunnan,
elinkeinoelämän ja työelämän
kehitystä.
Työllisyys- ja yrittäjyysluvun määrärahat kasvavat
vuonna 2010 vuoden 2009 tasosta (talousarvio sekä I ja
II lisätalousarvio) noin 856 miljoonalla eurolla noin 2,4
miljardiin euroon. Korotus johtuu pääasiassa viennin
jälleenrahoituksesta (32.30.80). Talousarvioesityksen mukaan
viennin rahoituksen turvaamiseksi Suomen Vientiluotto Oy rahoittaa
välittäjäpankin kautta vientikaupan edellyttämää pitkäaikaista luotonantoa.
Jälleenrahoitusmallin ja sen edellyttämien vientitakuiden
määrän korottamisen avulla pyritään
varmistamaan viennin rahoittaminen kilpailukykyisin ehdoin.
Vuoden 2009 toisessa lisätalousarvioesityksessä viennin
jälleenrahoitusmäärärahaa vähennettiin
1 miljardilla eurolla. Perustelujen mukaan määrärahan
vähennys aiheutui jälleenrahoituksen vähäisestä käytöstä,
mikä johtui kilpailun lisääntymisestä,
vientihankkeiden vähäisestä määrästä ja
Suomessa sovellettavien ehtojen tiukkuudesta. Esityksessä sanotaan,
että tarkoituksena on muuttaa ehtoja lähemmäksi
kilpailijamaissa noudatettavaa tasoa.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on käynyt
ilmi, että talousarvioesitys vastaa Finnveran tavoitteita,
mutta tiukat ehdot ovat rajoittaneet jälleenrahoituksen
käyttöä. Ehtoja on syksyn aikana muutettu,
mutta jälleenrahoituksen käyttö jäänee
suunniteltua pienemmäksi, kun samaan aikaan pankkien rahoitusmahdollisuudet
ovat parantuneet.
Maailmantalouden tilanne vaikuttaa olennaisesti siihen, milloin
Suomen vienti lähtee nousuun. Suomen kansantalous on voimakkaasti riippuvainen
vientiteollisuudesta ja sen alihankkijoista. Talousvaliokunta pitää välttämättömänä,
että Suomessa turvataan yritysten toimintaedellytykset
ja huolehditaan yritysten kilpailukyvystä, jotta teollisuus
ja työpaikat pysyvät Suomessa. Yrityksille tulee
tarjota ehdoiltaan tasavertainen viennin rahoitus ja vientitakuut
kilpailijamaihin nähden.
Talousvaliokunnalle annetun tiedon mukaan projektiaikainen rahoitus
etenkin pk-yrityksille on vaikeutunut. Suuret yritykset sanelevat
maksuaikoja, mikä vaikeuttaa hankintoja. Rahoitusta on
saatavissa, mutta vain reaalivakuuksilla, ja ennakkomaksuja maksetaan
takauksia vastaan.
Syyskuussa tehdyn Finnveran ja Suomen yrittäjien pk-yritysbarometrin
mukaan suhdannenäkymät ovat keväästä parantuneet,
mutta ovat edelleen heikot. Pk-yritysten maksuvaikeudet ja -viivästykset
ovat selvästi lisääntyneet, mikä on vaatinut
yrityksiä sopeuttamaan toimintaansa. Finnveran rooli pk-yritysten
rahoituksessa on korostunut viimeisen vuoden kuluessa.
Talousvaliokunta katsoo, että Finnveralla on olennaisen
tärkeä rooli rahoittajaosapuolena sekä kotimaan
että viennin rahoituksessa. Nykyisessä taloustilanteessa
Finnveran on otettava entistä suurempia riskejä,
jotta yritykset selviytyisivät laman yli. Pankkien ja muiden
rahoittajien tulee kantaa yritysrahoituksesta oma vastuunsa kohtuullisin
ehdoin. Ne eivät saa yrittää siirtää riskejään
ja vastuitaan Finnveralle.
Talousvaliokunnalle on esitetty epäilyjä,
että kaikki EU:n jäsenvaltiot eivät noudata
EU:n valtiontukisääntöjä. Jos
näin on, perusteettomilla valtiontuilla houkutellaan teollisuustuotantoa siirtymään
maahan, jossa tuet ovat runsaammat. Tämä kuihduttaa
lähtömaan tuotantoa, aiheuttaa työttömyyttä ja
vääristää kilpailua. Sillä saattaa olla
kohtalokkaita seurauksia etenkin alihankkijoina toimiviin kotimaan
pk-yrityksiin.
Kun tällaisia epäilyjä on esitetty,
talousvaliokunta pitää välttämättömänä,
että Suomen hallitus seuraa EU:n komission valtiontukipolitiikkaa
ja sitä, noudatetaanko kaikissa EU:n jäsenmaissa
yhteisiä valtiontukisääntöjä ja
myönnetäänkö EU:n ulkopuolisissa
maissa kilpailua vääristäviä tukia.
Valtio avustaa talousarvioesityksessä ehdotetuilla
määrärahoilla valtakunnallista laajakaistahanketta
(31.40.50). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien
päätöksellä laajakaistarakentamiseen
käytetään myös EU:n myöntämää maaseudun
kehittämisrahaa (30.10.61).
Talousvaliokunta korostaa, että eri puolilla maata
olevien yritysten toimintaedellytysten kannalta on olennaisen tärkeää,
että laajakaistayhteydet ovat samantasoiset koko maassa.
Laajakaistarakentaminen tulee toteuttaa ohjelman mukaisesti.
Uusiutuvan energian käytön edistäminen
Budjettiesityksen tavoitteena on, että energian käyttö tehostuu
ja uusiutuvan energian käyttö kasvaa. Tavoitetta
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti. Talousvaliokunta
on käsitellyt pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiasta
annetun selonteon ja laatinut siitä mietinnön
(VNS 6/2008 vp — TaVM 9/2009 vp).
Talousvaliokunnan ehdotuksesta eduskunta hyväksyi lausuman,
jossa hallituksen edellytetään edistävän
uusiutuvan energian tuotantotavoitteiden toteutumista tuntuvin toimenpitein
(EK 19/2009 vp).
Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 2010 ehdotetaan
energiansäästön ja uusiutuvan energian
käytön edistämiseen sekä energiatiedotukseen
3,4 miljoonaa euroa, mikä on 500 000 euroa vuoden
2009 tasoa vähemmän (32.60.20). Energiatuen myöntämisvaltuudeksi
ehdotetaan 64,1 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä 4
miljoonaa euroa (32.60.40).
Budjettiesityksen lähtökohtana on, että Suomi
täyttää EU:n vuodelle 2020 asettamat
tavoitteet vähentää päästöjä,
lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja
parantaa energiatehokkuutta.
EU:n tavoitteet parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla ja
lisätä uusiutuvan energian osuutta Suomessa nykyisestä 28,5
prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ovat
vaativat. Tavoitteisiin pääsemiseksi on turvauduttava
kaikkiin käyttökelpoisiin keinoihin. Talousvaliokunta
viittaa edellä mainittuun mietintöönsä TaVM
9/2009 vp.
Talousvaliokunta edellyttää, että valtiovarainvaliokunta
arvioi energiamäärärahojen ja energiatukivaltuuksien
tason sekä muiden edistämiskeinojen todellisen
tarpeen, joilla voidaan varmistaa tarvittavien investointien toteuttaminen
ja siten EU:n uusiutuvan energian käytön tavoitteiden
saavuttaminen. Valiokunta huomauttaa, että metsäteollisuuden
tuotantokapasiteetin supistaminen heijastuu suoraan uusiutuvan energian
tuotantoon alentavasti. Tarvittaessa talousarvioon on lisättävä määrärahoja,
joilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista.
Talous- ja velkaneuvonta sekä valtionavustus kuluttajajärjestöille
Vuoden 2010 talousarvioehdotuksessa korvauksena talous- ja velkaneuvonnan
järjestämiseen (32.40.31) ehdotetaan 4 511 000
euroa Kuluttajaviraston esityksen mukaisesti. Määrärahan, joka
perustuu suunnittelukehykseen, arvioidaan kattavan noin kaksi kolmasosaa
162 henkilötyövuoden ostamisesta palveluntuottajilta
sekä neuvojien ammattitaidon ylläpitämisestä ja
kehittämisestä.
Kuluttajaviraston kehykset ylittävä ehdotus oli
8 296 000 euroa, jolloin kuntien ei ollenkaan tarvitsisi
osallistua rahoitukseen.
Vuonna 2009 talousarvioesityksen määräraha
on 4 611 000 euroa. Sen lisäksi I lisätalousarviossa
myönnettiin lisää 1 000 000
euroa palveluntarjoajille ja 500 000 euroa yleisen taloustietämyksen
lisäämiseen.
Talousarvioesityksessä on asetettu tuloksellisuustavoitteeksi,
että asiakkaiden keskimääräinen
jonotusaika on korkeintaan 60 päivää ja
että asiakkaiden mahdollisuudet saada neuvontaa tasapuolistuvat.
Velkaneuvojien huhtikuussa 2009 keskuudessaan tekemän
kyselyn mukaan jonotusajat vaihtelivat yhdestä viikosta
191 päivään keskimääräisen
jonotusajan ollessa 85 päivää. Talous-
ja velkaneuvontayksiköitä on yhteensä 56.
Kuluttajaviraston keräämät ajankohtaiset
tiedot poikkeavat jossain määrin velkaneuvojien
kyselyn tuloksista, mutta ne ovat samansuuntaiset, eli asiakasmäärät
ja jonotusajat ovat kasvaneet. (Kuluttajaviraston julkaisussa 5/2009
on yksityiskohtaista tietoa vuodelta 2008.)
Talousarvioesityksestä seuraa, että noin 36 % kuluista
jää kuntien katettavaksi. Kuluttajaviraston antaman
tiedon mukaan kuntien vapaaehtoinen rahoitusosuus vaihtelee alueellisesti
huomattavasti. Osa kunnista ei rahoita palveluja lainkaan, ja jotkut
kunnat rahoittavat kuluista yli puolet.
Talousvaliokunta pitää talous- ja velkaneuvonnan
palveluiden tarjonnan tilaa huolestuttavana. Esitetyllä määrärahalla
ei saavuteta asetettuja tavoitteita, ja kansalaiset joutuvat asuinpaikan
mukaan eriarvoiseen asemaan. Taloudellisen tilanteen vaikeutumista
kuvaa se, että yksityishenkilöiden maksuhäiriömerkinnät
ovat lisääntyneet voimakkaasti sekä yksipuolisten
velkomustuomioiden määrä on kasvanut
räjähdysmäisesti. Velkomusasiat kuormittavat
myös perintää entistä enemmän.
Kotitaloudet ovat ottaneet suuria ja pitkäaikaisia
asuntoluottoja. Niiden velkaantumisaste on noussut yli sadan prosentin.
Kun samalle henkilölle kasaantuu lisäksi useita
muita velkoja, tilanne ei enää pysy hallinnassa,
jos elämäntilanteessa tapahtuu muutoksia esim.
työttömyyden kohdatessa tai jos korkotaso nousee.
Talousvaliokunta korostaa, että talous- ja velkaneuvojilta
edellytetään hyvää ja laaja-alaista ammattitaitoa.
Ylivelkaisilla asiakkailla saattaa olla usein myös muita
ongelmia, joiden ratkaisuun tulee antaa ohjausta. Talousvaliokunta muistuttaa,
että tehokkaalla talous- ja velkaneuvonnalla on todettu
voitavan saavuttaa säästöä muissa
julkisissa menoissa, mikä kompensoi neuvonnan kuluja.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä,
että valtiovarainvaliokunta vakavasti harkitsee määrärahan
korottamista niin, että talous- ja velkaneuvontaan voidaan
palkata ja kouluttaa lisäresursseja nykyisestä vaikeasta
taloustilanteesta aiheutuvien ongelmien helpottamiseksi ja ratkaisemiseksi
tasavertaisesti eri puolilla maata.
Talous- ja velkaneuvonnan arviointi -julkaisussa (Työ-
ja elinkeinoministeriön julkaisu 8/2009) todetaan,
että talous- ja velkaneuvonta on osoittautunut välttämättömäksi
yksityishenkilöiden ja kotitalouksien taloudellisen toimintakyvyn
palauttamisen ja ylläpitämisen kannalta. Toiminta
on vakiintunut omaksi, erityistä osaamista ja ammattitaitoa
vaativaksi, asiakkaille henkilökohtaisesti annettavaksi
neuvonta- ja avustuspalveluksi. Julkaisun mukaan valtion rahoitus
neuvonnan järjestämiseen on riittämätön. Neuvonnan
organisaatio on hajanainen, eivätkä asiakkaat
ole edes kohtuullisen yhdenvertaisessa asemassa talous- ja velkaneuvonnan
saatavuuden ja laadun suhteen.
Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt
raportista lausunnot, mutta johtopäätöksiä ei
ole toistaiseksi tehty.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä,
että ehdotettuja toimenpiteitä ryhdytään
toimeenpanemaan.
Talousvaliokunta ehdottaa, että valtiovarainvaliokunta
lisää momentille 32.40.31 Korvaus talous- ja velkaneuvonnan
järjestämiseen 1 600 000 euroa,
jolloin määräraha vastaa vuoden 2009
talousarvion ja I lisätalousarvion tasoa, yhteensä 6 111 000
euroa. Näin pystytään paremmin tyydyttämään
talous- ja velkaneuvontapalvelujen kasvavaa kysyntää velkaongelmien
lisääntyessä. Hallituksen on seurattava
määrärahan riittävyyttä ja
tarvittaessa reagoitava siihen lisätalousarvioesityksessä.
Talousarvioesityksessä ehdotetaan momentille 32.40.50
Valtionavustus kuluttajajärjestöille 673 000
euroa. Momentilta on kahteen edelliseen vuoteen verrattuna
vähennetty 150 000 euroa, jonka summan eduskunta
oli niinä vuosina lisännyt talousarvioon.
Talousvaliokunta ehdottaa, että valtiovarainvaliokunta
lisää momentille 32.40.50 Valtionavustus kuluttajajärjestöille 150 000
euroa, jolloin määräraha on edellisten
vuosien suuruinen.