1. Laki joukkolainanhaltijoiden edustajasta
2 luku. Joukkolainanhaltijoiden edustajan nimeäminen ja riippumattomuus, edustajan toiminta ja edustussopimuksen sitovuus
4 §. Edustajan nimeäminen ja riippumattomuus.
Ehdotetun lainkohdan 1 momentin mukaan edustussopimuksessa määrätään, jollei toisin ole sovittu, että joukkolainanhaltijoille nimetään riippumattomaksi arvioitu edustaja. Pykälä on kirjoitusasunsa johdosta osittain epäselvä. Luettuna yhdessä edustussopimuksen määritelmää koskevan 2 §:n 2 kohdan kanssa voi säännöksestä saada käsityksen, että edustajan käyttö olisi olettamasääntö, jota sovelletaan, ellei sitä suljeta pois joukkolainan ehdoissa tai muussa 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa sopimuksessa. Lisäksi ehdotetun pykälän sanamuodosta jää epäselväksi, miltä osin sääntely on pakottavaa ja miltä osin tahdonvaltaista.
Talousvaliokunta katsoo, että sääntelyn selkeyden vuoksi pykälä tulee jakaa kolmeen momenttiin. Ensimmäisessä momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta nimetä joukkolainan haltijoille edustaja. Toisessa momentissa säädettäisiin, että silloin, kun tällainen edustaja päätetään nimetä, tämän tulee olla riippumaton, ellei toisin sovita. Riippumattomuuden tahdonvaltaisuus ja osapuolten sopimusvapaus on tässä katsottava tarkoituksenmukaiseksi ottaen huomioon toiminnan luonne. Erityisesti lainamuotoisissa joukkolainoissa joukkorahoituksen välittäjän on luontevaa toimia myös joukkolainan haltijoiden edustajana. Koska lainsäädännössä tällä tavoin mahdollistettaisiin myös liikkeeseenlaskijaan tai liikkeeseenlaskun järjestäjään riippuvuussuhteessa olevan tahon toimiminen joukkolainanhaltijoiden edustajana, on välttämätöntä, että pykälässä on määräys niistä menettelyistä, joita on noudatettava eturistiriitojen tunnistamiseksi ja niistä ilmoittamiseksi.
Talousvaliokunta katsoo, että ensimmäinen momentti tulee muuttaa muotoon:
"Joukkolainanhaltijoille voidaan, sen mukaan kuin edustussopimuksessa määrätään, nimetä yksi tai useampi edustaja valvomaan sopimuksen mukaisesti joukkolainanhaltijoiden etua."
Talousvaliokunta katsoo, että toisen momentin tulee kuulua seuraavasti:
"Jos joukkolainanhaltijoille nimetään edustaja, tämän tulee olla liikkeeseenlaskijasta ja liikkeeseenlaskun järjestäjästä riippumaton, ellei edustussopimuksessa toisin sovita."
Talousvaliokunta katsoo, että kolmannen momentin tulee kuulua seuraavasti:
"Edustajaksi nimitettävällä on oltava käytössään järjestelyt eturistiriitojen tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Edustajaksi nimitettävän on ennen tehtävänsä vastaanottamista ilmoitettava kaikki seikat, jotka ovat omiaan vaarantamaan tämän riippumattomuutta edustajana liikkeeseenlaskijasta tai liikkeeseenlaskun järjestäjästä taikka aiheuttamaan tässä suhteessa perusteltuja epäilyjä. Tässä momentissa säädetystä ei voida sopia toisin."
8 §. Edustajan tiedonantovelvollisuus.
Hallituksen esityksen mukaisen 7. lakiehdotuksen tarkoittamat muutokset kohdistuvat lakiin arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta (749/2012), joka on kumottu uudella lailla arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta (348/2017). Talousvaliokunta ehdottaa sen vuoksi hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 8 §:ään lisättäväksi uutta 3 momenttia, joka saa seuraavan sanamuodon: "Lainaehdoissa on määrättävä, miten ne pidetään yleisesti saatavilla, jolleivät ne ole saatavilla edustajalta."
4 luku. Vakuudet ja varojen kohtelu
12 §. Joukkolainan vakuudet.
Lainkohdan 1 momentin 2 virkkeen mukaan edustajan ja vakuusagentin toiminta vakuudenhaltijana sitoo kolmansia edellyttäen, että vakuus on pätevästi perustettu ja julkivarmistettu esineoikeudellisesti tehokkaalla tavalla.
Mahdollisten esinevakuuksien sivullissitovuus — esimerkiksi liikkeeseenlaskijan perustaman panttioikeuden tehokkuus tämän velkojia kohtaan — määräytyy yleisten esineoikeudellisten sääntöjen mukaan. Esimerkiksi panttiobjektin hallinnan luovutus voi tapahtua kolmannelle, kuten joukkolainanhaltijoiden edustajalle tai vakuusagentille, joka pitää panttiobjektia hallussaan pantinsaajan lukuun. Vakuutta koskevien edustajan toimien sitovuus suhteessa joukkolainanhaltijoihin määräytyy lakiehdotuksen 6 §:n 3 momentin mukaisesti. Edustussopimus ja sitä kautta edustajan toimet ovat lakiehdotuksen 5 §:n mukaan sitovia myös joukkolainan myöhempää haltijaa ja joukkolainanhaltijoiden velkojia kohtaan. Ehdotetun sääntelyn tarkoittama erityinen sivullissitovuus, jota esimerkiksi 12 §:n 1 momentin 2 virkkeen säännöksellä tavoitellaan, jääkin siten epäselväksi. Lisäksi on huomattava, että asetettava vakuus ei välttämättä ole esinevakuus, vaan se voi olla esimerkiksi takaus. Edelleen edustajan tai vakuusagentin tehtäviin voidaan nähdä kuuluvan esinevakuuteenkin liittyviä toimia, vaikka vakuutta ei olisikaan "julkivarmistettu esineoikeudellisesti tehokkaalla tavalla". Edustajan tai vakuusagentin tehtäviin voi kuulua esimerkiksi panttiobjektin hallinnan luovuttamista koskevan kanteen ajaminen sellaista vakuudenantajaa vastaan, joka on antanut panttaussitoumuksen, mutta ei ole luovuttanut panttiobjektin hallintaa edustajalle sitoumuksen edellyttämällä tavalla.
Talousvaliokunta katsoo, että lakiehdotuksen 12 §:n 1 momentin 2 virke tulee poistaa lakiehdotuksesta.
5 luku. Vakuusagentin käyttö vakuudellisissa kollektiivisissa rahoitusjärjestelyissä
14 §. Vakuusagentin vakuudenhaltijan oikeuksien sitovuus ja peruuttamattomuus.
Samoin perustein kuin 12 §:n toinen virke ehdotetaan poistettavaksi talousvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotuksen 14 §:n 1 momentti muutetaan kuulumaan seuraavasti:
"Vakuudellisissa kollektiivisissa rahoitusjärjestelyissä vakuusagentilla on oikeus käyttää velkojien yhteiseen lukuun kaikkia vakuudenhaltijalle kuuluvia oikeuksia, jollei toisin ole sovittu. Vakuudellisen kollektiivisen rahoitusjärjestelyn ja vakuusagentin toimien sitovuuteen sovelletaan vastaavasti, mitä tämän lain 5 ja 6 §:ssä säädetään."
6 luku. Oikeus toimia joukkolainanhaltijoiden edustajana
15 §. Rekisteröitymisvelvollisuus ja rekisteri-ilmoitus.
Hallituksen esityksen mukaan joukkolainanhaltijoiden edustajana voi tietyissä tilanteissa toimia vain elinkeinonharjoittaja, joka on rekisteröity edustajaksi Finanssivalvonnan ylläpitämään joukkolainanhaltijoiden edustajien rekisteriin. Lain 16 §:ssä on säädetty poikkeuksista rekisteröintivelvollisuuteen.
Rekisteröitymisvelvollisuutta on perusteltu muun muassa sijoittajansuojaan liittyvillä näkökohdilla. Koska joukkorahoitus on tyypillisesti toimintaa, jossa sijoittajina ovat kuluttajat, joilla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa edustussopimuksen sisältöön, talousvaliokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena ratkaisua, jossa lainamuotoisessa joukkorahoituksessa käytetyt edustajat eivät olisi rekisteröitymisvelvollisia.
Näin perustellen talousvaliokunta ehdottaa 15 §:ään lisättäväksi uutta 2 momenttia, joka kuuluu seuraavasti:
"Elinkeinonharjoittaja saa toimia edustajana joukkorahoituslain tarkoittamassa lainamuotoisessa joukkorahoituksessa vain, jos se on rekisteröity tämän luvun mukaisesti edustajaksi Finanssivalvonnan ylläpitämään joukkolainanhaltijoiden edustajien julkiseen rekisteriin."
Tällöin hallituksen esityksessä ehdotetun 15 §:n 2 ja 3 momentit siirtyvät 3 ja 4 momenteiksi.
16 §. Poikkeukset rekisteröitymisvelvollisuudesta.
Hallituksen esityksen mukaan rekisteröitymisvelvollisuus ei koskisi lainamuotoista joukkorahoitusta, jossa pääomaa kerätään vähemmän kuin 5 miljoonaa euroa. Ottaen huomioon, että on hyvin todennäköistä, että samat tahot toimivat edustajina useissa eri joukkorahoitushankkeissa, pelkästään se seikka, että yksittäisen joukkorahoitushankkeen koko jää alle 5 miljoonan euron, ei talousvaliokunnan käsityksen mukaan ole relevanttia rekisteröitymisvelvollisuuden kannalta. Talousvaliokunta ehdottaa pykälän 3 momentin poistamista.
Talousvaliokunta pitää Finanssivalvonnan suorittaman valvonnan kannalta kuitenkin tärkeänä, että nekin tahot, jotka tämän pykälän nojalla ovat vapautetut 15 §:n mukaisesta rekisteröitymisvelvollisuudesta, ilmoittavat Finanssivalvonnalle tässä laissa tarkoitettuna edustajana toimimisestaan. Tämän vuoksi talousvaliokunta ehdottaa, että 16 §:ään tulee lisätä säännös, joka kuuluu seuraavasti:
"Edellä 1 momentissa tarkoitetun edustajan, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä toimilupa tai joka on rekisteröity Finanssivalvonnan ylläpitämään rekisteriin, on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, kun se aloittaa tai lopettaa tämän lain tarkoittamana joukkolainanhaltijoiden edustajana toimimisen."
Tästä säännöksestä tulee pykälän 3 momentti.
17 §. Rekisteriin merkittävät tiedot ja muutoksista ilmoittaminen.
Tämän lain 15 §:ään tehdyn uuden 2 momentin lisäyksen vuoksi pykälän viittaus 15 §:n 2 momenttiin täytyy muuttaa viittaukseksi 15 §:n 3 momenttiin.
7 luku. Valvonta ja seuraamukset
20 §. Valvonta.
Talousvaliokunnan saaman asiantuntijaselvityksen mukaan ehdotetun pykälän 4 momentin mukainen Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus voi olla ongelmallinen yleisluontoisuutensa vuoksi ja esittää momentin poistamista.
Säännöksen mukaan Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä edustajan liiketoiminnan lopettamisesta rekisteristä poistamisen perusteella. Lainkohdan yksityiskohtaisten perustelujen mukaan määräyksiä voi olla tarpeen antaa esimerkiksi silloin, kun edustaja on asetettu konkurssiin tai kun edustaja on poistettu rekisteristä lainvastaisuuksien vuoksi. Edelleen, koska markkinoilla oletetaan toimivan vain muutamia edustajia, rekisteristä poistaminen todennäköisesti edellyttää tapauskohtaista harkintaa, minkä vuoksi siitä ei ole tarpeen tarkemmin säätää laissa.
Talousvaliokunta muistuttaa, että perustuslain 80 §:n 2 momentin mukaan viranomainen voidaan lailla valtuuttaa antamaan oikeussääntöjä määrätyistä asioista, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella. Tällaisen valtuutuksen tulee lisäksi olla soveltamisalaltaan täsmällisesti rajattu.
Määräystenantovaltuuksien säätämistä viranomaiselle rajoittaa myös perustuslain 80 §:n 1 momentin säännös lain alasta. Lailla on sen perusteella säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan (PeVL 35/2005 vp). Lainsäädäntövaltaa ei perustuslain 80 §:n säännöksistä ilmenevän periaatteen mukaan tule yleensä siirtää ministeriötä alemmalle viranomaistasolle. Muulle viranomaiselle voidaan osoittaa oikeussääntöjen antamisvaltaa vain poikkeuksellisesti (PeVM 10/1998 vp, s. 23/II). Erityinen syy säätää viranomaisen määräystenantovallasta on perustuslakiesityksen perusteella käsillä lähinnä silloin, kun kysymyksessä on tekninen ja vähäisiä yksityiskohtia koskeva sellainen sääntely, johon ei liity merkittävää harkintavallan käyttöä (HE 1/1998 vp, s. 133/II).
Esityksessä jää samoin epäselväksi, mistä asioista tarkalleen Finanssivalvonta voisi antaa tarkempia määräyksiä. Talousvaliokunta huomauttaa, että harkintavallan perusteet eivät voi määrittyä Finanssivalvonnan määräyksin. Määräyksenantovaltuus ei vaikuta riittävän täsmällisesti rajatulta perustuslain edellyttämällä tavalla, minkä johdosta talousvaliokunta esittää 4 momentin poistamista.
21 §. Tietojen saatavilla pitäminen.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota ehdotetun pykälän sanamuodon epäselvyyteen muun muassa julkisuuslainsäädännön valossa, ja talousvaliokunta ehdottaa pykälän sanamuotoa muutettavan siten, että pykälä kuuluisi kokonaisuudessaan seuraavasti:
Ensimmäinen momentti: " Jokaisella on oikeus saada rekisteristä yritys- ja yhteisötunnuksella tai toiminimellä taikka aputoiminimellä yksilöimästään yrityksestä rekisteriin tallennetut tiedot. Tietoa tähän rekisteriin merkityistä ilmoitusvelvollisista voi hakea myös kootusti elinkeinotoiminnan perusteella."
Toinen momentti: "Sen estämättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 §:n 3 momentissa säädetään, rekisteristä saa luovuttaa tiedon luonnollisen henkilön nimestä tai syntymäajasta tulosteena, teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti taikka saattaa ne yleisesti saataville sähköisen tietoverkon kautta. Henkilötietoja voidaan hakea sähköisen tietoverkon kautta vain yksittäisinä hakuina."
Kolmas momentti: "Seuraavat rekisteriin merkityt tiedot Finanssivalvonnan on kuitenkin pidettävä yleisesti saatavilla sähköisen tietoverkon avulla:
elinkeinonharjoittajan nimi sekä toiminimi, mahdollinen aputoiminimi, yritys- ja yhteisötunnus tai muu vastaava tunniste, päätoimipaikka ja niiden toimipaikkojen käyntiosoite, joissa edustajana toimimista harjoitetaan;
toimitusjohtajan ja hänen sijaisensa nimi, hallituksen jäsenten ja varajäsenten nimet, hallitukseen rinnastettavan toimielimen jäsenten ja varajäsenten nimet sekä vastuunalaiset yhtiömiehet;
rekisteröinnin päivämäärä;
ilmoituksen tekijälle määrätyt julkiset varoitukset, rikemaksut ja seuraamusmaksut sekä sellaiset kiellot, joiden tehosteeksi on asetettu uhkasakko."
Neljäs momentti: "Finanssivalvonta saa luovuttaa tiedot rekisteriin tallennetusta henkilötunnuksen tunnusosasta vain, jos luovuttaminen täyttää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 3 momentissa säädetyt edellytykset. Rekisteriin tallennettua henkilötunnuksen tunnusosaa koskevan tiedon antamisen edellytyksenä on, että tietopyynnön tekijä antaa Finanssivalvonnalle selvityksen tietojen asianmukaisesta suojaamisesta."
22 §. Rangaistussäännökset.
Ehdotettu rangaistussääntely koskee toimimista edustajana vastoin 15 §:ssä säädettävää rekisteröitymisvelvollisuutta. Talousvaliokunta pitää sääntelyn johdonmukaisuuden vuoksi tarpeellisena, että viittaus 16 §:n 1 momenttiin poistetaan. Täten pykälä kuuluu seuraavasti: "Joka tahallaan toimii edustajana 15 §:n 1 momentin vastaisesti ilman rekisteröitymistä, on tuomittava edustajarikoksesta sakkoon tai enintään yhdeksi vuodeksi vankeuteen, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta."
23 §. Vahingonkorvausvelvollisuus.
Talousvaliokunta ehdottaa pykälän kolmannen momentin sanajärjestystä muutettavaksi lainkohdan luettavuuden parantamiseksi. Kolmannen momentin sanamuoto muutettuna olisi seuraava: "Vahingonkorvauksen sovitteluun ja korvausvastuun jakautumiseen kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken sovelletaan, mitä vahingonkorvauslain (412/1974) 2 ja 6 luvussa säädetään."