Lakiin yritysten määräaikaisesta kustannustuesta lisättäisiin uusi tuen muoto, joka kohdistettaisiin erityisesti matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrityksille lakiin otettavan toimialalistauksen mukaisesti. Tukikelpoisia olisivat myös muiden toimialojen yritykset, joihin tai jonka asiakaskuntaan on kohdistunut julkisoikeudellinen, koronapandemian hallintaan liittyvä rajoitus.  

Lain tavoitteena on pandemiasta ja rajoituksista kärsineiden toimialojen ja yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen vaikeassa tilanteessa sekä konkurssiin ajautuvien yritysten määrän vähentäminen järjestämällä yrityksille lisäaikaa toiminnan sopeuttamiseen pandemian pitkittyessä.  

Talousvaliokunta puoltaa ehdotetun sääntelyn hyväksymistä muutoin muuttamattomana, mutta lain voimassaoloaikaa pidentämällä. 

Talousvaliokunta on käsitellyt koronapandemian johdosta säädettyjen tuki-instrumenttien vaikutuksia useissa aikaisemmissa mietinnöissään (TaVM 14/2020 vp, TaVM 33/2020 vp, TaVM 6/2021 vp, TaVM 15/2021 vp ja TaVM 18/2021 vp). Talousvaliokunta on katsonut, että normaalioloissa markkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että lainsäädäntötoimet puuttuisivat mahdollisimman vähän lähtökohtaan yritysten kilpailunedellytysten tasapuolisuudesta. Koronapandemia on kuitenkin kohdellut elinkeinotoimintaa valtavin eroin, minkä vuoksi on perusteltua, että tätä vastaavasti myös julkisin varoin rahoitetut tuet vaihtelevat sen mukaisesti, kuinka liiketoiminta on häiriintynyt. Tukijärjestelmän tulee kohdistua mahdollisimman tarkasti ja oikeudenmukaisesti juuri koronaepidemiasta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korjaamiseen ja pitkäaikaisten vaurioiden estämiseen. Tätä tulee arvioida sekä toimialojen sisäisesti että eri alojen yhdenmukaisen kohtelun näkökulmasta.   

Käsillä olevan hallituksen esityksen asiantuntijakuulemisessa valiokunnan vastaanottama asiantuntijapalaute on ollut jakautunutta: jotkut asiantuntijat ovat katsoneet, että ehdotettu tuki on riittämätön, kun taas toiset asiantuntijat ovat katsoneet, että tuki näyttää myötäsykliseltä ja kilpailun tasapuolisia lähtökohtia rapauttavalta. 

Talousvaliokunta toteaa, että laajoihin makrotalouden häiriöihin liittyy poikkeuksetta talouden rakennemuutoksia, kun supistuva ja toipumisen myötä syntyvä uusi tuotanto poikkeavat toisistaan. Ei lainsäädännöllä eikä tukipolitiikallakaan voida eikä ole tarkoituksenmukaistakaan täysin estää tämän mekanismin toimintaa. Kustannustukijärjestelmää keväällä 2020 suunniteltaessa nähtiin kuitenkin uhkana, että yritysten ongelmat rahoituksen saatavuudessa ja kassavirran heikentyessä saattaisivat ajaa terveitäkin yrityksiä maksukyvyttömiksi.  

Talousvaliokunta on tähdentänyt jo aiemmin, että kustannustukijärjestelmän oikeutuksen arvioinnissa keskeistä on se, että sen tarkoituksena on olla nopea ja väliaikainen likviditeettituki tilanteessa, jossa yritysten toimintaedellytykset ovat ilman niiden omaa syytä voimakkaasti ja odottamatta heikentyneet ja normaalioloissa kannattava toiminta muuttunut hetkellisesti kannattamattomaksi. Tällaisessa tilanteessa myös tukimuodot, jotka eivät normaaliolosuhteissa olisi perusteltuja tai sallittuja, voivat olla hyväksyttäviä.  

Talousvaliokunta huomauttaa, että epidemian pitkittyessä on tärkeää kiinnittää yhä enemmän huomiota siihen, kuinka elinkeinotoiminta voitaisiin mahdollistaa terveysturvallisesti eri keinoin. Talousvaliokunta pitää selvänä, että merkittävin yksittäinen epidemiaa hillitsevä tekijä on korkea rokotuskattavuus. Tässä epidemian vaiheessa ja etenkin, koska on käynyt ilmeiseksi että virus kiertää yhteiskunnassa vielä pitkään, on tärkeää ottaa käyttöön mahdollisimman laaja keinovalikoima. Eri puolilla maailmaa käytössä olevista ns. koronapassijärjestelyistä on saatu jo jonkin verran vertailevia tietoja. Talousvaliokunta pitää tärkeänä edellä sanottu huomioon ottaen, että myös Suomessa on käytössä muiden keinojen ohella jonkinlainen koronapassijärjestely. Kysymys on siitä, mahdollistetaanko elinkeinotoimintaa edes jossain määrin yhtäältä täyssulkujen tai voimakkaiden rajoitusten aikana, mutta toisaalta myös pidemmällä aikavälillä epidemiatilanteen rauhallisten vaiheiden aikana. Jälkimmäisessä tilanteessa passin käyttäminen ei olisi välttämättä kytketty suoraan rajoitusten voimassaoloon vaan toimisi terveysturvallisuutta ennakoivasti tukevana välineenä. 

Nyt ehdotettu kustannustuki on koronapandemian aiheuttamien vaikeuksien helpottamiseksi myönnettävää määräaikaista valtiontukea, jonka Euroopan komissio on hyväksynyt jo aikaisemmin (SA.56995(2020/N). Talousvaliokunnan saaman tiedon mukaan komissio on antanut käsillä olevan hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyn aikana 18.11.2021 uuden tiedonannon jonka nojalla kustannustukilainsäädäntö on mahdollista ulottaa sovellettavaksi 30.6.2022 saakka. Valiokunta ehdottaa lakia muutettavaksi yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selostetulla tavalla. 

Valtiontukisäännökset ovat merkityksellisiä myös sen suhteen, kuinka isoja toimijoita voidaan tukea. Saadun selvityksen mukaan liikevaihdoltaan suuret toimijat ovat hyötyneet tuki-instrumenteista suhteellisesti vähemmän kuin pienemmät. Tähän ovat olleet syynä kansallisessa sääntelyssämme asetetut tukikatot, joiden taustalla ovat olleet budjettirajoitteen lisäksi valtiontukisäännöt. Talousvaliokunta huomauttaa, että edellä viitatussa komission päätöksessä on tuen ajallisen jatkamisen lisäksi myös nostettu kyseisen päätöksen mukaisen tuen maksimimäärää 1,8 miljoonasta eurosta 2,3 miljoonaan euroon. Talousvaliokunta kiinnittää tukiviranomaisen huomion tähän muutokseen. Siltä osin kuin tavoiteltaisiin vielä tätä korkeampaa maksimirajaa, kyseessä olisi kiinteiden kattamattomien kustannusten tuen (lain 5 d §) jatkaminen, ja sellaisena se edellyttäisi uutta notifikaatiota. Näiden neuvottelujen voitaisiin arvioida vaarantavan nyt käsillä olevan lainsäädännön käsittelyaikataulun. 

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin kysymys jäsenvaltioiden yrityksilleen myöntämien tukien mittakaavasta yleisemminkin. Valiokunta toteaa tähän liittyen, että eri jäsenvaltioiden koronatuet ovat vaikeasti vertailtavissa. Valtioilla on käytössään poikkeusolojen instrumenttien ohella myös normaalioloissa varsin vaikeasti yhteismitallinen tukien ja kannustimien valikoima, joka kytkeytyy myös kunkin jäsenvaltion perusratkaisuun asukkaidensa toimeentulon turvaamiseksi ja taloudellisen toimeliaisuuden kannustamiseksi sekä ylipäänsä valtioiden julkistalouksien kantokykyyn sidottuun valmiuteen erilaisiin tukijärjestelyihin. 

Käsillä oleva lainsäädäntöehdotus on hyvin samankaltainen kuin aikaisemmin hyväksytyt kustannustukilait. Arvio lainsäädännön vaikutuksista ei ole kuitenkaan vastaavasti täysin yhtäläinen aikaisempien arvioiden kanssa, koska toimintaympäristö on muuttunut. 

Tällä hetkellä on vielä vaikea esittää kattavaa arvioita siitä, kuinka talouden toimijoiden tilanteet tulevat kehittymään, kun viruspandemiaan liittyneet tukitoimet loppuvat. Vaikka ennusteita on viime aikoina korjattu aiempaa suotuisammiksi, kehityksen arvaamattomuus varjostaa talouden elpymistä. Punnittaessa tukijärjestelmien jatko-osien oikeutusta, merkitystä on kuitenkin myös sillä, että yrityksillä on ollut aikaa sopeuttaa toimintaansa muuttuneisiin olosuhteisiin ja sen virustartuntojen leviämisen hallintaan liittyviin rajoituksiin. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että pandemian alkuvaiheessa yritysten tukeminen usein erilaisin instrumentein oli perusteltua, mutta sen pitkittyessä ja toimintaympäristön muuttuessa tukien oikeutus heikkenee. 

Valiokunnan asiantuntijat ovat huomauttaneet, että tukemisen nettovaikutus on todennäköisesti julkista taloutta kuormittava. Kantaa on perusteltu sillä, että tuella ei todennäköisesti ole nykyisessä taloustilanteessa sellaista merkittävää myönteistä lisäystä työllisyyteen tai kokonaistuotantoon, joka kompensoisi ja palauttaisi myönnettyjen tukien määrää vastaavan summan julkistalouteen. Heikosti kannattavien yritysten tukemisen jatkaminen voi lisäksi heikentää yleistä tuottavuuskasvua hidastamalla tuottavimpien yritysten kasvua. Tämä riski on merkittävä tilanteessa, jossa työvoiman saatavuus rajoittaa yritysten kasvua.  

Talousvaliokunta toistaa aikaisempien kustannustukilainsäädäntöjen käsittelyjen yhteydessä toteamansa arvion siitä, että tukisääntelyyn luotu harkinnanvaraisuuselementti edesauttaa tuen oikeaanosuvuutta, mutta sen vastinparina tulee väistämättä hitautta hakemusten käsittelyprosessiin harkinnan edellyttämän manuaalisen työn myötä. Harkinnavaraisuus myös lisää epävarmuutta sääntelyn sisällöstä. 

Sivistysvaliokunta on tarkastellut ehdotettua sääntelyä oman toimialansa kannalta ja viitannut myös aiempaan kannanottoonsa (SiVL 11/2021 vp), jossa se on kiinnittänyt huomiota koronasta aiheutuvien eri tukikattojen erilaisuuteen ja kantanut huolta kulttuuri-, urheilu- ja tapahtuma-alan toimijoiden elpymisen turvaamisesta alan kuihtumisen välttämiseksi. Sivistysvaliokunta on pitänyt tärkeänä, että tukijärjestelmä kohtelee eri toimijoita yhdenvertaisesti, ja huomauttanut, että tukea voivat tarvita niin suuret kuin pienetkin yritykset. Sivistysvaliokunta on tähdentänyt lisäksi, että koronatukien myöntämistä ja käyttämistä on selvitettävä ja arvioitava huolellisesti, jotta niiden vaikutuksista saadaan tietoa tulevia vastaavia ratkaisuja varten. 

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusten (ks. VTV:n tarkastuskertomus 13/2021) mukaan erityyppisten tukien järjestyksen tulisi olla päinvastainen kuin koronapandemian alussa kyettiin toteuttamaan. Kriisin alussa tulee panostaa kustannustuen kaltaisiin suoriin tukiin, ja kehittämistukien osuus voi kasvaa kriisin edetessä. On arvioitu, ettei tukien suuntaaminen koronapandemiasta pahiten kärsineille aloille ja yrityksille erityisesti Business Finlandin kehittämistukien avulla ole onnistunut toivotulla tavalla. Sen sijaan kustannustukea on pidetty toimivana kriisiajan mallina, koska joustamattomat kiinteät kustannukset muodostavat yritykselle nopeasti kannattavuusongelman, kun kysyntä laskee äkillisesti. Kustannustuen heikkoudeksi on nähty se, että tuen myöntäminen edellytti kokonaan uutta lainsäädäntöä, minkä vuoksi sen käyttöönotto oli hidasta.  

Talousvaliokunta huomauttaa, että samalla kun pyritään vakaaseen ja yritysten hyvissä ajoin ennalta tiedossa olevaan lainsäädäntöviitekehykseen, kustannustuen takautuvuutta on pidetty perusteltuna. Näin toimien on pyritty välttämään tuen mahdolliset käyttäytymistä haitalliseen suuntaan ohjaavat vaikutukset. Kuitenkin yhä uudelleen toistuvat tukikierrokset (nyt käsillä on järjestyksessä viides kustannustuki) luovat olettaman tukijärjestelyjen jatkumisesta tavalla tai toisella, ja siten tuen ennakoimattomuuden vaikutus liudentuu. 

Talousvaliokunta toteaa, edellä sanottuun viitaten, että epidemiatilanteen tässä vaiheessa tukien oikeutuksen kannalta relevantteja ovat ensisijaisesti ongelmat, joita syntyy sellaisessa yritystoiminnassa, jota säännellään suoraan esimerkiksi asiakaspaikkoja rajoittamalla. Tällainen yhteiskunnan kokonaisetua suojaavien rajoitusten aiheuttamien tappioiden korvaaminen on edelleen perusteltua.