Tulevaisuusvaliokunta on käsitellyt hallituksen vuosikertomuksen 2020 (K 3/2021 vp), jonka liitteestä 3 ilmenevät eduskunnan 13.9.2017 (VNS 1/2017 vp — EK 27/2017 vp) ja 4.3.2019 (VNS 5/2018 vp —EK 48/2018 vp) tulevaisuusvaliokunnan esityksestä hyväksymät lausumat. Eduskunta hyväksyi 13.9.2017 tulevaisuusvaliokunnan Agenda2030-mietinnön (VNS 1/2017 vp — EK 27/2017 vp), jossa eduskunta edellytti, että valtioneuvosto:  

1. arvioi kestävän kehityksen tulevaisuuden näkymät uudessa geopoliittisessa tilanteessa, kun USA mahdollisesti vetäytyy Pariisin ilmastosopimuksesta; on luotava vaihtoehtoisia skenaarioita ja toimintamalleja kestävän kehityksen edistämiseksi Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa; samalla on arvioitava tarkemmin myös kestämättömän kehityksen mahdolliset seuraukset Suomelle.  

Eduskunta hyväksyi 4.3.2019 tulevaisuusvaliokunnan tulevaisuusmietinnön toisen osan (VNS 5/2018 vp — EK 48/2018 vp), jossa eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto:  

1. luo vaihtoehtoisia skenaarioita ja toimintamalleja myös sen varalle, että muutos globaalissa toimintajärjestelmässä on pysyvä tai hyvin pitkäaikainen. Globaalin toimintaympäristön epävarmuuden vuoksi on analysoitava entistä laaja-alaisemmin myös sellaisia skenaarioita, joissa kansainvälisen yhteistyön kehityskulku ei ole toivotunlaista. Tämä ei ole ristiriidassa virallisten tavoitteiden edistämisen kanssa, vaan varautumista vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin. Globaalin toimintaympäristön monimutkaistuessa ja EU:n päätöksenteon vaikeutuessa esimerkiksi pohjoismaisen yhteistyön merkitys kasvaa.,  

2. varmistaa, että elinikäinen jatkuvan oppimisen malli kehitetään huomioiden lähiajan haasteena myös jo työelämässä olevien osaamisen päivittäminen mukaan lukien vailla toisen asteen tutkintoa olevien nuorten aikuisten laaja joukko.  

3. kehittää mekanismeja, joilla ilmastonmuutoksen hillintätoimista pahiten kärsiville yrityksille, ihmisille ja alueille voidaan korvata sopeutumisesta aiheutuvia kuluja.  

4. täydentää valtion tulo- ja menoarviota laadittaessa BKT-mittaria luonnonvarojen kulutusta sekä hyvinvoinnin määrää paremmin arvioivalla satelliittitilinpidolla sekä yhdistelmäindikaattoreilla.  

5. valitsee työn murrokseen, suomalaisen työn tulevaisuuteen ja hyvinvointitalouteen liittyen ilmiöpohjaisen budjetoinnin kohteeksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyn, osatyökyvyn hyödyntämisen ja työhyvinvoinnin  

6. kokeilee Taiteilija-allianssia  

7. selvittää, tarvitaanko BKT-mittarin rinnalle uusia mittareita digitalisaation ja digitaalisen liiketoiminnan vaikutusten ymmärtämiseksi  

8. selvittää alustatalouden, lohkoketjuteknologian ja kryptovaluutan vaikutuksia talouteen sekä edistää Verohallinnon kansainvälistä yhteistyötä alustatalouden valvonnan edistämiseksi ja uusien alustatalouden palveluiden kehittämiseksi  

9. kehittää tulevaisuusselonteon vaikuttavuutta siten, että tulevaisuusselonteon valmistelu kiinnitetään paremmin ministeriöiden yhteiseen ja jatkuvaan ennakointiin; ministeriöiden yhteisen ja jatkuvan tulevaisuustyön yhteen keräävä julkaisu voi toimia tulevaisuusselonteon ensimmäisenä, yhteistä ymmärrystä rakentavana osana. Tulevaisuusselonteon toisessa osassa valtioneuvosto voi valintansa mukaan avata paremmin jonkin tai jotkut selvityksessä esille nousseista ilmiöistä; selontekomenettely mahdollistaa samalla sen, että myös eduskunta voi ottaa kantaa sekä ministeriöiden tulevaisuustyöhön että myös valtioneuvoston valitsemaan kärkiteemaan.  

10. kehittää teknologian eettistä arviointia ja teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten ar-viointia verkostomaisesti esimerkiksi osana kansallista ennakointiverkostoa ja sen strategisia ennakointikeskittymiä.  

Asiantuntijoita kuullessaan ja lausumista keskustellessaan valiokunta totesi lausumissa korostettujen asioiden olevan edelleen tärkeitä, eikä kaikkia niihin liittyviä haasteita ja tavoitteita ole vielä saavutettu. Ajan kuluessa on kuitenkin monissa asioissa edistytty samalla kun yhteiskunnallinen toimintaympäristö on muuttunut. Siksi mahdolliset lausumat on harkittava ja muotoiltava tarvittaessa uudelleen valiokunnan tulevissa mietinnöissä. Tällaisia uudelleenharkintaa vaativia asiakokonaisuuksia ovat muun muassa: 

• globaalin toimintaympäristön epävarmuustekijät ja monimutkaistuminen, joihin valiokunta otti kantaa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa lausunnossaan (TuVL 2/2021 vp — VNS 4/2020 vp), 

• elinikäinen oppiminen, johon valiokunta otti kantaa koulutuspoliittisessa lausunnossaan (TuVL 4/2021 vp — VNS 1/2021 vp),  

• oikeudenmukainen siirtymä, kestävä kasvu, BKT-mittaria täydentävät hyvinvointitalouden mittarit sekä ilmiöpohjainen budjetointi, joista valiokunta on lausunut esimerkiksi lausunnoissaan EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta (TuVL 1/2020 vp — E 61/2019 vp), Suomen kestävän kasvun ohjelmasta (TuVL 1/2021 vp — VNS 6/2020 vp) sekä lausunnossaan talousarviosta vuodelle 2021 (TuVL 5/2020 vp — HE 146/2020 vp) ja lausunnossaan julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022—2025 (TuVL 5/2021 vp — VNS 3/2021 vp),  

• taiteen, kulttuurin ja luovien alojen roolin kehittäminen tutkimuksessa, kehittämisessä, innovaatiotoiminnassa ja kestävässä kehityksessä, jota valiokunta on käsitellyt muun muassa julkaisussaan Koronapandemian hyvät ja huonot seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä (TuVJ 1/2020), 

• digitalisaation ja digitaalisen liiketoiminnan vaikutusten ymmärtäminen ja hallinta — mukaan lukien tekoäly, alustatalous, lohkoketjuteknologiat sekä kryptovaluutat ja kestävää kehitystä edistävät teknologiat, joita valiokunta on käsitellyt julkaisussaan Katsaus lohkoketjuteknologioiden hyödyntämiseen Suomessa (TuVJ 1/2019) ja selvittää parhaillaan käynnissä olevissa hankkeissaan Tekoäly tänään ja tulevaisuudessa ja Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupantilastoinnin kehittäminen kuvaamaan kestävää kasvua ja tukemaan kestävän kasvun siirtymää sekä  

• teknologian eettinen arviointi ja teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi sekä laajemminkin lainsäädännön vaikutusten arviointi ja seuranta, joihin valiokunta otti kantaa pöytäkirjakannanotossaan (TuVP 3/2021 vp § 7) tarkastusvaliokunnan omaan asiaan -Säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen - nykytila ja kehittämistarpeet (O 48/2019 vp). 

Lisäksi tulevaisuusvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan hallituksen vuosikertomuskäsittelyyn liittyvässä yhteiskuulemisessa 22.9.2021 nousi esille kolme tulevaisuusteemaa liittyen kestävän kehityksen edistymiseen ja sen arviointiin:  

• Tarve saada tietoa kestävän kehityksen ja hiilineutraaliuden edistämistoimien kustannuksista ja taloudellisista vaikutuksista, vaihtoehtoisten toteutustapojen kustannuksista ja toimimattomuuden hinnasta. 

• Tarve saada tietoa kansallisvarantojen eli luontopääoman ja inhimillisen pääoman tilasta ja kehittämisestä. Tilannetietoon liittyy näiden varantojen tunnistaminen, niiden arvon määrittely sekä mittaustieto varantojen muutoksista. Varantojen kehittämiseen liittyy kiertotalouden ja hyvinvointitalouden prosessivirtojen säätäminen ja ohjaus sekä mittaustieto näistä virroista. 

• Tarve ennakointitoiminnan ja riskien arvioinnin kytkennän vahvistamiseen valtionhallinnossa.