Perustelut

Yleistä

Valiokunta on Lissabonin strategian välitarkastelusta viime syksynä antamassaan lausunnossa (TyVL 9/2005 vp — E 84/2004 vp) katsonut, että työelämän laadun ja tasa-arvon merkitys Euroopan kilpailukyvylle ja innovaatiopolitiikalle tulee ottaa huomioon strategiaa edelleen kehitettäessä. Valtioneuvoston kannassa nyt käsiteltävänä olevaan edistymisraporttiin työn parempi organisointi ja työelämän laatu sekä tasa-arvo on mainittu globalisaatioon ja ikääntymiseen liittyvissä toimenpiteissä. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että näillä toimenpiteillä on suuri vaikutus ikääntyneiden pysymiseen pitempään työelämässä.

Työntekijöiden työurien pidentämisessä sillä, missä määrin työntekijöillä on työstään johtuva mahdollisuus kehittyä ja saada arvostusta, on keskeinen merkitys. Työviihtyvyyden lisäämisen ohella tulee myös selvittää, voidaanko ikääntyvien työntekijöiden eläkkeelle siirtämisen houkuttelevuutta saneeraustilanteissa edelleen vähentää.

Valiokunta korostaa työelämään ja tasa-arvoon liittyvien muutosten merkitystä myös strategian muiden painopistealueiden tavoitteiden saavuttamisessa. Työpaikoilla tehtävät työilmapiiriä ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia koskevat uudistukset ovat välttämättömiä, jotta osaamiseen ja innovaatioihin tehdyistä panostuksista saadaan enemmän hyötyä tuottavuuden kasvuna ja lisätyöpaikkoina ja luodaan siten hyvinvointia Suomelle ja Euroopalle.

Investoinnit Suomeen ovat edelleen liian vähäisiä, vaikka kilpailukykytutkimuksissa Suomi sijoittuukin erinomaisesti. Tietoon ja innovaatioihin tehdyistä investoinneista tulisi saada nykyistä parempi tuotos kansantaloudelle innovaatioiden hyödyntämisen ja kasvavan tuottavuuden muodossa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että Suomessa tehdyt innovaatiot pystyttäisiin aikaisempaa useammin ottamaan täällä tuotantokäyttöön.

Työelämän kehittämisohjelmat

Pääosa taloutta eteenpäin vievistä ja työpaikkoja luovista innovaatioista tehdään työpaikoilla. Tästä syystä valiokunta painottaa, että toimenpiteitä ja resursseja tulee nykyistä enemmän ohjata nimenomaan työpaikkojen olosuhteiden kehittämiseen innovaatioita tukeviksi.

Suomessa on tehty erinomaisia selvityksiä ja toimenpide-ehdotuksia siitä, miten innovaatioympäristöä työpaikoilla parannettaisiin. Suomen työelämän kehittämisohjelmaa (Tykes) pidetään kansainvälisissäkin arvioissa alan kärkihankkeena. Valitettavasti siihen ohjatut resurssit eivät kuitenkaan vastaa tehtävän merkityksellisyyttä eikä kiireellisyyttä. Esimerkiksi Irlannissa hallitus on havahtunut huomaamaan, mitkä mahdollisuudet työpaikoilla tapahtuvassa kehittämistyössä ovat käsillä ja suunniteltu panostuskin on aivan toista luokkaa kuin Suomessa. Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta on huolestuttavaa, että vuorovaikutteisen ja verkottavan työotteen kehittyminen näyttää Suomessa hitaammalta kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.

Koko henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen

Innovatiivinen työote edellyttää kykyä hakea tietoa ja ideoita oman liike- tai työympäristön ulkopuolelta käyttämällä hyödyksi monipuolisia yhteistyösuhteita muun muassa oppilaitoksiin, liiketoimintakumppaneihin ja asiakkaisiin. Tätä verkostoivaa osaamista ei voida jättää pelkästään johdon tai erityisasiantuntijoiden varaan, vaan se on ulotettava koskemaan kaikkia työntekijöitä. Selvitykset osoittavat, että työntekijöiden osaamista osataan vain harvoin ottaa täysimääräisesti käyttöön työpaikoilla. Tämä johtaa koulutusinvestointien vajaakäyttöön ja jopa osaamisen rapautumiseen. Hedelmällistä olisikin hyödyntää nykyistä paremmin niin työntekijöiden tietoja asiakkaiden tarpeista kuin tuotantotekniikan parantamismahdollisuuksistakin.

Keskeinen edellytys työpaikkatason innovaatiotoiminnalle on koko henkilöstön osaamisen jatkuva ylläpito ja kehittäminen. Huolestuttavana voidaan pitää vasta julkaistun tutkimuksen tietoja, joiden mukaan viimeisen viiden vuoden aikana työnantajan järjestämään ammatilliseen koulutukseen osallistuneiden osuus SAK:n jäsenkentässä on supistunut 30 prosentista 28 prosenttiin. Muiden suomalaisten palkansaajien keskuudessa koulutukseen osallistumisprosentti on lähes kaksinkertainen. Ottaen huomioon, että pulaa työvoimasta uhkaa ensimmäisenä tulla juuri ammattityöntekijöistä, tärkeää olisi, että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa ryhtyisi toimenpiteisiin, jotta näissä tehtävissä työskentelevien osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen kiinnitettäisiin erityistä huomiota. Korkea osaaminen ja ammattitaidon jatkuva kehittyminen helpottaisivat myös työpaikan vaihtoa tuotantorakenteen muutos- ja saneeraustilanteissa.

Pk-yritysten liiketoimintapotentiaalin vapauttaminen

Komission toimenpidelinjauksessa pk-yritysten liiketoimintapotentiaalin vapauttamisesta ehdotetaan muun muassa hallinnollisten kustannusten mittausmenetelmien käyttöön ottamista, jotta saataisiin vertailutietoa kunkin maan hallinnollisten rasitteiden määrän arvioimiseen. Valiokunta pitää näitä ehdotuksia kannatettavina samoin kuin ehdotuksia ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamiseksi.

Olennaista Suomessa olisi saada nostettua yrittäjähalukkuutta ja vähentää epäonnistumisen pelkoa. Pk-yritykset tarvitsisivat myös tukea innovaatiotoimintaa edistävän kehittämistyön käynnistämiseen. Tarpeellisten sosiaalisten innovaatioiden kehittäminen ja käyttöönotto edellyttää pitkäjänteistä paneutumista sekä johdon ja työntekijöiden kiinteää yhteistoimintaa. Tykes-ohjelman tulokset osoittavat kuitenkin, että näiden edellytysten täyttyessä on mahdollista saada aikaan pysyviä sekä tuottavuutta että työelämän laatua vahvistavia muutoksia.

Työmarkkinoiden kaksijakoisuuden vähentäminen

Komissio pitää työmarkkinoiden "kaksijakoisuutta" ongelmana niille sopeuttamispyrkimyksille, joilla pyritään vastaamaan kovenevaan globaaliin kilpailuun. Suuri osa työntekijöistä syrjäytyy tilapäistöihin, joissa on puutteellinen mahdollisuus kehittää osaamista ja ammatillista kompetenssia. Tämä rajoittaa innovaatiotoimintaa ja teknologista muutosta, elinikäistä oppimista ja elämäntapavalintoja.

Komissio suosittelee "avoimempia" työmarkkinoita ja joustoturvaa (flexicurity). Komission muotoilu voi olla tulkittavissa niin, että edellytykset sosiaalisesti yhtäläiselle kohtelulle voivat syntyä vain purkamalla työelämän turvarakenteita.

Valiokunta ei pidä perusteltuna, että työelämän ja kilpailukyvyn kehittämisessä valitaan kustannuskilpailuun perustuva tie. Se ei olisi sellainen valtioneuvoston hyväksymän kilpailukykystrategian mukainen, osaamisen kehittämistä korostava "korkean tien" valinta, jota myös ILOn globalisaation sosiaalista ulottuvuutta tutkinut komissio kehittyneille maille suosittaa. Tuottavuutta ja kilpailukykyä tuleekin kustannuskilpaillun sijasta hakea innovaatioihin ja osaamiseen perustuvasta työelämän kehittämisestä. Turvalliset työsuhteet ovat keskeinen edellytys työntekijöiden luovuuskapasiteetin hyödyntämiselle. Myös osaamista tulisi kehittää yhtaikaa työnteon mallien kanssa niin, että sille on jatkuvaa käyttöä. Tällöin turvaverkkoja tarvitaan entistä harvemmin ja niiden ylläpitäminen tulee halvemmaksi.

Maahanmuuttajien ja vajaakuntoisten työllistämismahdollisuuksien parantaminen

Komission arviossa Suomen kansallisesta Lissabon-uudistusohjelmasta katsotaan, että enemmän huomiota tulisi kiinnittää muun muassa maahanmuuttajien ja vajaakuntoisten integroimiseen työmarkkinoille. Valiokunta yhtyy komission näkemykseen ja korostaa, että maahanmuuttajat ja vajaakuntoiset muodostavat merkittävän työvoimareservin, joka tulisi saada nykyistä paremmin käyttöön. Maahanmuuttajien ja vajaakuntoisten työssäkäyntimahdollisuuksien parantaminen ehkäisee myös syrjäytymistä ja vähentää heihin kohdistuvia syrjiviä asenteita.

Valiokunta pitää tärkeänä työpajatoiminnan ja sosiaalisen yritystoiminnan lisäämistä ja niiden toimintaedellytysten parantamista, jotta nykyistä suurempi osa vajaakuntoisista ja pitkäaikaistyöttömistä voisi päästä niiden toiminnan piiriin. Sosiaaliset yritykset ja muu yhteiskunnan tukema työllistämistoiminta ovat tärkeitä, jotta myös ne työntekijät voivat antaa työpanoksensa yhteiskunnan käyttöön, joiden työpanos ja osaaminen ei kaikin osin vastaa kovenevan kilpailun paineissa toimivan tuotantoelämän tarpeita. Työpajat ja sosiaaliset yritykset muodostavat myös tärkeän "välityömarkkinan", jossa saadaan valmiuksia vapaille työmarkkinoille siirtymistä varten. Samalla valiokunta korostaa tarvetta kehittää myös sellaisia tukitoimia, joilla vajaakuntoisten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien mahdollisuuksia sijoittua vapaille työmarkkinoille parannetaan.