Perustelut

Yleistä

Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin kannatettavana direktiiviehdotuksen tavoitetta luoda nopeat ja yhdenmukaistetut maahanpääsyn edellytykset kolmannesta maasta yrityksen sisäisenä siirtona (ns. lähetettyinä työntekijöinä) tuleville johtohenkilöille ja asiantuntijoille ja varmistaa heidän oikeudellinen asemansa jäsenvaltiossa.

Valiokunta korostaa, että direktiiviehdotuksella ei pidä monimutkaistaa maahanmuuttoa tai lisätä byrokratiaa. Suomessa on jo nykyisellään hyvä järjestelmä korkeasti koulutettua ja asiantuntijatyövoimaa varten, mihin ehdotettu direktiivi ei tuo lisäarvoa. Tämä tulee ottaa huomioon direktiivin jatkovalmistelussa.

Yrityksen sisällä siirtyvien oikeudellinen asema

Valtioneuvoston muistiossa todetaan, että direktiiviehdotuksessa on kyse niin sanotuista lähetetyistä työntekijöistä, joita kolmansiin maihin sijoittuneet yritykset lähettävät työhön jäsenvaltion alueelle rajoitetuksi ajaksi samaan yritysryhmään kuuluvaan toimipaikkaan tai yritykseen.

Lähetettyihin työntekijöihin sovellettavista työehdoista säädetään lähetetyistä työntekijöistä annetussa laissa, jolla on kansallisesti implementoitu lähetettyjä työntekijöitä koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY. Lakia sovelletaan myös kolmansista maista Suomeen lähetettyihin työntekijöihin.

Edellä mainitun lain soveltaminen nyt käsiteltävänä olevassa direktiivissä tarkoitettuihin työntekijöihin merkitsee sitä, että jäsenmaissa voidaan tietyillä aloilla työskennellä jopa kolme vuotta eri työehdoilla ja palkalla kuin maassa pysyvästi asuvat työntekijät. Lähetettyjen työntekijöiden työehdoissa on jo nyt ollut epäselvyyksiä EU:ssa. Ehdotettu direktiivi saattaa lisätä niitä entisestään.

Valiokunta pitää tärkeänä varmistaa, että yrityksen sisäisenä siirtona tulevalle työntekijälle turvataan vähintään lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin edellyttämät vähimmäistyöehdot. Kolmansien maiden kansalaisille tulee suoda vähintään sama suoja kuin EU:n sisällä lähetettäville työntekijöille, jotta EU:n ulkopuolisia palveluntarjoajia ei asetettaisi EU:n palveluntarjoajia suotuisempaan asemaan palvelumarkkinoilla.

Lähetettyjä työntekijöitä koskevaa direktiiviä sovelletaan jäsenvaltioon sijoittautuneisiin yrityksiin, jotka tarjotessaan palveluita valtioiden välillä lähettävät työntekijöitä työhön toisen jäsenvaltion alueelle. Direktiivi koskee työntekijöiden sisäistä siirtoa ja työntekijöiden alihankintaan sekä vuokratyöhön liittyvää lähettämistä. Nyt käsittelyssä oleva direktiiviehdotus koskee tilanteita, joissa työntekijän lähettää EU:n ulkopuolelle sijoittautunut yritys. Ehdotuksessa ei määritellä, voisivatko sisäisen siirron saaneet olla myös vuokratyöntekijöitä tai voiko lähettäminen liittyä alihankintaan. Jos yrityksen sisällä siirtyvää työntekijää koskeva direktiivi pitää sisällään myös vuokratyön ja alihankinnan, tulee direktiivin olla linjassa vuokratyödirektiivin kanssa.

Jatkovalmistelussa on tärkeää varmistaa, että yritysten sisällä siirtyviä koskeva direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden työoikeuteen. Ehdotetussa direktiivissä työoikeudellisen sääntelyn tulee valiokunnan mielestä olla vähimmäissääntelyä. Tällä direktiivillä ei tule vaikuttaa kansallisiin palkan määritelmiin ja järjestelmiin, joiden perusteella palkat määräytyvät.

Yrityksen sisällä siirtyvien sosiaaliturva

Direktiivin mukaisesti yritysten sisällä siirtyneille työntekijöille on kansallisessa lainsäädännössä myönnettävä mm. yhdenvertaiset sairaus-, työkyvyttömyys-, työttömyys-, perhe- ja vanhuusetuudet. Direktiiviehdotuksen hyväksyminen tarkoittaisi näin ollen sitä, että Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä olisi muutettava yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen johdosta ja yritysten sisällä siirtyville työntekijöille olisi myönnettävä paitsi julkiset terveyspalvelut myös asumiseen perustuvat sosiaaliturvaetuudet, vaikka edellytykset vakinaiselle asumiselle Suomessa eivät täyttyisikään.

Valiokunta toistaa puitedirektiivistä antamissaan lausunnoissa (TyVL 9/2010 vp ja TyVL 6/2009 vp) esittämänsä ja katsoo, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmään tulisi jäädä mahdollisuus rajata asumisperusteisten etuuksien myöntämistä ainakin joidenkin etuuksien osalta maassa vakinaisesti asuville.

Työvoimapalvelut

Työvoimapalveluiden osalta direktiiviehdotuksen 14 artiklan 2 kohta edellyttää selkeyttämistä, koska ainoastaan neuvontapalvelut on suljettu pois yhdenvertaisen kohtelun soveltamisalasta. Poissuljennan tulisi koskea kaikkia työvoimapalveluita, tai ainoastaan neuvontapalvelut voitaisiin turvata sisäisen siirron saaneille työntekijöille.