Perustelut

Kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimukset, suositukset ja julistukset

Kansainvälinen työjärjestö ILO on YK:n erityisjärjestö, joka valvoo ja säätelee työelämää kansainvälisten yleissopimusten ja suositusten avulla. ILOn perussäännön 19 artikla edellyttää kunkin jäsenvaltion saattavan yleiskokouksen hyväksymät yleissopimukset ja suositukset määräajassa, pääsääntöisesti 12 kuukauden kuluessa, yleiskokouksen päättymisestä toimivaltaisen valtioelimen käsiteltäviksi lainsäädäntö- ja muita toimia varten.

Artiklaa on vakiintuneesti tulkittu Suomessa siten, että ILOn hyväksymät yleissopimukset ja suositukset on esitelty eduskunnalle perustuslain 94 §:n nojalla. Pykälän mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia tai vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen.

Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että ILOn yleissopimuksista on laadittu hallituksen esitys eduskunnalle myös niissä tapauksissa, joissa hallitus ei ole puoltanut kyseessä olevan yleissopimuksen ratifioimista. Hallituksen esityksellä eduskunnan käsiteltäviksi on saatettu myös ILOn suositukset.

Koska eduskunta ei käsitellessään ILOn yleissopimuksen hyväksymättä jättämistä taikka ILOn julistuksia tai suosituksia päätä perustuslaissa tarkoitetulla tavalla kansainvälisen velvoitteen hyväksymisestä, valtioneuvoston selvityksessä esitetään, että nämä asiat saatettaisiin eduskunnan käsiteltäviksi perustuslain 47 §:n nojalla.

Perustuslain 47 §:ssä säädetään eduskunnan tietojensaantioikeudesta, jolla tarkoitetaan yhtäältä valtioneuvoston velvollisuutta oma-aloitteisesti toimittaa eduskunnan tarvitsemat tiedot ja toisaalta valtioneuvoston velvollisuutta toimittaa eduskunnan pyytämät tiedot. Pykälän 1 momentin mukaan asianomaisen ministerin tulee huolehtia siitä, että valiokunta tai muu eduskunnan toimielin saa viipymättä tarvitsemansa viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tiedot. Pykälän 2 momentin mukaan valiokunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta tai asianomaiselta ministeriöltä selvitys toimialaansa kuuluvasta asiasta. Valiokunta voi selvityksen johdosta antaa asiasta lausuntonsa valtioneuvostolle tai ministeriölle. Säännöksessä luotu menettely ei poissulje mahdollisuutta keskustella asiasta eduskunnan täysistunnossa eduskunnan työjärjestyksen mukaisesti eduskunnan näin halutessa. Valtioneuvoston selvityksen mukaan perustuslain 47 §:n mukainen menettely voisi tarjota eduskunnalle nykyistä luontevamman tavan käsitellä ILOn suosituksia ja julistuksia sekä niitä ILOn sopimuksia, joita hallitus ei esitä ratifioitaviksi. Menettely täyttäisi perussäännön 19 artiklan mukaiset vaatimukset toimivaltaisen valtioelimen käsittelystä. Ne ILOn yleissopimukset, jotka Suomen olisi tarkoitus ratifioida, saatettaisiin edelleen eduskunnan hyväksyttäviksi perustuslain 94 §:n mukaisesti. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työ- ja elinkeinoministeriö koordinoisi ILO-asioiden valmistelua valtioneuvoston piirissä ja huolehtisi siitä, että eduskunnan asianomainen valiokunta saisi ILOn säätämässä määräajassa selvityksen ILOn yleiskokouksen hyväksymistä suosituksista ja julistuksista samoin kuin niistä yleissopimuksista, joita hallitus ei esitä ratifioitaviksi. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että perustuslain 47 §:n mukainen menettely on valtioneuvoston ja eduskunnan kannalta merkittävästi nykyistä joustavampi ja kevyempi tapa käsitellä ILOn hyväksymiä suosituksia ja julistuksia. Se turvaa kuitenkin riittävällä tavalla eduskunnan tiedonsaantimahdollisuudet ILOn hyväksymistä suosituksista ja julistuksista.

Niiden yleissopimusten osalta, joita hallitus ei esitä ratifioitaviksi, perustuslain 47 §:n mukainen menettely turvaa sen, että eduskunnan asianomainen valiokunta saa selvityksen niistä syistä, joilla hallitus on päätynyt olemaan esittämättä sopimuksen ratifioimista. Valiokunnalla on mahdollisuus antaa tarvittaessa asiasta oma lausuntonsa valtioneuvostolle tai asianomaiselle ministeriölle. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mielestä tämä menettely siihen tarvittaessa liitettävän täysistuntokeskustelun kanssa turvaa eduskunnalle riittävät mahdollisuudet vaikuttaa asiaan.

Edellä esitetyn perusteella työelämä- ja tasa-arvovaliokunta puoltaa selvityksessä esitettyä muutosta ILO-asioiden eduskuntakäsittelyyn liittyviin menettelytapoihin.