Perustelut

Yleistä

Valiokunta pitää komission tiedonannossa esitettyjä kolmea strategian prioriteettia eli painopistealuetta sisällöllisesti hyvinä ja tarpeellisina. Valitut kolme prioriteettia tukevat toisiaan ja tarjoavat yleisellä tasolla selkeän vision sosiaalisesta markkinataloudesta 2000-luvun Euroopassa.

Valiokunta pitää hyvänä myös sitä, että strategiassa on asetettu selkeät määrälliset ja mitattavat yleistavoitteet vuoteen 2020 mennessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että yleistavoitteet muokataan jäsenmaiden tilannetta heijastaviksi tarkemmiksi maakohtaisiksi tavoitteiksi ennen strategian lopullista hyväksymistä. Tiedonannossa esitettyjen seitsemän lippulaivahankkeen EU-tason ja kansallisen tason tavoitteet ja suunnitelmat ovat tarpeellisia prioriteettien konkretisoimiseksi.

Valiokunta katsoo, että selkeät ja mitattavat tavoitteet edesauttavat jäsenmaiden sitoutumista strategian tavoitteisiin. Strategian painopisteet ovat selkeitä ja tavoitteet määritelty niin, että ne ovat jokaiselle jäsenmaalle realistiset mutta myös kunnianhimoiset. Valiokunta pitää tärkeänä, että strategiassa erotetaan selkeästi yhteisön toimivallassa olevat asiat ja toisaalta jäsenmaiden vastuulla olevat asiat. Valiokunta pitää esitettyjen avoimien ja kattavien maakohtaisten vertailujen toteuttamista tärkeänä.

Kilpailukyky ja osaaminen

Euroopan kasvuvauhti on ollut rakenteellisesti selvästi alhaisempi kuin tärkeimmillä talouskumppaneilla. Ero johtuu pitkälti Euroopan selkeästi muita talousalueita alemmasta tuottavuudesta. Muita alempi tuottavuus johtuu mm. eroista liiketoimintarakenteissa sekä vähäisessä investoinnissa tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin. Myös tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen on ollut Euroopassa riittämätöntä.

Komissio esittää tiedonannossa, että Euroopan tulee jatkossa selkeästi vahvistaa osaamista ja innovointia. Euroopan kasvun tulee olla älykästä. Tämä edellyttää koulutuksen laadun parantamista, tutkimustoiminnan vahvistamista sekä unionin sisällä tapahtuvaa innovaatioiden ja osaamisen siirtämistä ja hyödyntämistä.

Valiokunta pitää strategian linjauksia tältä osin erittäin tärkeinä. Euroopan kilpailukyvyn kehittyminen ja työllisyysasteen nostaminen perustuu nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän korkeaan osaamiseen. Valiokunta katsoo, että osaamisen kehittäminen ja innovointi tulee ottaa huomioon läpileikkaavana periaatteena kaikissa strategiassa esitetyissä tavoitteissa, toimenpiteissä ja keinoissa.

Köyhyyden torjunta

Ennen talouskriisiä Euroopassa laskettiin olevan noin 80 miljoonaa ihmistä köyhyysriskissä, heistä noin 19 miljoonaa oli lapsia. Työssäkäyvistä eurooppalaisista noin 8 prosenttia ei pystynyt ansaitsemaan riittävästi työnteolla torjuakseen köyhyyden. Työttömät ovat erityisen alttiita köyhyysriskille.

Strategiassa asetetaan tavoitteeksi vähentää kansallisten köyhyysrajojen alapuolella elävien eurooppalaisten määrää 25 prosenttia, jolloin 20 miljoonaa ihmistä pääsee köyhyydestä. Valiokunta pitää tavoitetta tärkeänä ja tarpeellisena ja korostaa, että sosiaalisesti tasapainoisella ja tasa-arvoisella yhteiskunnalla on olennainen merkitys myös kasvun edellytyksille ja työllisyydelle. Valiokunta pitää tärkeänä, että työelämää ja työsuhteen etuja kehitetään kaikissa EU- maissa siten, että työssäkäynti takaa riittävän toimeentulon ilman köyhyysriskiä.

Työllisyysasteen nostaminen

Valiokunta pitää strategiassa esitettyä tavoitetta 20—64-vuotiaiden työllisyysasteen nostamisesta nykyisestä noin 69 prosentista 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä erittäin tärkeänä. Vain korkea työllisyysaste turvaa talouden tasapainon, kasvun ja jäsenvaltioiden kansalaisten yhtenäiset sosiaaliset mahdollisuudet ja oikeudet.

Valiokunta huomauttaa, että Euroopan väestön nopean ikääntymisen ja Euroopan muita talousalueita, kuten Yhdysvaltoja ja Japania, alemman työllisyysasteen vuoksi strategiassa olisi kuitenkin tullut pohtia esitettyä laajemmin keinoja erityisesti nuorten, vanhempien työikäisten ja naisten työllisyysasteen nostamiseksi. Myös osatyökykyisten ja vaikeasti työllistettävien sekä syrjäytymisvaarassa olevien ja maahan muuttaneiden työllistyminen tulisi strategiassa tuoda painokkaammin esille.

Nuorten työttömyysaste Euroopassa on jo yli 21 prosenttia. Monissa EU-maissa nuorten työttömyys on hälyttävä ongelma ja moni nuori on syrjäytymisvaarassa. On suuri vaara, että nuoret, joilla on vain vähäiset yhteydet työelämään tai niitä ei ole lainkaan, putoavat työmarkkinoilta kokonaan. Valiokunta katsoo, että nuorisotyöttömyyden laajuuden ja vakavuuden vuoksi strategiassa olisi tarpeen esittää kaikille jäsenmaille yhteinen määrällinen tavoite erityisesti nuorisotyöttömyyden alentamiseksi.

Strategiassa on käsitelty laajasti nuorten kouluttautumista ja opiskelumahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia helpottaa nuorten liikkuvuutta EU-maasta toiseen. Valiokunta pitää tätä linjausta hyvänä. Valiokunta kuitenkin korostaa, että nuorisotyöttömyyden vähentämisessä ja sen torjumisessa tulee huomiota kiinnittää erityisesti kansallisen tason toimenpiteisiin ja keinoihin. Valiokunta pitää erityisen tärkeänä, että strategiassa kehitetään toimenpiteitä, joiden avulla koulunsa ja opiskelunsa päättävien nuorten siirtymistä työelämään tehostetaan ja helpotetaan.

Strategiassa esitetään tavoite työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin 20—64-vuotiaiden ikäryhmässä. Valiokunta katsoo, että jatkossa työvoimapotentiaaliin tulisi laskea myös 65—68-vuotiaat, ja ehdottaa, että ikäryhmän laajentaminen otetaan huomioon myös tavoiteltavaa työllisyysastetta määritettäessä. Ikäryhmää, jonka sisällä työllisyysastetta tarkastellaan, tulisi laajentaa siten, että ryhmän yläikäraja nostettaisiin 68 vuoteen. Samalla työllisyysastetta voitaisiin tarkistaa siten, että se olisi esimerkiksi 74 % ikäryhmässä 20—68 vuotta. Valiokunta korostaa, että työuran pidentämisen työuran loppuvaiheessa ei tule olla velvoite, vaan työuran pidentyminen tulee tehdä mahdolliseksi mm. työmarkkinoiden rakenteellisella kehittämisellä ja työelämän laatua ja houkuttelevuutta parantamalla.

Valiokunta katsoo, että naisten työllistymiseen pystytään tehokkaimmin vaikuttamaan lisäämällä naisten ja miesten välistä tasa-arvoa kaikissa työ- ja perhe-elämän eri vaiheissa. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että perhevapaajärjestelmiä ja lastenhoito- ja muita hoivapalveluita kehitetään siten, että naisilla on tosiasiallisesti tasavertaiset mahdollisuudet osallistua työelämään. Euroopassa ja Suomessa tulee edelleen pyrkiä määrätietoisesti samapalkkaisuuden toteuttamiseen sekä naisten uralla etenemisen esteiden poistamiseen.

Komission tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia itsensä työllistämiseen poistamalla toimenpiteitä, jotka estävät itsenäisen ammatinharjoittamisen. Valiokunta pitää tavoitetta hyvänä, mutta korostaa, että työntekijää ei pidä pakottaa keinotekoiseen yrittäjyyteen. Työntekijälle, joka ei ole aidosti itsenäinen ammatinharjoittaja tai yrittäjä, ei tule keinotekoisin itsensä työllistämisjärjestelyin siirtää yrittäjyyden riskiä.

Komission tarkoituksena on kehittää työelämää koskevia säädöksiä siten, että esimerkiksi työaikaan, lähetettyjen työntekijöiden asemaan sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö mukautetaan vastaamaan työelämän muutoksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että Lissabonin sopimuksessa vahvistettu sosiaalinen ulottuvuus otetaan tässä lainsäädännön uudistamisessa vakavasti huomioon.

Välityömarkkinat

Välityömarkkinoilla tarjotaan työskentelymahdollisuuksia henkilöille, joilla on eri syistä vaikeuksia sijoittua työhön avoimille työmarkkinoille eli työhön, jossa palkkauskustannuksiin ei käytetä yhteiskunnan taloudellista tukea. Välityömarkkinoiden järjestämän, palkkatuetun työn, työharjoittelun ja työelämävalmennuksen avulla yritetään parantaa vaikeasti työllistyvien henkilöiden ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää pääsyä avoimille työmarkkinoille.

Suomessa palkkatuettua työtä välityömarkkinoilla järjestävät erityisesti sosiaaliset yritykset, työpajat, yhdistykset ja muut yhteisöt. Alentuneesti työkykyisen henkilön palkkatuesta päättää työvoimaviranomainen. Palkkatukiharkinta perustuu työntekijän, ei työllistävän yrityksen tuen tarpeeseen.

EU:n kilpailunrajoitussäännökset kieltävät kilpailua vääristävät kansalliset yritystuet yrityksille. Suomessa EU:n valtionapusäännösten pelätään jatkossa vaikeuttavan palkkatuetun työllistämisen järjestämistä ja sosiaalisten yritysten toimintaa. Valiokunta korostaa, että EU:n valtionapusäännöksillä ei tule vaikeuttaa kolmannen sektorin yhteisöjen mahdollisuuksia palkata työntekijöitä palkkatuen avulla. Palkkatuki ei ole yrityksen kannattavuutta lisäävä ja kilpailua vääristävä elinkeinotuki vaan korvaus työntekijän alentuneesta työkyvystä.

EU 2020 -strategiassa ei esitetä tavoitteita eikä keinoja vaikeasti työllistyvien tai työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa olevien työllistämiseen. Valiokunta pitää tätä puutteena. Valiokunta katsoo, että Suomen tulee strategian jatkovalmistelussa tuoda aktiivisesti esille hyviä suomalaisia käytäntöjä ja kokemuksia sosiaalisesta työllistämisestä ja työhön valmennuksesta kolmannen sektorin yrityksissä ja yhteisöissä.

Suomen tulee korostaa, että EU:n valtiontukisäännöksillä ja kilpailurajoitussäännöksillä ei pidä vaarantaa sosiaalista työllistämistä vaan vaikeasti työllistettävien ja syrjäytymisvaarassa olevien palkkatuettua työtä ja työvalmennusta tulee tukea myös EU:n tasolla.

Työelämän laatu

Työikäisten odotetaan jatkossa olevan työelämässä nykyistä selkeästi pidempään. Työura aloitetaan nuorempana ja päätetään vanhempana kuin nykyisin. Työssä pidempään jaksamisen ja työurien pidentämisen edellytyksenä on, että yksittäisen työntekijän työolosuhteet ja työympäristö tukevat terveyttä ja työhyvinvointia.

Työuupumus ja työssäjaksamiseen liittyvät ongelmat liitetään usein pitkään työelämässä olleisiin. Valiokunta korostaa, että työurien pidentyessä työntekijöiden työhyvinvoinnista ja jaksamisesta tulee huolehtia koko työuran ajan. Parhaiten tähän tavoitteeseen päästään kehittämällä työelämän laatua. Työelämässä tulee huomioida kaiken ikäisten työntekijöiden tarpeet siten, että sekä nuoret että jo pitkään työssä olleet ja osatyökykyiset ihmiset jaksavat entistä paremmin ja pidempään työelämässä. Erityisesti työpaikoilla on huomioitava eri-ikäisten johtaminen ja yhteistyö sekä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun myönteiset vaikutukset työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen.

EU 2020 -strategiassa työelämän kehittämiseen ja työelämän laatuun ei juurikaan kiinnitetä huomiota. Työelämän laadun parantamisessa EU:lla on valiokunnan käsityksen mukaan kuitenkin valtava käyttämätön potentiaali. Suomessa on työelämän kehittämisohjelmista saatu hyviä kokemuksia. Työn tuottavuus on Suomessa noussut selvästi nopeammin kuin EU:ssa keskimäärin.

Valiokunta esittää, että eurooppalaisen työvoiman hyvinvointi määritellään yhdeksi tavoitteeksi EU 2020 -strategiassa.

Valiokunta korostaa hyvinvointivaltion tarjoamien, kaikkien saatavilla olevien laadukkaiden julkisten palveluiden merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille. Hyvin toimivien julkisten palvelujen ansiosta talouskriisin vaikutukset kansalaisten arkielämään on voitu minimoida ja perusturva säilyttää. Valiokunta katsoo, että työhyvinvointia ja julkisen sektorin palvelujen tuottavuutta tulee parantaa siten, että julkisia palveluja voidaan jatkossakin kehittää kansalaisten tarpeisiin.