2.1  Yleistä

Komissio ehdottaa lisättävän sitoumuksia yhteensä noin +36,4 miljoonalla eurolla ja maksuja yhteensä noin +1 569,3 miljoonalla eurolla lisätalousarvioesityksessä nro 10/2020. Lisäksi tulopuolella tehtäisiin muihin tuloihin 588 miljoonan euron vähennys ja vastaava BKTL-perusteisten maksujen lisäys jäsenvaltioille.  

2.2 Maksumäärärahojen tason korotus 

Komissio tekee vuosittain ehdotuksen kokonaismäärärahasiirrosta. Ehdotus perustuu siihen, miten talousarvio on tosiallisesti toteutunut ja millainen varainhoitovuoden lopun maksumäärärahatilanteen odotetaan olevan. Tänä vuonna määrärahojen uudelleenkohdentamisella ei voida kattaa kaikkia päivitettyjen menoennusteiden mukaisia tarpeita. Komissio on arvioinut maksumäärärahalisäystarpeiden olevan yhteensä 2 125,2 miljoonaa euroa ja uudelleenkohdennuksilla näistä tarpeista pystytään kattamaan ainoastaan 595,4 miljoonaa euroa. Tästä syystä komissio ehdottaa lisätalousarvioesityksessä nro 10/2020 1 529,8 miljoonan euron lisäystä maksumäärärahoihin sen varmistamiseksi, että kaikki maksupyynnöt saadaan maksettua vuonna 2020, eikä vuodeksi 2021 jää epätavallisen suurta maksamatta olevien maksupyyntöjen kertymää. 

Lisääntyneet maksumäärärahatarpeet koskevat seuraavia otsakkeita: 

Otsake 1a: Yritysten ja pk-yritysten kilpailukyky (COSME) ja EU:n hajautetut virastot 

Covid-19-pandemiasta johtuen komissio päätti kohdentaa 1 000 miljoonaa euroa Euroopan strategisten investointien rahastosta (EFSI) olemassa oleviin takausjärjestelyihin. Osana tätä hanketta COSME-ohjelman lainatakausjärjestelyä vahvistettiin 714 miljoonan euron edestä, jotta yritysten likviditeettitilannetta voitaisiin parantaa. Täytäntöönpanokumppanina toimiva Euroopan investointirahasto (EIF) julkaisi tarkistetun kiinnostuksenilmaisupyynnön rahoituslaitoksille, mikä suljettiin toukokuun lopussa. Tästä johtuen COSME-ohjelman lainatakausjärjestelyä täytyy entisestään vahvistaa, sillä Euroopan investointirahaston käteisvaratarpeet tulee ensin kattaa COSME-ohjelman lainatakausjärjestelyn kautta ennen varsinaisen rahoituksen myöntämistä Euroopan strategisten investointien rahastosta. Sen jälkeen, kun komissio on kattanut lisämäärärahatarvetta mahdollisimman pitkälti sisäisin uudelleen kohdennuksin, komissio ehdottaa 93,8 miljoonan euron maksumäärärahojen lisäystä COSME-ohjelmaan.  

Komissio ehdottaa lisätalousarvioesityksessä nro 10/2020 lisäksi, että koronaviruksen vaikutuksesta syntyneet säästöt Euroopan työviranomaiselle sekä kolmelle valvontaviranomaiselle (Euroopan pankkiviranomainen, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen, sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) vähennetään niiden vuoden 2020 budjeteista. Vähennys määrärahoihin olisi noin -12,2 miljoonaa euroa sitoumuksina ja noin -9,1 miljoonaa euroa maksuina. 

Otsake 1 b: Verkkojen Eurooppa - koheesiorahasto (CEF-CF) 

Verkkojen Eurooppa-välineen koheesiorahaston (CEF-CF) toimeenpano edistyy odotettua nopeammin ja maksumäärärahatarpeet kasvavat. Ohjelman tuensaajien on tehtävä ns. välimaksupyyntö kahden vuoden välein, mutta halutessaan ne voivat tehdä hakemuksen myös vuosittain. Tänä vuonna useampi suuri tuensaaja on päätynyt hyödyntämään tätä joustoa. Komission mukaan toimeenpanon nopeaa edistymistä ei osattu ennustaa vuoden 2020 budjetin osalta, mistä johtuen maksumäärärahojen taso ei ole riittävä. Tutkittuaan uudelleenkohdistamisten mahdollisuudet, komissio ehdottaa lisätalousarvioesityksessä nro 10/2020 100 miljoonan euron maksujen lisäystä CEF-CF-ohjelmaan, jotta määräaikoja ja oikeudellisia sitoumuksia voidaan kunnioittaa. 

Otsake 2: Maaseuturahasto, maaseudun kehittäminen sekä maataloustukirahasto, muut menotarpeet 

Maaseuturahaston osalta komissio on käynyt läpi jäsenmaiden elokuussa jättämät maksutarve-ennusteet kuluvan vuoden osalta. Komission arvion perusteella maaseuturahaston maksuja tulee lisätä +750 miljoonalla eurolla. Ennusteet sisältävät niin aiemmin käynnistyneiden ohjelmien maksatuksia, mutta myös Covid-19 takia maanviljelijöille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetut kertamaksutukien tarpeet. 

Maataloustukirahaston osalta Covid-19 -kriisin vaikutuksiin vastatakseen komissio ehdotti kahta maatalousmarkkinoille kohdennettua pakettia. Ensimmäisen paketin tarkoituksena oli tarjota ennakkomaksuja sekä taata suorien tukien toimilla rahoitettujen ohjelmien tasainen täytäntöönpano. Ensimmäisen paketin avulla joustavoitettiin myös tarkastusten toteuttamista. Toisella paketilla pyrittiin tarjoamaan tukitoimenpiteitä erityisesti hedelmä-, vihannes- sekä viinisektoreille. Näiden toimien avulla komission on mahdollistanut maaseuturahaston täydellisen käyttöasteen vuoden 2020 määrärahojen osalta. Maaseuturahaston käyttöaste on ollut vuoden 2020 alusta lähtien hyvin korkealla tasolla erityisesti suorien tukien osalta ylittäen edellisten vuosien käytön. Markkinamenojen osalta loppuvuoden toteutukseen kuitenkin liittyy vielä epävarmuuksia. Maaseuturahaston käyttötarkoitukseen sidottujen tulojen arvioidaan olevan 176 miljoonaa euroa budjetoitua matalammat. Tämän vuoksi ennakoidaan maltillista riskiä pienen alijäämän osalta. Odotettu alijäämä pystytään kuitenkin kattamaan otsakkeen 2 käytettävissä olevan liikkumavaran puitteissa. Näiden tietojen valossa komissio ehdottaa tuottajaorganisaatioille kohdennettujen toimintamenojen lisäämistä noin +48,7 miljoonaa euroa niin sitoumuksina kuin maksuina. 

Nämä toimet yhteensä lisäisivät otsakkeen 2 sitoumuksia yhteensä noin +48,7 miljoonaa euroa ja maksuja yhteensä noin +798,7 miljoonaa euroa. 

Otsake 4: IPA II, ENI ja DCI 

EU pyrkii vastaamaan Covid-19-pandemian haasteisiin myös ulkosuhderahoituksessaan (Global EU response to Covid-19). Ulkosuhderahoituksessa on myös hiljattain otettu käyttöön Team Europe -käsite, joka toimii ikään kuin sateenvarjona monen tyyppiselle toiminnalle. Komissio on viime keväänä ja sen jälkeen uudelleenohjelmoinut toimintansa IPA II, ENI ja DCI-välineissä. IPA II on liittymistä edeltävää apua koskeva väline, ENI on Euroopan naapuruusväline ja DCI on kehitysapuväline. Uudelleenohjelmoinnin johdosta on todettu, että tarvitaan maksujen vahvistamista näissä kolmessa välineessä yhteensä 586 miljoonalla eurolla. 

IPA II -välineeseen tarvitaan komission mukaan maksujen lisäystä liittyen yhtäältä sopimuksiin Montenegron, Albanian, Kosovon, Serbian, Pohjois-Makedonian ja Turkin kanssa ja toisaalta liittyen talousarviotukeen Serbialle, Albanialle ja Pohjois-Makedonialle. 

ENI-välineeseen komissio ehdottaa maksujen lisäystä liittyen budjettitukiohjelmiin Marokkoa, Tunisiaa, Jordaniaa, Algeriaa, Georgiaa ja Armeniaa koskien. Lisäksi etupainotettaisiin useiden muiden kansallisten ja alueellisten ohjelmien ns. kirjekuoria, tarkoituksena tukea pk-yrityksiä ja näin lisätä vakautta mm. Itä-Ukrainassa ja Armeniassa. 

DCI-välineen osalta kiireisimmät tarpeet on katettu osittain määrärahojen uudelleenkohdistuksilla.Komission mukaan maksuja on tarpeen lisätä koskien suorituksia Nepalille, Myanmarille, Kambodzalle, Tadzikistanille, Uzbekistanille ja Afganistanille. 

Komissio ehdottaa lisätalousarvioesityksessä nro 10/2020 muutoksia seuraaviin budjettimomentteihin (summat euroina): 

2.2. Tulopuolen mukautus – valuuttakurssierot ja sakkotulot 

EU:n talousarvio vahvistetaan euroina, kun taas jäsenvaltioiden maksuosuudet määritellään kansallisessa valuutassa. Jäsenvaltioiden vuosittaiset maksut maksetaan 12 kuukausieränä (kahdestoistaosina). Jokainen erä, joka on tehty muussa valuutassa kuin euroina, kirjataan tileille käyttäen sen kuukauden vaihtokurssia, jonka aikana maksu suoritetaan.  

Euroalueen ulkopuolella olevien jäsenvaltioiden osalta EU:n talousarvio muunnetaan kansalliseksi valuutaksi käyttäen talousarviovuotta edeltävän kalenterivuoden viimeisen pankkipäivän valuuttakurssia (31.12.2019). Mahdolliset erot valuuttakursseissa, joita käytetään kuukausittaisten kahdestoistaosien laskemiseen kansallisessa valuutassa ja näihin kahdestoistaosiin sovellettavissa kirjanpidollisissa valuuttakursseissa, johtavat väistämättä eroihin omien varojen määrissä euroina ilmaistuna talousarviossa ja määrissä, joita jäsenvaltiot tosiallisesti tilittävät.  

Kuluvan vuoden tammi-kesäkuun välisenä aikana on omille varoille kirjattu -400,6 miljoonan euron valuuttakurssierot, jotka huomioitiin lisätalousarviossa nro 7/2020. Lisätalousarviossa nro 7/2020 komissio ennakoi, että valuuttakurssierojen negatiivinen kehitys saattaisi vielä aiheuttaa budjettivajeen riskin vuoden loppuun mennessä. Punnan kurssimuutoksista johtuen (heinä-syyskuun aikana) syntyi -180 miljoonan euron valuuttakurssialijäämä, jonka lisäksi komissio arvioi alijäämän lisääntyvän vielä -536 miljoonalla eurolla vuoden loppuun mennessä. Komissio ehdottaakin lisätalousarviossa nro 10/2020 716 miljoonan euron suuruista mukautusta koskien valuuttaeroja. Varainhoitoasetuksen artiklan 44 mukaan komissio voi tehdä tuloperusteisia lisätalousarvioesityksiä, kun omia varoja ja muita tuloja koskevaa ennustetta tarkistetaan ajantasaisten talousennusteiden perusteella. 

Lisäksi komissio ehdottaa lisätalousarviossa nro 10/2020 sakkotuloennusteiden kasvattamista yhteensä +128 miljoonan euron edestä, syyskuun loppuun mennessä tuloutettujen sakkotulojen perusteella. 

Komissio ehdottaa lisätalousarvioesityksessä nro 10/2020 muutoksia seuraaviin tulomomentteihin (summat euroina):