Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 9 päivänä marraskuuta 2004 lähettänyt ulkoasiainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan umpimähkäisiä, tehdyn yleissopimuksen viidennen pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 203/2004 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
yksikön päällikkö Laura Kansikas-Debraise, ulkoasiainministeriö
neuvotteleva virkamies Taina Susiluoto, puolustusministeriö
lakimies Maija Lahti, Suomen Punainen Risti
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kiellosta tai rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan umpimähkäisiä, tehdyn yleissopimuksen Genevessä marraskuussa 2003 tehdyn viidennen pöytäkirjan.
Pöytäkirja koskee sodan räjähtämättömiä jäänteitä. Se käsittelee toimenpiteitä, joihin ryhdytään aseellisen selkkauksen päätyttyä, ja määrittelee sodan räjähtämättömien jäänteiden raivausvastuut. Pöytäkirja sisältää myös määräyksiä räjähteiden käyttöön liittyvien tietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta sekä siviiliväestön suojaamisesta sodan räjähtämättömien jäänteiden seurauksilta.
Pöytäkirjan määräykset koskevat pääasiassa tulevia aseellisia selkkauksia, mutta sisältävät myös kehotuksen auttaa maita, joilla on olemassa olevia sodan räjähtämättömiä jäänteitä, niiden raivauksessa ja uhrien hoidossa ja kuntouttamisessa. Pöytäkirja sisältää myös määräyksiä vapaaehtoisista toimenpiteistä sodan räjähtämättömien jäänteiden seurausten vähentämiseen tähtäävistä ennaltaehkäisevistä vapaaehtoisista toimenpiteistä.
Esitykseen sisältyy lakiehdotus pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Pöytäkirja tulee voimaan kuusi kuukautta sen päivän jälkeen, jona kaksikymmentä ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjaa on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan. Pöytäkirjan on ratifioinut tähän mennessä kolme valtiota, ja usealla valtiolla on ratifioimisprosessi meneillään. Mikäli Suomi tallettaa hyväksymisasiakirjansa sen jälkeen, kun kahdeskymmenes ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu, sopimus tulee Suomen osalta voimaan kuusi kuukautta sen päivän jälkeen, jona se on tallettanut hyväksymiskirjansa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samana ajankohtana kuin sopimus tulee Suomen osalta voimaan.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys koskee tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen täydentämistä viidennellä pöytäkirjalla, joka koskee sodan räjähtämättömien jäänteiden raivaamista konfliktin päätyttyä. Pöytäkirjan tarkoittamat räjähtämättömät jäänteet ovat maastoon jääneitä räjähtämättömiä tai hylättyjä ammuksia.
Ulkoasiainvaliokunta on aiemmissa kannanotoissaan korostanut humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuksien sopimusperäistä vahvistamista. Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys tukee tätä tavoitetta asettamalla sopimuksen osapuolille sodan räjähtämättömien jäänteiden selkeän raivausvelvollisuuden. Tarkoituksena on suojella erityisesti siviiliväestöä ja luoda edellytykset humanitaarisen avun toimittamiselle. Räjähtämättömät ja hylätyt ammukset muodostavat merkittävän ja pitkäaikaisen vaaratekijän konfliktialueiden siviiliväestölle. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä ei ole aiemmin säädelty kansainvälisesti, joten pöytäkirjan solmiminen täyttää merkittävän aukon kansainvälisessä säädösjärjestelmässä. Pöytäkirjalla ei ole takautuvaa vaikutusta. Yleissopimukseen vuonna 2001 tehdyllä muutoksella sopimuksen velvoitteet — ml. sopimukseen liitetyt pöytäkirjat — koskevat myös valtionsisäisen konfliktin osapuolia.
Hallituksen esityksen mukaan Suomi täyttää pöytäkirjan asettamat vaatimukset ja sen soveltaminen ei vaikuta Suomen puolustus- ja turvallisuuspoliittisiin etuihin kielteisesti.
Räjähtämättömiä jäänteitä koskeva viides pöytäkirja ei käsitä henkilömiinoja. Yleissopimuksen miinoja koskevassa pöytäkirjassa (toinen pöytäkirja) ei aseteta raivausvastuuta. Ulkoasiainvaliokunta pitää toivottavana, että räjähtämättömiä jäänteitä koskevan raivausvastuun myötä tuettaisiin käytäntöjä, jotka johtaisivat myös miinojen samanaikaiseen raivaamiseen osana muiden räjähtämättömien jäänteiden raivaamista. Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että Suomi edistää puolustusvälineteollisuuden standardien ja käytäntöjen kehittämistä tavalla, joka edesauttaa räjähtämättömien jäänteiden raivaamista ja minimoi siviiliväestölle aiheutuvia riskejä.
Edellä esitetyn perusteella ulkoasiainvaliokunta ehdottaa,
että eduskunta hyväksyy tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan umpimähkäisiä, tehdyn yleissopimuksen Genevessä 28 päivänä marraskuuta 2003 hyväksytyn viidennen pöytäkirjan ja
että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.
Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2005
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Jukka Salovaara