Perustelut

Yleissopimuksen tarkoituksena on kirjata valtioiden ja niiden omaisuuden lainkäytöllistä koskemattomuutta koskeva kansainvälisen tapaoikeuden periaate yleissopimuksen muotoon. Sopimus selkiyttäisi nykyisin pelkän tuomioistuinkäytännön varassa olevaa periaatteen soveltamista. Valtion tai sen omaisuuden lainkäytöllisellä koskemattomuudella tarkoitetaan, ettei valtiota voida ilman sen suostumusta haastaa toisen valtion tuomioistuimeen eikä valtio ole velvollinen alistumaan oikeudenkäyntiin toisen valtion tuomioistuimissa. YK:n yleiskokous hyväksyi yleissopimuksen päätöslauselmallaan (A/Res/59/38) joulukuussa 2004.

Hallituksen esitys on valmisteltu ulkoasiainministeriössä. Esityksestä on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä puolustusministeriöltä. Lausunnonantajat suhtautuivat myönteisesti esityksen antamiseen.

Sopimuksen jo hyväksyneistä maista Norja ja Ruotsi ovat hyväksymisen yhteydessä antaneet erilliset julistukset, joilla ne toteavat, ettei yleissopimuksen määräyksiä sovelleta sotilaalliseen toimintaan eikä muihin valtion edunsaajiin, jotka kansainvälisen oikeuden mukaisesti nauttivat henkilöstä johtuvaa koskemattomuutta. Norjan ja Ruotsin antamissa julistuksissa todetaan lisäksi, että yleissopimuksen hyväksymisellä ei ole vaikutusta kansainvälisessä oikeudessa mahdollisesti myöhemmin tapahtuvaan ihmisoikeuksien suojelun laajentumiseen esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä.

Valiokunnan mielestä on perusteltua, että Ruotsin ja Norjan tavoin Suomi antaisi julistuksen mahdollisten tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi.

Esityksen perusteluissa on selostettu ehdotetun julistuksen sisältö yksityiskohtaisesti. Esitykseen liittyvän ponnen kuvaus on kuitenkin yleisempi. Jotta Suomen puolesta annettavan julistuksen sisältö olisi yhdenmukainen hallituksen esityksen perusteluiden kanssa, on valiokunnan saaman lisätiedon pohjalta perusteltua antaa julistus muutetussa muodossa. Muutettuun julistustekstiin tulisi lisätä maininta, ettei yleissopimusta sovelleta "sotilaalliseen toimintaan, mukaan luettuina asevoimien toiminta aseellisen selkkauksen yhteydessä, niin kuin nämä termit ymmärretään kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti, ja jonkin valtion asevoimien henkilöstö silloin, kun se toimii virallisessa tehtävässään".

Valiokunta esittää, että annettaisiin julistus, jonka mukaan yleissopimusta ei sovelleta sotilaalliseen toimintaan, mukaan luettuina asevoimien toimintaan aseellisen selkkauksen yhteydessä, niin kuin nämä termit ymmärretään kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti, ja jonkin valtion asevoimien henkilöstöön silloin, kun se toimii virallisessa tehtävässään, yleissopimuksen 3 artiklan mukaisen valtionpäämiehiä koskevan nimenomaisen maininnan ei voida katsoa vaikuttavan muihin kansainvälisen oikeuden nojalla henkilöstä johtuvaa koskemattomuutta nauttiviin valtion edustajien koskemattomuuteen, ja jonka mukaan yleissopimuksella ei ole vaikutusta kansainvälisessä oikeudessa mahdollisesti ihmisoikeuksien suojelussa tapahtuvaan kehitykseen.

Esityksellä ei hallituksen esityksen mukaan ole taloudellisia tai hallinnollisia vaikutuksia. Esityksen vaikutukset liittyvät tällä hetkellä oikeuskäytännön varassa olevan valtioiden lainkäytöllistä koskemattomuutta suomalaisissa tuomioistuimissa koskevan säännöstön selkeyttämiseen sekä yksityisten ja oikeushenkilöiden oikeusvarmuuden paranemiseen silloin, kun nämä ovat oikeussuhteen osapuolina vieraan valtion kanssa.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana.