Perustelut

Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomuksessa kiinnitetään erityinen huomio Euroopan neuvoston ja sen parlamentaarisen yleiskokouksen käytettävissä oleviin voimavaroihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Euroopan neuvoston sihteeristön henkilöstömäärä on edelleen samaa luokkaa kuin Suomen liittyessä Euroopan neuvostoon vuonna 1989, jolloin Suomi oli EN:n 23. jäsenvaltio. Kertomusvuonna Euroopan neuvostossa oli 41 jäsenvaltiota, ja neuvoston toiminta esimerkiksi jäsenvaltioiden jäsenyysvelvoitteiden seurannassa on kehittynyt huomattavasti.

Valiokunta toteaa, että Euroopan neuvoston ja sen parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaa on pyritty vuoden 2000 aikana tehostamaan esimerkiksi kehittämällä parlamentaarisen yleiskokouksen valiokuntarakennetta. Valiokunta korosti parlamentaarisen yleiskokouksen vuoden 1998 toiminnasta antamassaan mietinnössä (UaVM 1/1999 vp) EN:n ja sen kanssa osittain samalla alalla toimivien eurooppalaisten ja euroatlanttisten järjestöjen, kuten Euroopan unionin ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJin, yhteistyön merkitystä. Valiokunta pitää näiden osittain samalla alueella toimivien eri kansainvälisten järjestöjen välisen yhteistyön kehittämistä edelleen ensisijaisena haasteena, mutta katsoo, että Euroopan neuvostolle, erityisesti sen sihteeristölle, on taattava riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat.

Tshetshenian tilanne oli kertomuksen mukaan parlamentaarisen yleiskokouksen vuoden 2000 toiminnan suurin haaste. Ensimmäistä kertaa yleiskokouksen historiassa jäsenvaltion valtuuskuntaa vastaan sovellettiin sanktiota, kun Venäjän valtuuskunnalta poistettiin äänioikeus yleiskokouksessa. Venäjän osallistuminen Euroopan neuvoston hallitusten väliseen toimintaan jatkui kuitenkin normaalisti. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuvalle Venäjän valtuuskunnalle palautettiin äänioikeus tammikuussa 2001. Valiokunta katsoo, että Euroopan neuvoston on jatkettava Tshetshenian ihmisoikeustilanteen aktiivista seurantaa ja tuettava osaltaan pyrkimyksiä poliittisen ratkaisun aikaansaamiseksi Tshetshenian kriisiin.

Vuonna 2000 tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Euroopan neuvoston mittavan ihmisoikeustyön perustan luonut Euroopan ihmisoikeussopimus tehtiin Roomassa. Valiokunta korostaa sopimuksen jatkuvaa merkitystä EN:n jäsenvaltioita sitovana Euroopan ihmisoikeusjärjestelmän perustana ja toistaa tukensa Suomen pyrkimyksille, joiden mukaan Euroopan yhteisön tulee liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Valiokunta arvostaa Euroopan neuvoston työtä kuolemanrangaistuksen käytön poistamisessa Euroopassa. EN:llä on valiokunnan mielestä ollut ratkaiseva rooli kehityksessä, jonka seurauksena Euroopan maissa ei enää panna täytäntöön kuolemanrangaistuksia, vaikka eräiden EN:n jäsenvaltioiden lainsäädäntö edelleen sisältää kuolemanrangaistuksen mahdollisena rikosseuraamuksena. Valiokunta tukee pyrkimyksiä ottaa kuolemanrangaistuksen poistaminen esiin niiden EN:n tarkkailijoina olevien valtioiden, kuten Yhdysvaltain ja Japanin, kanssa, joiden rikoslainsäädännössä kuolemanrangaistus on edelleen käytössä.