Perustelut

Kemiallisten aseiden kehittämistä, tuotantoa, varastointia ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskeva yleissopimus (Chemical Weapons Convention, CWC), tuli voimaan vuonna 1997 (SopS 17-19/1997) ja siihen on toistaiseksi liittynyt 188 valtiota. Yleissopimus kieltää kemiallisten aseiden kehittämisen, valmistamisen, käytön ja luovuttamisen sekä tähtää niiden hävittämiseen kaikkialta maailmasta. Sopimuksella on todentamistehtävä, jolla se valvoo, että rauhanomaiseen käyttöön tarkoitettujen kemikaalien käyttö, tuotanto ja myynti ovat yhdenmukaisia sopimusvelvoitteiden kanssa.

Suomi ratifioi yleissopimuksen vuonna 1995 ja tukee sen vahvistamista monilla toimenpiteillä. Kemiallisen aseen yleissopimuksen ylimmäksi toimeenpanoelimeksi Suomessa perustettiin vuonna 1994 ulkoasiainministeriön rahoittama Kemiallisen aseen kieltosopimuksen laitos, joka toimi 31.12.2009 saakka Helsingin yliopiston erillislaitoksena. Yliopistouudistuksen myötä valvontalaitos liitettiin 1.1.2010 alkaen Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan alaisen kemian laitoksen yksiköksi nimellä Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti.

Instituutti toimii yleissopimuksen edellyttämänä kansallisena viranomaisena ja tukee yleissopimuksen valvontaa kehittämällä tutkimusmenetelmiä kemiallisille taisteluaineille ja antamalla alaan liittyvää koulutusta. Instituutin viranomaistehtäviin kuuluvat yleissopimusta koskevien tietojen toimittaminen yrityksille ja viranomaisille, sopimuksen edellyttämien tietojen kerääminen Suomen kemianteollisuudelta, kansallisten ilmoitusten valmistaminen OPCW:lle (Organization for the Prohibition of Chemical Weapons) sekä osallistuminen Suomessa tehtäviin OPCW:n määräämiin tarkastuksiin.

Lakiehdotuksen tarkoituksena on säilyttää instituutin asema kansallisena viranomaisena, jolla on tiettyjä, luonteeltaan luottamuksellisia tehtäviä ja velvollisuuksia kemiallisen aseen yleissopimukseen perustuen. Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että lakiesityksen instituutin asemaa, tehtäviä ja toimintaa kansallisena viranomaisena koskevat täsmennykset turvaavat lakisääteiset viranomaistehtävät ja niiden luottamuksellisuuden.

Ulkoasiainvaliokunta pitää saamansa selvityksen perusteella kemian alan toiminnanharjoittajan ilmoitusvelvollisuutta koskevaa lisäysehdotusta tarpeellisena. Yleissopimuksen kemikaaliliitteen 1 luettelossa mainittujen kemikaalien tai lähtöaineiden vaarallisuudesta johtuen on perusteltua saattaa niitä koskevat tiedot nykyistä tarkemmin kansallisen viranomaisen ja sitä kautta ulkoasiainministeriön tietoon. Ehdotettu lisäys tarkoittaisi, että teollisuuden ohella tiedot luettelon 1 kemikaaleista kerättäisiin jatkossa myös alan tutkimuslaitoksilta.

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan esitykseen sisältyvillä muutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia yritysten liiketoiminnan edellytyksiin. Esitys lisää kansallisen viranomaisen mahdollisuutta saada tietoa, minkä avulla voidaan ennakoida potentiaalisia väärinkäytöksiä, kun kemikaaleja koskevaa ilmoitusvelvollisuutta täsmennetään tutkimuslaitosten osalta. Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että esitetty lisäys ilmoitusvelvollisuuteen tukee YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1540:een (2004) sisältyvää velvoitetta ryhtyä kaikkiin tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin sen estämiseksi, ettei joukkotuhoaseita, niihin liittyvää materiaalia tai niiden kantolaitteita joudu ei-valtiollisten toimijoiden käsiin.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.