88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta pitää hallituksen esitystä valtion osallistumisesta Sonera Oyj:n osakeantiin omistusosuuttaan vastaavalla 3 159 miljoonalla markalla tarkoituksenmukaisena ja perusteltuna. Osakeannin yhteydessä Sonera Oyj on ilmoittanut uudesta strategiasta, jonka mukaan toiminta muuttuu mm. teknologiakeskeisyydestä asiakaskeskeisemmäksi ja toiminnan painopiste on siirtymässä kansainvälisestä kotimaiseen toimintaan. Valiokunta pitää tätä linjausta perusteltuna. Valiokunnan käsityksen mukaan osakeanti ja uusi strategia vakauttavat yrityksen taloutta. Yhtiön taloudellisen tilan vahvistamisella on merkitystä koko toimialan kehitykseen ja työllisyyteen, joskin strategian toteuttaminen johtaa myös henkilöstön vähentämiseen. Valiokunta toteaa, että Sonera Oyj:n parantunut omavaraisuusaste ja rahoitusaste eivät saa kuitenkaan johtaa markkinahäiriöihin Soneran liiketoiminta-alueilla.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että kansalaiset ovat telepalvelujen suhteen tasa-arvoisia asuinpaikasta riippumatta ja että telepalveluista sekä nykyaikaisen tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämisestä huolehditaan myös haja-asutusalueilla. Tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämisellä on myös tärkeä merkitys koko maan taloudellisen kasvun vahvistamisessa sekä alueellisesti tasapainoisen kehityksen turvaamisessa. Saadun selvityksen mukaan laajakaistaverkko kattaa jo suurimman osan maasta, mutta ongelmana on edelleen sen ulottaminen kaikkein syrjäisimpiin kuntiin ja tilaajayhteyden saaminen asuinpaikasta riippumatta. Nopeat ja kohtuuhintaiset datayhteydet voidaan käytännössä taata vain kiinteällä puhelinliittymällä. Valiokunta kiinnittää huomiota telemarkkinalain säännökseen, jonka mukaan valtioneuvoston velvollisuutena on harjoittamallaan hallintotoiminnalla huolehtia, että televerkkoja ja -palveluita on kohtuullisin ehdoin kaikkien käyttäjien saatavilla koko maassa. Valtioneuvoston tulee tarvittaessa käyttää sille telemarkkinalaissa annettuja valtuuksia.

Valtionyhtiöiden omistajapolitiikkaan liittyvässä keskustelussa ovat nousseet esille mm. kysymykset omistajaohjauksen tarpeesta ja enemmistöosakkaan vaikutusmahdollisuuksista päätöksenteossa. Pörssiyhtiöiden toimintaan osakkeenomistajat voivat vaikuttaa pääsääntöisesti yhtiökokousten kautta. Sonera Oyj:n kohdalla valtio on enemmistöosakkaana ollut keskeisesti vaikuttamassa hallituksen kokoonpanoon. Valtionyhtiöiden omistajapolitiikkaa käsitellään erikseen pääluokan 37 kohdalla, mutta valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota hallituksen kokoonpanon merkitykseen.

Käydyssä keskustelussa on esitetty mm. ajatus omistajaohjauksen keskittämisestä yhteen ministeriöön tai valtioneuvoston kansliaan. Valiokunnan mielestä Sonera Oyj:n toiminnan kannalta liikenne- ja viestintäministeriö on luonteva toimintaympäristö, mikäli halutaan varmistaa toimialaan liittyvä erityisosaaminen ja asiantuntemus. Jos taas valtiolla on yhtiössä yksinomaan sijoittajaintressi, voitaisiin yhtiö sijoittaa muunkin ministeriön tai tahon hallinnoitavaksi. Valiokunta pitää kuitenkin lähtökohtana, että valtiolla on Sonera Oyj:hin liittyvän sijoittajaintressin ohella myös yleinen velvollisuus huolehtia siitä, että kansalaiset ovat televerkkojen ja -palveluiden suhteen tasa-arvoisia asuinpaikasta riippumatta. Tämä korostuu tilanteessa, jossa useilla yrityksillä ei ole erityistä mielenkiintoa hoitaa harvaanasuttujen alueiden heikommin kannattavia telepalveluita.

94. Nettokuoletukset ja velanhallinta (arviomääräraha)

Lisätalousarvioehdotuksessa esitetään momentilta vähennettäväksi 3 187 000 000 mk. Vähennys aiheutuu menomomenteille ehdotetuista muutoksista. Lisätalousarvio on esityksen mukaan alijäämäinen, ja menojen lisäys katetaan kokonaan pienentämällä valtionvelan nettokuoletuksia. Koska käsiteltävänä oleva kolmas lisätalousarvio esitetään muutettavaksi käsittelyjärjestyksen vuoksi toiseksi lisätalousarvioksi, on kuluvan vuoden budjetin tulot ja menot sekä nettokuoletukset oikaistu valiokunnan mietinnössä tämän mukaisesti.

Pääosa menojen lisäyksestä eli 3 159 000 000 mk aiheutuu valtion osallistumisesta Sonera Oyj:n osakepääoman korotukseen. Määrä vastaa valtion omistusosuutta, 52,8 prosenttia, täydestä annista.

Sonera Oyj:n omistajille nyt suunnattava osakeanti kuuluu olennaisena osana yhtiön uuteen liiketoimintastrategiaan. Sillä pyritään parantamaan yhtiön rahoitustilannetta ja osaltaan varmistamaan yhtiön nykyisentasoinen luottoluokitus ja sen myötä hallitut lainanhoito- ja korkokustannukset. Sonera Oyj on uuden strategiansa mukaan edelleen kasvuyhtiö, joka sitoutuu käyttämään pääomiaan kurinalaisesti uusien strategisten linjausten mukaisesti. Omistajille suunnattu osakeanti on valiokunnan mielestä näistä syistä perusteltu ja myönteinen toimi niin yhtiön ja markkinoiden kuin omistajienkin kannalta.

Valtiovarainvaliokunta on ottanut edellisen kerran kantaa Sonera Oyj:n omistukseen viime valtiopäivillä käsitellessään hallituksen esitystä, jonka mukaan valtioneuvosto voisi luopua Sonera Oyj:n omistuksesta kokonaan. Valtiovarainvaliokunta hyväksyi osaltaan luopumisvaltuudet, mutta katsoi, ettei se merkinnyt sitä, että valtion olisi luovuttava kokonaan omistuksistaan. Valiokunnan käsityksen mukaan omistuksen merkitys oli lähinnä sijoituksen arvossa ja tuotossa. Valiokunta katsoi lisäksi, että valtion tuli edelleen harjoittaa aktiivista omistajapolitiikkaa niin, että valtion omistuksen arvonnousu turvataan (VaVM 12/2000 vp — HE 47/2000 vp).

Valtion osallistuminen antiin on valiokunnan mielestä tätäkin taustaa vasten vastuullista omistajapolitiikkaa. Valtiolla on yhtiön pääomistajana edelleen vastuu yhtiön kehityksestä. Uhka luottoluokituksen heikentymisestä ja rahoituskustannusten noususta edellyttivät siten valiokunnankin käsityksen mukaan huolellisen omistajan reagointia.

Yhtiötä vahvistavat toimenpiteet ovat erityisen ajankohtaisia ja perusteltuja myös sen vuoksi, että Yhdysvalloissa syyskuussa tapahtuneet terrori-iskut ovat ratkaisevalla tavalla kiristäneet yleistä ilmapiiriä rahoitus- ja luototusmarkkinoilla ja vaikeuttaneet erityisesti isoja riskejä käsittelevien yhtiöiden luototus- ja rahoitusmahdollisuuksia.

Valiokunnan mielestä nyt käsiteltävänä olevaan päätöksentekotilanteeseen johtaneet tapahtumat ja yhtiön eri vaiheet antavat aiheen pohtia erikseen valtion omistajapolitiikan roolia eli sitä, millainen valtion omistusosuus pörssiyhtiöstä on ylipäänsä suotava ja miten valtion tulisi enemmistöosuuksiaan hoitaa vastaisuudessa. Jos valtio haluaa irrottautua omistamansa yhtiön toiminnasta, sen pitäisi valiokunnan mielestä tapahtua omistusosuuksia alentamalla eikä etääntymällä yhtiön päätöksenteosta. Valtiolla tulisi siten olla aina toimiva yhteys ainakin enemmistöosakkaana omistamansa yhtiön hallitukseen.

Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että valtioneuvosto toimii yksimielisenä tehdessään omistajan ominaisuudessa yksittäistä pörssiyhtiötä koskevia linjauksia.