Perustelut

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.

Alkoholiverotusta on tarkoitus kehittää edelleen maltillisesti ja portaittain niin, että veronkorotuksilla voidaan tukea yleisiä alkoholi- ja terveyspoliittisia tavoitteita ja kuitenkin turvata alkoholiveron veropohja. Ehdotetut veronkorotukset — noin 10 prosenttia kaikissa alkoholijuomaluokissa — on pyritty mitoittamaan näiden tavoitteiden mukaisesti.

Korotukset nostaisivat keskioluen ja viinien hintoja noin 3,5 prosenttia, välituotteiden hintoja noin viisi prosenttia ja väkevien juomien hintoja noin seitsemän prosenttia, jos ne siirtyvät kuluttajahintoihin täysimääräisesti. Alkoholin kokonaiskulutuksen arvioidaan vähenevän noin prosentin vuoteen 2008 verrattuna.

Alkoholin aiheuttamien sosiaali- ja terveyshaittojen oletetaan vähenevän samassa suhteessa kuin kokonaiskulutus. Tämän keskimääräistä kehitystä kuvaavan arvion merkitystä vähentää kuitenkin se, että alkoholin käyttö on eriytynyt väestöryhmittäin ja monet haitat keskittyvät suurkuluttajien ryhmään. Toisaalta nuorten alkoholin kulutus on aikuisten kulutusta herkempää hinnanmuutoksille.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto

Valiokunta pitää erittäin myönteisenä sitä, että hallitus esittää nyt toistamiseen alkoholiveron korotuksia. Se vastaa myös valiokunnan omaksumaa linjaa. Valiokunta on toistanut vuoden takaisessa lausunnossaan (StVL 8/2007 vp) olevan toteamuksen, jonka mukaan alkoholijuomien hinnankorotuksen tulisi olla vähintään 20 prosenttia, jotta sillä olisi sosiaali- ja terveyspoliittista merkitystä.

Valiokunta on käsitellyt lausunnossaan myös veronkorotusten ja matkustajatuonnin välistä suhdetta. Se on pitänyt hieman yksioikoisena sitä hallituksen esityksessä olevaa johtopäätöstä, jonka mukaan alkoholiveron tasolla vaikutetaan ennen kaikkea siihen, miten kokonaiskulutus jakautuu tilastoidun ja tilastoimattoman kulutuksen välillä. Valiokunta korostaa, että alkoholiveron ja alkoholin hinnan korotus vähentää aina alkoholin kokonaiskulutusta ja siten myös siitä aiheutuvia haittoja. Lausunnossa on huomautettu lisäksi siitä, ettei hallituksen esityksen perusteluista ilmene, miltä osin matkustajatuonnin kasvu on johtunut salakuljetuksen samanaikaisesta vähentymisestä.

Valiokunta on käsitellyt lopuksi alkoholipolitiikan keinoja. Se on viitannut vaikuttavuustutkimuksiin, joiden mukaan alkoholin kulutukseen voidaan vaikuttaa edelleen tehokkaimmin hinnalla ja saatavuudella. Vaikka Viron EU-jäsenyys on kaventanut mahdollisuutta käyttää verotusta alkoholipolitiikan välineenä, verotuksessa olevaa pientäkin liikkumavaraa tulisi valiokunnan näkemyksen mukaan hyödyntää. Tästä syystä veron korotuksia tulee tehdä toistuvasti ja ainakin niin, ettei alkoholin hinta jää jälkeen yleisen hintatason noususta.

Valtiovarainvaliokunnan kanta

Valiokunta on tukenut johdonmukaisesti hallituksen alkoholiveropoliittisia ratkaisuja kuluvalla vuosikymmenellä, joka on ollut haasteellinen yhteisön laajentumisen ja sen mukanaan tuomien matkustajatuontia koskevien rajoitusten poistumisen vuoksi. Valiokunta on pitänyt tärkeänä sitä, että päätöksenteossa otetaan huomioon sosiaali- ja terveyspoliittisten näkökohtien lisäksi veromuutosten vaikutukset myös alkoholin kulutuksen rakenteeseen eli siihen, miten kulutus jakautuu tilastoidun ja tilastoimattoman kulutuksen kesken (VaVM 31/2003 vp ja VaVM 16/2007 vp).

Näkökohta on edelleen merkityksellinen. Esityksessä on todettu mm., että alkoholin matkustajatuonti on kasvanut tämän vuoden tammi— elokuussa noin 10 prosenttia kotimaisen hintatason nousun vuoksi. Tilastoitu kulutus on vähentynyt samana ajanjaksona runsaat kaksi prosenttia. Kotimaisella alkoholijuomien hintatasolla ja matkustajatuonnilla on näin edelleen selvä yhteys. Virossa tämän vuoden tammi- ja heinäkuussa toteutetut veronkorotukset eivät nekään supistaneet merkittävästi hintaeroa Suomen ja Viron välillä, koska verotuksen lähtötaso Virossa on edelleen matala.

Valiokunta tukee tavoitetta alentaa alkoholin kokonaiskulutusta ja vähentää siten alkoholin käytöstä aiheutuvia monia kielteisiä seurauksia. Paras keino siinä on valiokunnan käsityksen mukaan hallituksen omaksuma maltillinen ja portaittainen korotuslinja ja sen vaikutusten seuranta. Tehokkaan seurannan tarvetta korostaa osaltaan se, että ensi vuodenvaihteeseen osuu kolme samaan suuntaan vaikuttavaa muuttujaa: alkoholi- ja tupakkaverojen korotukset Suomessa sekä tupakkaa koskevien määrällisten rajoitusten poistuminen Suomen ja Viron välisestä matkustajaliikenteestä.