Perustelut

Suomessa pitkään säilynyt matala korkotaso ja pienet korkomarginaalit ovat jo kaventaneet pankkien tuloksellista toimintaa. Euroopan finanssikriisin seurauksena on pankeille tulossa tämän lakiesityksen lisäksi uutta sääntelyä ja erilaisia lisämaksuja. Myös pankkien oma varainhankinta on kallistunut. Nämä aiheuttavat nousupaineita pankkien asiakkailta perimiin maksuihin ja korkomarginaaleihin jo ilman tätä lakiesitystä. Jokainen pankeille tuleva uusi kustannus heikentää myös pankkien mahdollisuutta säilyttää pankkisektorin olemassa olevat työpaikat. Pankkivero tuleekin näin ollen lisäämään pankeissa työskentelevien epävarmuutta oman työpaikkansa tulevaisuudesta.

Suomen talous on tällä hetkellä taantumassa. Vienti ei vedä kunnolla, joten vaihtotase on alijäämäinen. Kotimainen teollisuuden investointitaso on alhainen, ja niin ikään merkittävien ulkomaisten uusinvestointien saaminen Suomeen on ollut haastavaa. Pankkiveron seurauksena pankkiluotot kallistuvat. Tämä heikentää entisestään investointeja ja sitä kautta talouden kasvua sekä verokertymiä. Pankkivero tulee heikentämään Suomen kilpailukykyä.

Koska unionin tasolla ei ole vielä päästy ratkaisuun vakausrahastosta eikä kriisinhallintadirektiivistä, hallitus ei tarkkaan osoita, mihin pankkiveron tuotto käytettäisiin. Hallituksen esittämässä muodossa pankkivero on ikään kuin pankeilta saatavaa korotonta pakkolainaa, joka ainakin väliaikaisesti kohdennetaan valtion yleisen budjettivajeen tilkitsemiseen.

Lakiesitys ei tule lisäämään pankkien välistä neutraalisuutta Pohjoismaiden välillä, mikä perustuu jo maiden välisiin valuuttaeroihin ja pankeilta perittävien maksujen erilaisuuteen. Vertaaminen Ruotsin pankkien toimintaan ei ole relevanttia, koska Suomen pankeille on tulossa muita rasitteita euron takia.

Suomen pankeille on tulossa euroalueen muutoksista johtuvia lisärasitteita montaa eri kautta. Tiedossa ovat ainakin Basel III, kriisinhallintarahasto sekä pankkiunioniin liittyvät valvonta- ja muut hankkeet. Myös mahdollisuus transaktioveron myöhemmälle käyttöönottamiselle on yhä olemassa, vaikka hallitus ei tässä vaiheessa lähtenytkään mukaan tämän veron edistämiseen. On syytä muistaa, että osa hallituksesta olisi jo nyt halunnut ryhtyä valmistelemaan transaktioveron käyttöönottamista, vaikka se aiotaan ottaa käyttöön vain osassa euroaluetta. Lisäksi on tulossa pankkien rakenteita koskevia uudistuksia.

Lakiesityksessä jää epäselväksi Suomessa toimivien ulkomaisten pankkipalveluiden tarjoajien pankkiverollisuus.

Jos pankkivero tulee voimaan, se tulisi tarkkaan rahastoida kotimaisia pankkikriisien ratkaisuja varten. Pankkiveron tulisi lisäksi olla verotuksessa vähennyskelpoinen pankeille.

Keskustan valtiovarainvaliokuntaryhmä ei pidä perusteltuna ottaa käyttöön lakiesityksen mukaista pakkiveroa ja esittää, että lakiesitys hylätään.

Perustelut

Perussuomalaiset kannattavat pankkiveroa, mutta emme voi kannattaa sitä nykyisessä taloustilanteessa emmekä hallituksen esittämässä muodossa. On syytä ottaa huomioon, että EUtasolla valmistellaan parhaillaan ns. kriisinratkaisudirektiiviä, jossa otetaan todennäköisesti kantaa myös siihen, miten ns. kriisinratkaisurahastoon on varoja syytä kerryttää. Näin ollen pidämme parhaimpana vaihtoehtona palata asiaan sen jälkeen, kun tiedämme tarkasti direktiivin sisällön.

Veron perusteena käytetty riskipainotettujen erien määrä tarkoittaa käytännössä sitä, että pankit tulevat veron seurauksena vähentämään riskipitoisempien lainojen antoa. Pankkien lainasalkun riskipitoisemmat lainat ovat pääasiassa yrityslainoja, joten pankkiveron takia pankit joutuvat vähentämään yrityslainoituksen antoa sekä nostamaan lainoituksen hintaa. Pankkivero tulee siis vaikeuttamaan erityisesti pk-yritysten lainansaantia tilanteessa, jossa eurokriisin seurauksena pk-yritysten lainansaanti on jo hankalaa. Yritysrahoituksen heikkeneminen vaikeuttaa merkittävästi niiden investointimahdolisuuksia ja siten heikentää myös Suomen kilpailukykyä.

Perussuomalaiset haluavat kiinnittää huomiota siihen, että lakiesitys on laadittu erittäin nopealla aikataululla. Tämä on johtanut siihen, että lain taloudellisten vaikutusten perusteellista arviointia ei ole tehty. Myös kansainvälinen vertailu on lakiesityksessä suppea, mikä on erittäin ongelmallista, kun ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden kansainvälisen luonteen.