Perustelut

Valiokunta on tarkastellut valtioneuvoston selontekoa toimialansa mukaisesti ympäristönäkökulmasta ottaen huomioon, että taantuman vuoksi valtion verotulot ovat romahtaneet ja julkinen sektori velkaantuu nopeasti. Hallitus on sitoutunut menokehyksiin ja toisaalta siihen, ettei menotasoa toistaiseksi suhdannesyistä leikata.

Valiokunta kiinnittää valtiovarainvaliokunnan huomiota siihen, että ympäristöministeriön kehys on ollut laskeva jo vuosia ja selonteon mukaisesti kehys laskee edelleen vuosina 2010—2013. Samanaikaisesti ympäristöhallinnon tehtävät ovat jatkuvasti kasvaneet ja ympäristön tilan seurantatarpeet lisääntyneet etenkin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvittavien toimenpiteiden noustua kansainvälisen politiikan keskiöön. Ilmasto- ja energiapolitiikka mainitaankin yhdeksi kehyspäätöksen painopistealueeksi. Valiokunta on huolissaan siitä, että kehykseen ei sisälly varauksia parhaillaan neuvoteltavana olevan, vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevan kansainvälisen ilmastosopimuksen edellyttämiin rahoitustarpeisiin. Riittävä rahoitus teknologian kehittämiseen ja siirtoon sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kehitysmaissa tulee kuitenkin olemaan ratkaisevassa merkityksessä maailmanlaajuisesti kattavan sopimuksen aikaansaamiseksi, ja siksi myös Suomen tulee varautua näiden kustannusten kattamiseen.

Valiokunta toteaa, että ympäristöministeriön hallinnonalan määrärahakehys on kehyskaudella noin 0,6—0,8 % valtiontalouden kokonaiskehyksestä. Ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen osoitettavat määrärahat eivät kuitenkaan ole yksin ympäristöministeriön pääluokassa, vaan läpäisyperiaatteen mukaisesti kaikki hallinonalat toteuttavat osaltaan kestävää kehitystä ja ilmastopolitiikan mukaisia toimia. Valtion talousarvion arvioiminen ympäristönäkökulmasta tai ilmastopolitiikan näkökulmasta on siten hankalaa. Valtion aluehallintouudistuksessa koko valtion ympäristölupahallinto, alueelliset ympäristökeskukset ja ympäristölupavirastot, ehdotetaan siirrettäviksi osaksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia sekä aluehallintovirastoja työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonaloille. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtion talousarvioesityksen rakennetta ja esitystapaa kehitetään siten, että sen ympäristö- ja ilmastovaikutukset ovat tarkasteltavissa kokonaisuutena. Tämä ei ole aivan helppoa, mutta siihen tulee pyrkiä aluksi edes yleisellä tasolla. Erityisesti talousarvioon sisältyviä ympäristön kannalta haitallisia mekanismeja tulee voida tunnistaa ja arvioida nykyistä paremmin.

Syvempi ymmärrys eri määrärahojen ympäristövaikutuksista, ja alkuvaiheessa erityisesti kannustimien mahdollisista haitallista ympäristövaikutuksista, on tarpeen myös ekologisen verouudistuksen eteenpäin viemiseksi. Kehyspäätöksen mukaan ympäristöveroja nostetaan 750 miljoonalla eurolla vuodesta 2011 alkaen. Valtiovarainministeriö on asettanut verotuksen kehittämistyöryhmän, jonka tehtävänä on arvioida nykyisestä verojärjestelmästä ja talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän muutostarpeita. Tavoitteena on myös, että verojärjestelmä tukee nykyistä paremmin kestävää talouskasvua ja samalla kestävää julkisten palvelujen ja etuuksien rahoitusta ottaen huomioon ekologisen kestävyyden vaatimukset. Valiokunta kiirehtii ekologisen verouudistuksen toteuttamiseksi painopisteen siirtämistä työn verotuksesta kulutuksen ja ympäristön kuormituksen verottamiseen vähähiilisen talouden edistämiseksi.

Hallitus on valmistelemassa 200 miljoonan euron uudelleen kohdentamisia menokehyksen sisällä vuoden 2010 budjettiesitykseen. Kyseiset varat on tarkoitus käyttää menojen painopistemuutosten toteuttamiseen. Valiokunta korostaa, että uudelleen kohdentaminen tulee toteuttaa paitsi elvytystavoitteen kannalta tarkoituksenmukaisesti eli mahdollisimman työllistävällä tavalla myös ympäristönäkökohdista perustellusti. Toistaiseksi ympäristö- ja ilmastopoliittiset tavoitteet ovat jääneet suhteellisen vähäiselle huomiolle elvytystoimenpiteissä. Tavoitteena tulisi olla, että rahoitusta vähennettäisiin ympäristön kannalta haitallisimmista kannustimista ja kohdennettaisiin sekä ympäristö- että työllisyysperusteilla parhaisiin kohteisiin. Näitä ovat erityisesti ympäristötyöt, sillä tämän määrärahan avulla on ollut mahdollista toisaalta työllistää tehokkaasti vaikeasti työllistettäviä korkean työttömyyden alueilla ja toisaalta kunnostaa pilaantuneita maa-alueita ja vähentää vesistökuormitusta siirtoviemäreitä rakentamalla. Valiokunta korostaa, että esimerkiksi pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisella estetään huomattavasti suurempien kustannusten syntyminen esimerkiksi pilaantuneesta maaperästä aiheutuvan pohjaveden pilaantumisen seurauksena tulevaisuudessa. Valiokunta esittää, että valtiovarainvaliokunta huomioi ympäristötyömäärärahan riittävyyden ja vaikuttavuuden omassa mietinnössään sekä varmistaa, että selonteossa mainittujen valtakunnallisten kosteus- ja hometalkoiden rahoitus turvataan. Homeongelmien ehkäisemisellä ja korjaamisella on myös mahdollista saavuttaa huomattavia säästöjä terveyshaittojen vähentymisen kautta.

Valiokunta korostaa tarvetta turvata ympäristöhallinnon toimintakyky ja laatu valtion aluehallinnon uudistuksessa, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2010 alussa. Kysymyksessä on suuri muutos ympäristö- ja ympäristölupahallinnossa, jolloin on erittäin vaikea samalla toteuttaa tuottavuusohjelman mukaisia henkilöstövähennyksiä. Valiokunta katsoo, että tuottavuusohjelman toteuttamiseen liittyy tässä lupahallinnon murroksessa erityisiä ongelmia, ja ympäristölupien laadukas ja joutuisa käsittely sekä ympäristöhallinnon toimintakyky yleensä on tärkeä turvata paitsi ympäristönsuojelun edistämiseksi myös osaltaan elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Ympäristöhallinnon kannalta ongelmallista on yleisten suunnittelu- ja kehittämisvarojen niukkuus samanaikaisesti, kun vaatimukset vaikuttavan ja tehokkaan ympäristö- ja ilmastopolitiikan toteuttamiseksi ovat yhä haasteellisemmat. Valiokunta painottaa, että riittävät tutkimus- ja kehittämisvoimavarat on turvattava, sillä vaikuttavan ja oikeasuhtaisen ympäristöpolitiikan toteuttaminen edellyttää riittävää ja ajantasaista tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Valiokunta muistuttaa, että METSO-ohjelman mukaisten alueiden hankinta- ja rauhoitustavoitteiden toteuttaminen ja luonnonsuojelualueiden palvelujen varmistaminen edellyttävät riittävän rahoituksen turvaamista. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen, ja ohjelmalla on tämän tavoitteen saavuttamisessa ratkaiseva merkitys.

Öljyntorjuntavalmiuden ylläpito ja parantaminen riittävälle tavoitetasolle edellyttää varautumista öljyntorjunta-alusinvestointeihin. Torjuntakaluston rungon muodostavat yhteistoiminta-alukset Merivoimien, Rajavartiolaitoksen ja Varustamoliikelaitoksen kanssa. Vuoden 2009 ensimmäisessä lisäbudjetissa on 7 miljoonan euron rahoitus öljyntorjunta-alus Hallin peruskorjaukseen. Kehyskaudella on vuosina 2010—2012 varattu vuosittain 4 miljoonaa euroa muiden peruskorjausten aloittamiseen sekä korvaavan uuden aluksen hankinnan valmisteluun. Kehysrahoitus ei kuitenkaan mahdollista uuden korvaavan aluksen hankintaa. Valiokunta katsoo, että uudelleen kohdentamiseen suunnattavien varojen käyttöä öljyntorjuntavalmiuden parantamiseen tulee harkita, ja kiirehtii samalla öljysuojamaksun korottamista koskevan lakiesityksen saattamista eduskuntaan.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Merentutkimuslaitoksen toimintojen uudelleenjärjestelyjen seurauksena tutkimusalus Arandan toiminnan ohjaus ja operointimenot jakautuvat Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kesken. Valiokunta korosti asiasta antamassaan lausunnossa, että toimintojen järjestäminen kahden ministeriön tulosohjauksessa on erityinen haaste ja edellyttää toimivien yhteistyömuotojen aikaansaamista. Ympäristöhallinnon pääluokkaan siirtyi uudistuksessa noin 5 miljoonan euron määräraha, mutta ei määrärahaa investointityyppisiin menoihin, joita Arandan kunnossapitohuolto tulee edellyttämään.

Itämeren suojelutavoitteiden saavuttamiseksi on myös välttämätöntä vähentää mereen päätyvää ravinnekuormitusta. Tavoitteen saavuttamiseksi tulee jatkaa maatalouden vesistökuormituksen tehokkuutta ja toimenpiteiden oikein suuntaamista selvittävän TEHO-hankkeen tulosten perusteella maatalouden kuormituksen vähentämistä sekä edistää kiinteistökohtaisten talousjätevesien käsittelyjärjestelmien uudistamista ja taajamien jätevesihuollon keskittämistä tehokkaampiin yksiköihin.