Perustelut
Valiokunta on tarkastellut valtioneuvoston selontekoa valtiontalouden
kehyksistä vuosille 2009—2012 toimialansa eli
ympäristöministeriön hallinnonalan
osalta.
Valiokunta ilmaisee huolensa hallinnonalan laskevasta kehyksestä.
Ympäristöministeriön vuoden 2005 tuottavuusohjelmaan
sisältyi 250 henkilötyövuoden vähennystavoite
vuoteen 2011 mennessä, jonka osalta tarvittavat henkilöstösuunnitelmat
on valmisteltu. Kehyksiin sisältyvä vähennystavoite
on nyt 319 henkilötyövuotta, josta 200 henkilötyövuoden
vähennystä perustellaan aluehallinnon uudistuksellaAluehallinnon
uudistamishanke, Valtiovarainministeriön julkaisuja 19/2008. .
Aluehallinnon uudistushanke on osaltaan hidastanut aikaisemmin aloitettujen
tuottavuusohjelmahankkeiden valmistelua ja vaikeuttanut uusien tavoitteiden
toteuttamisen vaikutusten arviointia. Lähtökohtana
on kuitenkin vähennysten kohdentaminen pääasiassa
aluehallinnossa tällä hetkellä työllisyysvaroin
ja erilaisella ulkopuolisella rahoituksella palkattuun määräaikaiseen henkilöstöön.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että tuottavuusohjelmaa toteutettaessa ja aluehallintoa
uudistettaessa ympäristöhallinnon toimintakyky
ja laatu turvataan. Ympäristölupien laadukas ja
joutuisa käsittely on tarpeen sekä ympäristönsuojelun
edistämiseksi että elinkeinoelämän toimintaedellytysten
turvaamiseksi.
Valiokunta pitää erityisen tärkeänä tarvetta turvata
ympäristöministeriön hallinnonalalle riittävät
tutkimus- ja kehitysvoimavarat, sillä ympäristöpolitiikan
suunnittelu, toimeenpano ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus edellyttävät
riittävää ja oikea-aikaista tietoa valmisteluun
ja päätöksentekoon sekä tietopohjan
jatkuvaa uudistamista vastaamaan muutoksia toimintaympäristössä.
Tutkimus-, kehittämis- ja suunnittelurahoitus (35.01.01)
oli vuonna 2006 tasolla 12,9 milj. euroa, kun määräraha
on vuonna 2008 7,2 milj. euroa, jota voitaneen METSO-periaatepäätökseen
liittyvän lisäpanostuksen turvin nostaa kehyskaudella
2009—2012 noin 0,5 milj. eurolla, jolloin taso on 7,7 milj.
euroa.
Tutkimus- ja selvitysvoimavarat ovat tarpeen ennen kaikkea päätöksenteon
tueksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi
tarvittavien toimenpiteiden valinnassa. Haasteita liittyy myös
Itämeren suojeluun, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen
pysäyttämiseen, pilaantuneiden maa-alueiden ennallistamiseen
sekä maankäytön, rakentamisen ja asumisen
energiatehokkuuden parantamiseen. Tutkimus- ja selvitysrahaa käytetään
myös hallinnonalan sähköisten palvelujen
ja tietojärjestelmien kehittämisen, tuottavuusohjelman
kehittämishankkeiden ja yleensä toiminnan kehittämiseen
tarvittavien ulkopuolisten palvelujen hankinnan rahoittamiseen.
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO)
jatkon 2008—2016 toimenpiteisiin on varattu n. 182 milj.
euroa, josta varsinaista lisäystä uudessa kehyspäätöksessä 65,8
milj. euroa. Ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten
luontotyyppien ja metsälajien taantuminen sekä vakiinnuttaa
luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys. Valiokunta pitää lisärahoitusta
tärkeänä ja tarpeellisena, jotta menestyksellisesti
aloitettu kokeilu saadaan ohjelmana kunnolla käyntiin.
Ohjelmaa toteutetaan ekologisesti tehokkailla, vapaaehtoisilla ja
kustannusvaikuttavilla keinoilla sekä parantaen suojelualueverkostoa
että vahvistaen entisestään talousmetsien
luonnonhoitoa.
Suomen öljyntorjuntavalmius perustuu viranomaisten
yhteistyöhön ja kaluston moninaiskäyttöön.
Valtion öljyntorjunta-alukset ovat Merivoimien, Rajavartiolaitoksen
ja Varustamoliikelaitoksen hallinnassa ja käytössä.
Alueellisten pelastuslaitosten öljyntorjuntaveneet on rakennettu
toimimaan öljyntorjunnan lisäksi myös muissa
pelastus- ja sammutustehtävissä. Öljyntorjunnan
valmiustasoa selvittänyt työryhmä SY41/2007 Öljyntorjuntavalmius
merellä - työryhmän loppuraportti, Meri
Hietala ja Kari Lampela (toim.). Suomen ympäristö 41/2007,
42 s., Suomen ympäristökeskus. määritteli öljyntorjunnan
tavoitteet merialueittain ottaen huomioon eri alueiden meriliikenteen
sekä erityisesti öljykuljetusten määrän
ja tankkialusten koon. Lähtökohtana on, että Suomenlahdella
olisi voitava torjua 30 000 tonnin öljypäästö ja
Pohjanlahdella 5 000 tonnin päästö.
Näitä tavoitteita verrattiin nykyiseen torjuntakapasiteettiin.
Selvitykseen perustuvat ehdotukset merkitsevät uusien alusten
koosta ja rakenteesta sekä vanhojen alusten peruskorjausten
tasosta riippuen vuosina 2008—2015 yhteensä 110—140
miljoonan euron rahoitustarvetta. Valiokunta kiinnittää huomiota
siihen, että kehysesityksessä aluskaluston peruskorjauksen
aloittamiseen on varattu 5 milj. euroa/vuosi alkaen vuodesta
2010, mutta rahoitus ei mahdollista tarvittavien uusien, korvaavien alusten
hankintaa.
Valiokunta kiinnittää vielä huomiota
ympäristötöiden ja haja-asutusalueiden
vesiensuojelun edistämiseen osoitettujen rahojen riittävyyteen.
Kehysesityksen puitteissa ympäristötöihin ja
haja-asutusalueiden vesiensuojelutoimenpiteiden tukemiseen on käytettävissä nykyisentasoinen
noin 11—12 milj. euroa vuodessa. Pilaantuneiden maa-alueiden
ongelmat edellyttäisivät huomattavasti suurempaa
panostusta, mikä olisi myös pohjavesien laadun
turvaamiseksi tarpeen. Itämeren ja sisävesien
suojelemiseksi tehokas keino taajamien jätevesihuollon osalta
on jätevesien käsittelyn keskittäminen
tehokkaampiin yksiköihin ja toisaalta kiinteistökohtaisten
talousjätevesien käsittelyjärjestelmien
tehostaminen. Kiinteistökohtaisten investointien tukemiseen
sosiaalisin perustein tulisi kehittää käytännössä toimiva
avustusjärjestelmä, kun nyt tulorajat ovat käytännössä estäneet avustusten
maksamisen. Valiokunta katsoo, että sekä Itämeren
että sisävesien suojelutavoitteiden saavuttamiseksi
on kokonaisuutena välttämätöntä,
että ympäristötyömäärärahaan
ja haja-asutusalueiden vesiensuojelun edistämisen
määrärahoihin tehdään
tasokorotus.