Komission tiedonannot

Euroopan yhteisöjen komissio hyväksyi 28 päivänä kesäkuuta 2006 neljä tiedonantoa, jotka liittyvät oikeus- ja sisäasioita koskevaan Haagin ohjelmaan. Kolme ensimmäistä tiedonantoa ei sisällä päätösehdotuksia. Neljännessä tiedonannossa komissio sen sijaan esittelee konkreettisen aloitteen eräiden yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaa koskevien määräysten mukauttamisesta.

Komission ensimmäinen tiedonanto koskee Haagin ohjelman täytäntöönpanoa vuonna 2005. Se sisältää kertomuksen siitä, miten marraskuussa 2004 hyväksyttyä Haagin ohjelmaa on pantu täytäntöön. Aiemmista kertomuksista poiketen tiedonanto sisältää myös tietoja täytäntöönpanosta kansallisella tasolla. Tiedonannon mukaan silmiinpistävintä Haagin ohjelman täytäntöönpanossa ovat laiminlyönnit Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston perusteella hyväksyttyjen poliisiyhteistyön ja rikosoikeuden alan lainsäädäntötoimien täytäntöönpanon määrässä ja laadussa.

Komission toinen tiedonanto koskee Haagin ohjelman täytäntöönpanon tulevia toimia. Sen mukaan Haagin ohjelman täytäntöönpano ja jatkokehittäminen on yhteinen tavoite, jonka saavuttaminen edellyttää tehokasta päätöksentekoa ja selviä poliittisia painopisteitä. Komission mukaan samalla olisi myös jatkettava päätöksentekomenettelyjen tehostamista. Komission tarkoituksena on käynnistää yhdessä EU:n muiden toimielinten ja jäsenvaltioiden kanssa keskustelu siitä, miten vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toimintaa voidaan parantaa. Näiden keskustelujen tuloksena komissio on valmis tekemään aloitteita Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan (ns. passerelle-lausekkeen) ja EY:n perustamissopimuksen 67 artiklan 2 kohdan toisen luetelmakohdan perusteella. Tämä tarkoittaisi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston (eli ns. III pilarin) soveltamisalaan kuuluvien asioiden siirtämistä Euroopan yhteisön toimivaltaan sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivallan mukauttamista.

Komission kolmas tiedonanto koskee EU:n politiikan arviointia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla. Komissio katsoo, että on tarpeen ottaa käyttöön johdonmukainen ja kattava mekanismi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla toteutettavan EU:n politiikan arviointia varten. Mekanismin olisi oltava kolmivaiheisesti progressiivinen siten, että ensiksi perustettaisiin tietojen keruu- ja jakojärjestelmä. Toisessa vaiheessa otettaisiin käyttöön raportointimekanismi kyseisten tietojen kokoamista, käyttöä ja analysointia varten. Kolmannessa vaiheessa toteutettaisiin kohdennetut ja perusteelliset strategiset arvioinnit. Arviointi toteutettaisiin kaksi kertaa viiden vuoden välein.

Komission neljäs tiedonanto koskee Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaa koskevien yhteisön perustamissopimuksen IV osaston määräysten mukauttamista. Tiedonanto sisältää luonnoksen tätä koskevaksi neuvoston päätökseksi. Päätöksellä yhteisön perustamissopimuksen IV osastoon sisältyvien yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaa koskevien erityismääräysten soveltaminen lopetettaisiin ja tuomioistuimen toimivalta yhdenmukaistettaisiin perustamissopimuksen yleisten määräysten mukaiseksi.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto pitää hyvänä komission tiedonannoissa selkeästi näkyvää Haagin ohjelman arvioinnin tavoitetta antaa poliittinen sysäys vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen edistämiselle ja varmistaa tuloksellinen eteneminen nykysopimusten pohjalta. Valtioneuvosto ei tavoittele koko Haagin ohjelman avaamista.

Valtioneuvoston mukaan komission tiedonannot muodostavat hyvän pohjan Haagin ohjelman arvioinnin toteuttamiselle. Komission ensimmäisen tiedonannon osalta valtioneuvosto yhtyy komission huoleen siitä, että joillakin sektoreilla päätöksentekorakenteet ovat Haagin ohjelman tehokkaan täytäntöönpanon esteenä. Yksimielinen päätöksenteko on joissakin yksittäisissä asioissa hidastanut tai estänyt Haagin ohjelman aikataulussa pysymistä. Valtioneuvosto tukee täysin komission tapaa katsoa, miten Haagin ohjelman täytäntöönpanossa on edistytty. Sen mielestä on välttämätöntä seurata nykyistä tarkemmin, miten neuvostossa sovitut asiat on pantu kansallisesti täytäntöön.

Komission toisen tiedonannon osalta valtioneuvosto katsoo, että tulevan rikosoikeudellisen yhteistyön syventämiseksi Eurooppa-neuvoston tulisi tehdä päätelmät, joissa kehotettaisiin komissiota laatimaan selvitys vastavuoroisen tunnustamisen instrumenttien hyväksymistä vaikeuttavista horisontaalisista ongelmista. Selvityksen tulisi kattaa sekä ne periaatteelliset kysymykset, joita vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyy, että ne käytännön ongelmat ja mahdolliset puutteet nykyjärjestelmässä, joiden vuoksi uusia instrumentteja tarvitaan. Tällainen selvitys olisi tehtävä vuoden 2007 loppuun mennessä.

Siviilioikeudellisessa yhteistyössä valtioneuvosto haluaa parantaa oikeuden saatavuutta. Siviiliprosessioikeuden alalla olisi saatava aikaan konsolidoitu vähimmäisvaatimuksiin perustuva eurooppalainen menettelysäännöstö rajat ylittäviä oikeudenkäyntejä varten. Lainvalintasääntelyn puolella Eurooppa-neuvoston olisi puolestaan vahvistettava pyrkimys säilyttää lainvalintasääntelyn yhtenäisyys ja johdonmukaisuus velvoiteoikeuden alalla.

Oikeus- ja sisäasioiden rahoitusohjelmat kehyskaudelle 2007—2013 tulisi valtioneuvoston mukaan hyväksyä vuoden 2006 loppuun mennessä, jotta ohjelmien täytäntöönpano saataisiin tehokkaasti käyntiin vuoden 2007 alusta. Valtioneuvoston yleisenä tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman selkeä, tehokas ja oikeudenmukainen kokonaisratkaisu. Päällekkäisyydet tulee välttää yhteensovittamalla eri rahastojen osalta tapahtuva valmistelu huolellisesti.

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevissa ulkosuhteissa valtioneuvosto pitää tavoitteena luoda poliittiset edellytykset käytännön operatiivisen yhteistyön tehostamiselle EU:n kannalta keskeisten kolmansien valtioiden, kuten Venäjän kanssa.

Päätöksentekomenetelmien tehostamisen osalta valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti ns. passerelle-lausekkeen käyttöön sekä yhteispäätösmenettelyn laajempaan käyttöönottamiseen oikeus- ja sisäasioissa. Valtioneuvosto toivoo, että menettelyn käyttämisestä saataisiin Suomen puheenjohtajakauden aikana tehtyä periaatepäätös.

Komission kolmannen tiedonannon osalta valtioneuvosto katsoo, että siinä luonnosteltu kokonaisvaltainen arviointijärjestelmä parantaisi selkeästi EU:n oikeus- ja sisäasioiden arviointia ja seurantaa politiikkatasolla. Arviointijärjestelmä systematisoisi eri lainsäädäntöinstrumenttien, poliittisten aloitteiden ja projektien seurantaa. Neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin yhteistyön tiivistäminen arviointityössä tuo valtioneuvoston näkemyksen mukaan oikeanlaista lisäarvoa, lisää unionin instituutioiden sitoutumista ja edistää yhdessä luotuja tavoitteita. Valtioneuvoston mukaan komission aloitteesta puuttuu kuitenkin turvallisuusasioihin keskittyvä operatiivinen ja strateginen näkökulma. Valtioneuvoston kannan mukaan on myös jo tässä vaiheessa syytä korostaa Schengen-arviointijärjestelmän tärkeyttä. Lisäksi valtioneuvosto katsoo, että uudessa arviointijärjestelmässä tulee ottaa käyttöön myös yllätystarkastukset.

Valtioneuvoston alustavan kannan mukaan se tukee komission neljännen tiedonannon mukaista Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen roolin kehittämistä ja kannattaa komission tiedonannossaan tekemiä ehdotuksia.