Perustelut

Horisontti 2020 -puiteohjelmaa (2014—2020) ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia koskevat ehdotukset tulevat valiokunnan arvion mukaan osaltaan vahvistamaan Euroopan osaamisperustaista taloutta. Horisontti 2020 -ohjelman kolmeen pääpilariin nojaava perusrakenne on hyvä lähtökohta laaja-alaisen innovaatiopolitiikan toteuttamiselle ja rahoituksen suuntaamiselle, kunhan eri pilareiden väliset synergiaedut ja vuorovaikutussuhteet saadaan toimiviksi.Valiokunta pitää tärkeänä, että tutkimus- ja innovaatiotoiminnan asemaa ja voimavaroja EU:ssa vahvistetaan ja että EU:n ohjelmien sisällöt, rakenteet ja toimintatavat mahdollistavat yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten laajan osallistumisen.

Sivistysvaliokunta käsittelee seuraavassa uudistuksen eräitä yleisiä suuntaviivoja, rahoitusjärjestelmän yksinkertaistamista, yritysten osallistumismahdollisuuksien lisäämistä, EU:n yhteisten tutkimusinfrastruktuurihankkeiden merkitystä ja puiteohjelman merkitystä kansalliselle tutkimuspolitiikallemme.

Yleisiä suuntaviivoja.

Sivistysvaliokunta korostaa erityisesti, että EU:n rahoittamalla tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla on aina tähdättävä eurooppalaisen lisäarvon syntymiseen ja että puiteohjelmasta ja yhteistyössä EIT:n kanssa rahoitettavan toiminnan ja hankkeiden valintaperusteena tulee aina olla tutkimus- ja innovaatiotoiminnan korkea laatu. Ainoastaan tältä perustalta voidaan saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian keskeiset kasvutavoitteet.

Valiokunta pitää tärkeänä, että puiteohjelma kattaa laaja-alaisesti ja tasapainoisesti kaikki innovaatiotoiminnan vaiheet ja järjestelmän eri toimijat, yliopistot, tutkimuslaitokset ja erikokoiset yritykset. Ohjelma tulee sisältämään sekä tutkijalähtöistä huippututkimusta että yritysten ja yhteiskunnan tarpeista lähtevää tutkimus- ja innovaatio-toimintaa.

Valiokunta pitää hyvänä, että komission ehdotuksessa selkiytetään työnjakoa Horisontti 2020 -ohjelman ja rakennerahastojen välillä. Alueiden tutkimus- ja innovaatiovalmiuksien kasvattamista tuetaan koheesiopolitiikan avulla. Puiteohjelmasta taas tuetaan laadullisesti korkeatasoisimpia tutkimus- ja innovaatiohankkeita huomioimatta niiden maantieteellistä jakautumista. Valiokunta korostaa, että Suomessa tarvitaan kaikissa korkeakouluissa laajaa osaamista ja tutkimustoimintaa duaalimalliin perustuvan selkeän työnjaon mukaisesti. Huippututkimuksen edistäminen puiteohjelman kautta ei saa Suomen oloissa vaikuttaa kielteisesti koko korkeakoulujärjestelmämme jatkuvaan laadulliseen kehittämiseen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan on tarkoituksenmukaista edelleen vahvistaa erityisesti Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n roolia korkeatasoisen perustutkimuksen rahoittajana. ERC uudistaa tutkimusta rahoittamalla lupaavia nuoria tutkijoita. Se voi myös rahoittaa tutkimuksellisesti uusia potentiaalisia aloja kansallisia huippututkimuksen rahoittajia helpommin.Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoitusta suunnataan laajasti tutkijanuran eri vaiheessa olevien tutkijoiden tukemiseen.

Valiokunta korostaa humanististen ja yhteiskuntatieteiden merkitystä yhteiskuntamme suurten haasteiden monitieteiselle tutkimukselle ja ongelmien ymmärtämiselle ja ratkaisemiselle. Puiteohjelman tiedepilarin tulee kattaa kaikki tieteenalat.

Rahoitusjärjestelmän yksnkertaistaminen.

  Sivistysvaliokunta pitää erittäin hyvänä ehdotuksen tavoitetta yksinkertaistaa ohjelmarakennetta ja lyhentää avustuksen myöntämiseen kuluvaa aikaa. Nykyinen järjestelmä edellyttää eturivin tutkijoiltamme jatkuvaa uuden tutkimusrahoituksen hakemista, mikä heikentää tutkimuksen vaikuttavuutta. Menettelyjen hankaluus heikentää motivaatiota ylipäänsä osallistua EU:n rahoittamiin hankkeisiin.

Nyt ehdotetulla EU-projektien hallinnon yksinkertaistamisella on koottava ja pitkäjänteistettävä EU:n pirstaleinen tutkimusrahoitus, vähennettävä byrokratiaa löytämällä parempi luottamuksen ja kontrollin tasapaino ja taattava tutkijoille todellinen työrauha ja tutkimuksen vapaus. On lisättävä ohjelmien ja hakuprosessien avoimuutta ja mahdollisuuksia toteuttaa myös riskipitoisempia hankkeita. Yksinkertaistaminen on vietävä ennakkoluulottomasti tutkimus- innovaatiorahoitusohjelmien kaikille osa-alueille, myös vastaaviin kansallisiin menettelyihin.

Asiantuntijakuulemisen perusteella valiokunta pitää kuitenkin nykyistä kokonaiskustannusmallia ensisijaisena verrattuna ehdotettuun malliin, jossa suoria tutkimuskuluja voidaan rahoittaa 100 %:iin saakka ja epäsuoria tutkimuskuluja 20 % hankkeen suorista kuluista.

Yritysten osallistumismahdollisuuksien kehittäminen.

Sivistysvaliokunta toteaa, että yritysten nykyinen suhteellinen osallistumisosuus tutkimuksen puiteohjelmaan ei vastaa yritysten kokonaispanostusta Euroopan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Puiteohjelman tavoitteiden saavuttaminen, erityisesti taloudellisen kasvun ja konkreettisten työpaikkojen osalta, edellyttää, että voidaan tehokkaasti hyödyntää yritysten innovatiivisuutta ja tutkimuspanostuksia. Tämän vuoksi on parannettava EU:n ohjelmien joustavuutta toimintaympäristön muutoksiin ja kehitettävä ohjelmien reagointia yritysten tarpeisiin. Valiokunta kannattaa minimitavoitteen asettamista yksityissektorin osallistumiselle ja erityisesti komission ehdottamaa 15 %:n tavoiteosuutta pk-yrityksille. Tärkeintä on kuitenkin löytää oikeat keinot yritysten laajan osallistumisen mahdollistamiselle.

Valiokunta korostaa, että ohjelmista valmistuvien tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus on lähtökohtaisena periaatteena erittäin kannatettavaa. Yritykset tähtäävät kuitenkin aina tutkimustulosten konkreettiseen hyödyntämiseen osallistuessaan omilla panostuksilla yhteisiin tutkimusohjelmiin. Yritysten osallistumisosuuden kasvattaminen ei valiokunnan arvion mukaan laajamittaisesti onnistu, jos tulosten suojaamiseen ja kaupallistamiseen liittyviä näkökohtia ei osata arvioida realistisesti jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Pienyrityksissä yritysten tutkimustoiminta ja tarve uusimmalle tutkimustiedolle on käytännönläheistä ja hyvin tulosorientoitunutta. Yritys hakee vastausta johonkin tiettyyn asiaan mahdollisimman nopeasti. Kun varsinaiset tutkimusprojektit ovat usein hyvin pitkäaikaisia, pk-yritysten osallistuminen tutkimushankkeisiin tulee mahdollistaa myös lyhytaikaisesti kytkettynä tiettyyn ennalta määriteltyyn osatavoitteeseen. Tutkimusmaailman ja pk-yritysten innovaatiotoiminnan kuilun madaltamiseen tarvitaan kotimaisia alueellisia ja paikallisia toimijoita, jotka pystyvät auttamaan yritykset mukaan hankkeisiin. Kansallisin ratkaisuin on vahvistettava osallistumista tukevia rakenteita ja palveluita.

Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri.

Ehdotuksessa suunnataan puiteohjelman määrärahoista 3,2 % Euroopan tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen. Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin tätä rahoitusosuutta vaatimattomana. Korkeatasoisen tutkimuksen tekeminen edellyttää ajanmukaisia aineistoja ja laitteistoja, jotka toimivat myös houkuttimena parhaille tutkijoille. EU:n tulee ehdotettua voimakkaammin rahoittaa sellaisia tutkimusaineistoja ja laitteistoja, jotka selkeästi vastaavat eurooppalaiseen tarpeeseen ja jotka on järkevää toteuttaa yhdessä. Valiokunta korostaa, että näidenkin hankkeiden valinnassa on laadun oltava ratkaiseva tekijä.

Edellä tarkoitetut kansainväliset tutkimusinfrastruktuurit tarvitsevat toimiakseen rajat ylittävää ja tieteenalojen välistä yhteistyötä, joka tietoteknistä infrastruktuuria hyödyntämällä kokoaa yhteen niin fyysisesti kuin virtuaalisestikin parhaita tutkijoita kaikkialta Euroopasta ja ympäri maailman. Osallistumalla kansallisella rahoituksella infrastruktuurihankkeiden toteutukseen varmistetaan suomalaisten tutkijoiden mahdollisuus osallistua tähän yhteistyöhön.

Haasteet kansalliselle tutkimuspolitiikalle.

  Valiokunta korostaa, että merkittävät muutokset EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa voivat edellyttää myös kansallisen tutkimuspolitiikan uudelleentarkastelua. EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitus ei voi korvata kansallista rahoitusta. Puiteohjelman sinänsä suuri rahoitus jakaantuu seitsemälle vuodelle, joten sen tarjoamat rahoitusmahdollisuudet lähinnä täydentävät kotimaista tutkimusrahoitusta. Valiokunta korostaa, että EU:n rahoitus hankkeille on vain osarahoitusta, joten yliopistojen ja tutkimuslaitosten osallistuminen ohjelmiin edellyttää riittävää kansallista vastinrahoitusta.

Suomalaiset yritykset, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut sekä yksittäiset tutkijat ovat saadun selvityksen mukaan osallistuneet aktiivisesti EU:n tutkimuksen puiteohjelmiin siten, että saamamme rahoitus on selkeästi ylittänyt maksuosuutemme. Kansallisin päätöksin on varmistettava, että kotimaisen tutkimuksen laatutaso edelleen mahdollistaa laajan osallistumisen EU:n rahoittamiin tutkimusohjelmiin. On tärkeää, että tutkimusorganisaatioiden kansallinen ohjaus ja rahoitus kannustavat organisaatioiden kansainväliseen yhteistyöhön sekä tutkijoiden luovaan verkottumiseen ja aitoon kansainvälistymiseen.

Valiokunta korostaa, että laadukas kansallinen korkeakouluopetus ja riittävästi resursoitu perustutkimus luovat sen tieteellisen perustan, jonka avulla tutkijat ja tutkimuslaitokset voivat menestyä kansainvälisen tutkimusrahoituksen kilpailutuksissa. Ilman huipputason perustutkimusta ei synny tieteellisiin läpimurtoihin perustuvia uusia kilpailukykyisiä innovaatioita. Kehittyvät tutkimuksen infrastruktuurit edellyttävät nykypäivän tutkijoilta yhä uudenlaisia taitoja, mm. kykyä käsitellä suuria tietoaineistoja ja niihin tarvittavia ohjelmistoja. Suomalaisen tutkijakoulutuksen on kyettävä takaamaan nuorille tutkijoillemme kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimuksen perusosaaminen. Valiokunta kiinnittää huomiota myös tutkijoiden työskentelyolosuhteiden ja kansainvälisen käytännön mukaisten urajärjestelmien kehittämiseen.