Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin.

Eduskunta on useasti viime vuosina vaatinut hallitukselta toimenpiteitä yliopistojen perusvoimavarojen vajeen korjaamiseksi. Viime syksynä eduskunnassa oli vireillä hallituksen esitys laiksi korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta (HE 113/2000 vp). Ehdottaessaan hallituksen esitystä hyväksyttäväksi sivistysvaliokunta muutti ratkaisevalla tavalla yliopistoille suunnattavia lisävoimavaroja koskevaa säännöstä. Sivistysvaliokunnan kannanoton mukaan yliopistojen toimintamäärärahat olisivat kohonneet vuonna 2002 vuoteen 2000 verrattuna 978 miljoonaa markkaa. Eduskunnan täysistunnon ensimmäisen käsittelyn jälkeen hallitus veti esityksen pois. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tämän hallituksen esityksen perusteluissa ei mainita asiasta viime syksynä annettua esitystä ja sen käsittelyvaiheita.

Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys turvaa yliopistoille selkeästi paremman määrärahakehityksen kuin hallituksen viime syksynä esittämä rahoitusmalli. Yliopistojen toimintamäärärahat lisääntyvät vuosina 2002—2005 yleistä palkkakehitystä vastaavalla määrällä sekä tämän lisäksi vuonna 2002 vähintään 40 miljoonaa euroa, vuonna 2003 vähintään 30 miljoonaa euroa ja vuonna 2004 vähintään 20 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää tätä myönteisenä, vaikkakaan se ei vielä kokonaan kompensoi jälkeenjääneisyyttä yliopistojen toimintamäärärahoissa.

Yliopistojen perustehtävän eli vapaan tutkimuksen ja tieteellisen ja taiteellisen sivistyksen edistämisen sekä ylimmän opetuksen antamisen turvaamiseksi on valtiovallan huolehdittava yliopistojen perusrahoituksesta. Valiokunta on käsitellyt yliopistojen perusrahoituksen ongelmia 23.11.2000 antamassaan mietinnössä (SiVM 13/2000 vp — HE 113/2000 vp). Valiokunta yhtyy myös tämän mietinnön liitteenä olevan valtiovarainvaliokunnan lausunnon perusteluissa todettuun.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yliopistojen toimintamahdollisuuksia rasittavat useat eri ongelmat. Näitä ovat muun muassa tulosohjausjärjestelmässä olevat epäkohdat, yliopistojen autonomiaan liittyvät kysymykset, opiskeluaikojen pituudet ja opintososiaalisten etuuksien taso. Valiokunta huomauttaa, että yksittäisten ratkaisujen tekeminen ei ole yliopistojen kannalta välttämättä tarkoituksenmukaisin tie parantaa toimintamahdollisuuksia, koska usein yksittäinen ratkaisu johtaa uusiin ongelmiin.

Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että viime syksynä valiokunnan käsiteltävänä olleeseen hallituksen esitykseen verrattuna rahoitusjärjestelmä tässä esityksessä johtaa parempaan lopputulokseen yliopistojen kannalta niin määrärahojen suhteen kuin sen vuoksi, että tiivis kytkentä tutkintojen määriin on jätetty pois. Valiokunta pitikin välttämättömänä jo edellä mainitussa mietinnössään ottamassaan kannanotossa, että yliopistojen rahoitusrakennetta pyritään edelleen kehittämään niin, että yliopistojen tehtäväkenttä koko laajuudessaan voitaisiin huomioida rahoitusta määriteltäessä nykyistä paremmin. Samoin valiokunta kiirehti tulosohjausjärjestelmän uudelleenarviointia niin, että opetuksen ja tutkimuksen laadulliset kriteerit sekä yliopistojen sivistystehtävän hoitaminen huomioidaan siinä nykyistä voimakkaammin. Nyt olevan hallituksen esityksen säännöksen sanamuoto antaa mahdollisuuden kehittää järjestelmää, jossa voidaan rahoitukseen vaikuttavana tekijänä ottaa yliopistojen toiminta laajemmin huomioon kuin ainoastaan suoritetut tutkinnot.

Valiokunta viittaa valtiovarainvaliokunnan lausunnossa yliopistojen tilakustannuksista todettuun. Yliopistojen perusvoimavaroja kuluttavat monissa yliopistoissa korkeat tilakustannukset. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan eräillä yliopistoilla tilakustannukset muodostavat jo yli 30 prosenttia koko yliopiston talousarviosta. Yliopistoissa, jotka toimivat voimakkaan kasvun alueilla, uusien ja nykyaikaisten tilojen tarve on suuri. Myös Senaatti-kiinteistöjen tuottotavoite johtaa valiokunnan mielestä useissa tapauksissa kohtuuttomuuteen yliopistojen kannalta. Tämä johtaa tilakustannusten merkittävään kasvuun, joka joudutaan rahoittamaan muilla toimintarahoilla, mikä puolestaan entisestään vaikeuttaa opetus- ja tutkimustoimintaa.

Valtiovarainvaliokunta on lausunnossaan sivistysvaliokunnalle ehdottanut, että sivistysvaliokunta harkitsisi hallituksen esityksen muuttamista siten, että myös vuokrasta aiheutuvat kustannustason muutokset otetaan huomioon vuosittaista määrärahatarkistusta tehtäessä. Sivistysvaliokunta on selvittänyt asiaa ja todennut, että vuokrien huomioon ottamiseen suoraan lakiin otettavan säännöksen nojalla määrärahoista päätettäessä liittyy myös monenlaisia epäkohtia. Sen vuoksi valiokunta ei tässä vaiheessa ehdota säännöstä asiasta. Valiokunta kuitenkin pitää välttämättömänä, että tilakustannusten määräytyminen ja niiden huomioon ottaminen yliopistoille myönnettävissä määrärahoissa selvitetään mahdollisimman nopeasti. Selvitys tulee tehdä yhteistyössä asianomaisten tahojen kesken ja edustettuina tulee olla ainakin opetusministeriö, valtiovarainministeriö, yliopistot ja Senaatti-kiinteistöt. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).