Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa sosiaalialan osaamiskeskustoimintaa koskevan lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Valiokunta pitää esityksen tavoitteita lähtökohtaisesti kannatettavina. Sosiaalialan palveluiden kehittyminen niin peruspalveluiden kuin vaativien erityispalveluiden tasolla on väestön hyvinvoinnin edistämiseksi tärkeää. Tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan kytkemisellä yhteen työelämän kanssa on mahdollista kehittää sosiaalialan palveluita ja parantaa niiden laatua. Myös nykyistä paremmalla kuntien välisellä ja alueellisella yhteistyöllä voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa osaamista ja edistää parhaiden käytäntöjen omaksumista. Valiokunnan näkemyksen mukaan osaamiskeskusten toiminnan vakiinnuttamisella ja toimintaedellytysten parantamisella on merkitystä näiden tavoitteiden kannalta.

Valiokunta pitää tarpeellisena osaamiskeskusten toiminnan sisällöllistä laajentamista kattamaan koko sosiaalityö ja pitää myönteisenä sitä, että myös varhaiskasvatus tulee nyt yhteisesti laadittavien kehittämistoimien piiriin. Valiokunta pitää tärkeänä, että peruspalveluiden edellyttämän asiantuntemuksen kehittyminen turvataan osaamiskeskusten toiminnassa, vaikka toimintaa toistaiseksi on paljolti käynnistetty erityispalveluiden näkökulmasta.

Osaamiskeskusten toiminnassa painotetaan — valiokunnan näkemyksen mukaan perustellusti — kuntien omista lähtökohdista nousevia kehittämistarpeita. Valiokunta toteaa, että on erityisen tärkeää huolehtia niiden alueiden tarpeista, joilla on heikoimmat edellytykset osaamisessa ja toiminnan kehittämisessä. Eri alueiden yhtenäisten toimintaedellytysten kannalta onkin välttämätöntä ottaa kehittämistyössä huomioon myös valtakunnallisista lähtökohdista nousevat tarpeet.

Osaamiskeskusten ydintoiminnot rahoitetaan esityksen mukaan valtionavustuksella, muutoin rahoitus perustuisi hankerahoitukseen ja kun-tien omaan rahoitukseen. Vuodelle 2002 ehdotettua valtionosuuden suuruutta voidaan pitää melko vähäisenä suhteessa toiminnan tavoitteisiin sekä väestön hyvinvointiin liittyvien palveluiden kehittämistarpeisiin. Toiminnan rakentaminen suurelta osin hanke- ja projektityyppisen rahoituksen varaan saattaa olla este pitkäjänteiselle kehittämistyölle.

Esitykseen sisältyy ehdotus sosiaalihuoltolain 52 §:n kumoamisesta. Mainitun lainkohdan mukaan kunta ja oppilaitos voivat tehdä sopimuksen siitä, miten käytännön opetus ja harjoittelu toteutetaan ja kunta on oikeutettu saamaan koulutustoiminnan järjestämisestä aiheutuvista välittömistä kustannuksista täyden korvauksen koulutuksen järjestäjiltä. Korvauksen määrässä otetaan huomioon myös se välitön hyöty, jonka kunta saa koulutustoiminnan ohessa. Osaamiskeskustoimintaa koskevan lain tultua voimaan on esityksen perustelujen mukaan tarkoituksena, että muun toiminnan tavoin myös korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten järjestämään koulutukseen kuuluvan käytännön opetuksen ja harjoittelun toteuttaminen sosiaalihuollon toimintayksikössä tapahtuisi ehdotetun lain 3 §:n tarkoittamassa sopimuksessa sovitun mukaisesti. Osaamiskeskustoimintaa on kaikilta osin näin ollen tarkoitus toteuttaa osaamiskeskuksen muodostavien tahojen välisen sopimuksen mukaisesti. Yksityiskohtaista toimintaa tai sen hallintoa koskevaa sääntelyä on pyritty toiminnan tavoite ja monimuotoisuus huomioon ottaen välttämään. Valiokunta toteaa, että sosiaalihuollon koulutustoimintaa koskevan sosiaalihuoltolain 52 §:n mahdollisen kumoamisen vaikutuksia ei kuitenkaan, ennen nyt ehdotetun lain voimaantuloa ja osaamiskeskustoiminnan vakiintumista, ole mahdollista riittävästi selvittää tai arvioida. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että säännös vielä tässä vaiheessa jäisi osaamiskeskustoiminnan osalta toissijaisesti sovellettavaksi ja kunnan asemaa sopijapuolena turvaavana voimaan.