Lakien säätäminen eduskunnassa

Eduskunnan tärkein tehtävä, lakien säätäminen, tapahtuu täysistunnossa. Eduskunta säätää uuden lain tai muuttaa vanhaa lakia hallituksen esityksestä tai kansanedustajan aloitteesta. Eduskunta on myös velvollinen ottamaan käsittelyyn kansalaisten tekemä lainsäädäntöaloite (kansalaisaloite), mikäli vähintään 50 000 kansalaista kannattaa aloitetta.

Valtaosa laeista syntyy hallituksen esityksistä, joita annetaan vuosittain noin 250. Useimpien esitysten käsittely kestää 2–4 kuukautta, mutta suuriin lakihankkeisiin voi kulua vuosia. Vaalikauden päättyessä käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat.

​Lähetekeskustelu

Lakiesityksen käsittely eduskunnassa alkaa lähetekeskustelulla, joka käydään täysistunnossa. Tässä keskustelussa ei tehdä lain sisältöä koskevia päätöksiä, vaan keskustelun tarkoitus on evästää valiokuntaa. Keskustelun päätteeksi täysistunto päättää, mihin valiokuntaan esitys lähetetään käsittelyä varten.

​Valiokuntakäsittely

Valiokuntakäsittely alkaa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun täysistunto on lähettänyt asian valiokuntaan. Asian valiokuntakäsittely kestää yleensä kuukauden tai kaksi, mutta hyvin kiireellinen asia voidaan käsitellä muutamassa päivässäkin. Suurten lainsäädäntöhankkeiden käsittely vie tavallisesti useita kuukausia, jopa vuosia. Valiokunnan mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

​Lakiehdotuksella aina kaksi käsittelyä

Lakiehdotukset käsitellään kahdessa käsittelyssä. Käsittelyn pohjana on valiokunnan mietintöön sisältyvät ehdotukset. Mietinnössä voidaan poiketa hallituksen ehdotuksista merkittävästikin. Valiokunta voi myös ehdottaa, että lakiehdotukset osittain tai kokonaan hylätään.

Ensimmäisessä käsittelyssä päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Ensin käydään yleiskeskustelu, jonka jälkeen lakiehdotus tai lakiehdotukset otetaan yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yksityiskohtaisen käsittelyn aikana tehdään mahdolliset valiokunnan mietinnöstä poikkeavat ehdotukset.

Lakiehdotuksen toinen käsittely voi tapahtua aikaisintaan kolmen päivän kuluttua ensimmäisestä käsittelystä. Käsittelyn pohjana on lakiehdotuksen sisällön osalta ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytty lakiteksti. Toisessa käsittelyssä päätetään vain lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, eli sen sisältöön ei enää tässä vaiheessa voida puuttua. Toisessa käsittelyssä eduskunta voi myös hyväksyä lausumia eli kannanottoja, joilla hallitukselta edellytetään toimenpiteitä käsitellyssä asiassa.

​Perustuslain säätämisjärjestys - vaikeutettu säätämismenettely

Tavallisen lain hyväksymiseen tai hylkäämiseen riittää ns. yksinkertainen enemmistö annetuista äänistä. Yhdenkin äänen enemmistö on riittävä. Jos lakiehdotus koskee perustuslain säätämistä, muuttamista tai kumoamista noudatetaan ns. vaikeutettua säätämismenettelyä.

Perustuslakia koskeva ehdotus hyväksytään ensin lain toisessa käsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä. Tämän jälkeen lakiehdotus jätetään lepäämään seuraavaan vaalikauteen.  Vaalien jälkeen kokoontuva eduskunta jatkaa lepäämään jätetyn lakiehdotuksen käsittelyä, ja sen tulee hyväksyä se asiasisällöltään muuttamattomana määräenemmistöllä, eli 2/3:lla annetuista äänistä.

Perustuslakia koskevaa ehdotusta ei kuitenkaan jätetä lepäämään vaalien yli, mikäli se julistetaan kiireelliseksi vähintään 5/6 kannatuksella. Lakiehdotus voidaan tämän jälkeen hyväksyä 2/3 enemmistöllä.

Eduskunnan vastaus, lain vahvistaminen ja julkaiseminen 

Kun eduskunta on hyväksynyt lain, laaditaan siitä eduskunnan vastaus. Tämä asiakirja sisältää hyväksytyn lakitekstin sekä eduskunnan muut asiassa tekemät päätökset.

Eduskunnan vastauksen allekirjoittavat eduskunnan puhemies ja pääsihteeri ja se toimitetaan tasavallan presidentille lain vahvistusta varten. Presidentin vahvistettua lain se julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.

Presidentti voi myös jättää lain vahvistamatta. Tällöin laki palautetaan eduskuntaan uudelleen käsiteltäväksi. Jos eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman vahvistamista. Jos laki jää hyväksymättä, se katsotaan rauenneeksi.