Lähtökohdat
Suomen läntiseen integraatioon liittymistä koskeviin asenteisiin vaikutti mm. Neuvostoliitto-kaupan romahdus 1980-luvun lopulla. Clearing-kauppa ei enää toiminut entiseen tapaan ja joulukuussa 1990 se lopetettiin Suomen ja Neuvostoliiton välisellä sopimuksella.
Integraatioon liittymistä koskeviin asenteisiin vaikutti myös vuodesta 1991 alkaen Suomen talouselämän lama. Marraskuussa 1991 suoritettiin 14 prosentin devalvaatio ja syyskuussa 1992 markka laskettiin kellumaan. Asennemuutos EY:n jäsenhakemusta kohtaan tapahtui loppukesällä 1991. Sen saivat aikaan Suomen talouden syöksyn alkaminen, Ruotsin jättämä jäsenhakemus 1.7.1991 sekä Neuvostoliiton vallankaappausyrityksen epäonnistuminen elokuussa 1991 ja siitä alkanut Neuvostoliiton luhistuminen. Suurvaltapoliittisessa järjestelmässä lakkasi olemasta ensin Varsovan liitto ja joulukuussa Neuvostoliitto. Venäjä tunnustettiin Neuvostoliiton seuraajaksi aivan joulukuun lopussa 1991.
Taustalla vaikuttivat myös idänsuhteisiin perustunut ulkopolitiikka, YYA-sopimus ja Suomen puolueettomuus. Sopimus Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välisten suhteiden perusteista tehtiin 20.1.1992 ja samalla sovittiin YYA-sopimuksen lopettamisesta Suomen ja Venäjän välillä.
Suomi jätti EY-jäsenyyshakemuksen 18.3.1992. Myöhemmin 25.11.1992 Norja jätti EY-hakemuksen. Itävalta oli jättänyt EY-jäsenhakemuksensa jo 17.7.1989. Myös Sveitsi jätti jäsenyyshakemuksen 20.5.1992, mutta käsittely keskeytettiin jo puolen vuoden kuluttua, koska ETA-sopimus tuli hylätyksi kansanäänestyksessä.