Tulonsiirtounioni torjuttava tässä ja nyt

Perussuomalaiset muistuttaa eduskunnan aiemmasta kannanotosta:  

Perussuomalaiset muistuttaa, että nyt tehdyt uusien omien varojen esitykset ovat epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan siiirtymistä. Esitys olisi siksi hylättävä ja tulisi pitäytyä BKTL-jäsenmaksupohjaisuudessa sekä jättää EU-menojen kasvattaminen tekemättä tai ainakin keskittyä nykyisten menojen aiempaa parempaan kohdentamiseen.  

Budjettivallan jatkuva siirtäminen torjuttava

Murros geopoliittisessa tilanteessa olisi mahdollisuus EU:lle suunnata budjettiaan sellaisiin menoihin, joiden toteuttamisesta EU-tasolla on aidosti lisäarvoa jäsenmaille. On ilmeinen vaara, että tasaisin väliajoin toistuvia kriisejä käytetään EU:n budjetin kasvattamiseen ja kansallisen budjettivallan asteittaiseen siirtoon EU:n hallintaan. Tämä kehityskulku olisi monestakin syystä pysäytettävä ja suunta käännettävä. 

Vastaantuleminen liudentamalla ei saa olla vaihtoehto

Valtioneuvoston kanta on tiukentunut, mutta mahdollistaa vielä esimerkiksi valmiuden tarkastella kotitalouksille vaihtoehtoisia tukimuotoja, jotka kohdennettaisiin esimerkiksi investointeihin, joilla kotitaloudet vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Tosiasiassa tämä mahdollistaisi tulonsiirron kylmästä pohjolasta eteläisen Euroopan lämpimiin maihin. Suomelle kuuluisi maksajan osa muiden investoinneista. 

Mitä ilmeisimmin valtioneuvosto on valmis hyväksymään esityksen pitkin hampain mahdollisesti jonkin näennäisen neuvotteluvoiton jälkeen. Perussuomalaiset ei voi hyväksyä tätä jo useasti nähtyä toimintatapaa ja vaatii, että esitystä on vastustettava nyt. Kuten aiemmin varoitimme elpymispaketin käsittelyn yhteydessä: jos pakettia ei vastusteta, niitä tulee lisää. Ja nyt niitä tulee. 

Valtioneuvoston U-kirjelmä (U 61/2021 vp) käsittelee EU:lle suunniteltavaa ilmastotoimien sosiaalirahastoa (Social Climate Fund). Sen tavoitteena on kompensoida 55-valmiuspaketin tuomaa taloudellista taakkaa muun muassa haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, tieliikenteen käyttäjille ja mikroyrityksille eri puolilla unionia. Jäsenmaiden on tarkoitus luovuttaa neljäsosa uuden tieliikenteen ja rakennusten lämmityksen päästökaupan huutokauppatuloista EU:n omiksi varoiksi, jotka ohjataan sosiaalirahastolle. Ehdotus edellyttää muutoksia EU:n omia varoja koskevaan päätökseen sekä monivuotiseen rahoituskehykseen. 

Kokoomus ei hyväksy EU:n kehittämistä epäsymmetriseksi tulonsiirtounioniksi. Kokoomus kannattaa EU:n toimivallan kasvattamista läheisyysperiaatteen mukaisesti niin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, kansainvälisten turvallisuusuhkien torjunnassa kuin muissa globaaleissa haasteissa. Vain ylikansallisella vahvalla yhteistyöllä voidaan ratkaista globaaleja haasteita. Toimivaltaa tuleekin kuitenkin kehittää läheisyysperiaatetta kunnioittaen, selkeillä toimivaltasuhteilla sekä huolehtimalla jäsenmaiden vastuiden ja velvollisuuksien tasapainosta. 

Kokoomus katsoo, että sosiaalirahastolla siirretään osin puutteellisin perustein varoja maille, jotka eivät ole edistyneet ilmasto- ja energiatehokkuustoimensa tavoitteiden mukaisesti. Sosiaalirahasto siis palkitsee jäsenmaita korkeista päästöistä. Käytäntö paitsi on epäoikeudenmukainen johtaa myös päästöjen lisääntymiseen, kun rahaa ohjataan vähemmän energiatehokkaissa maissa fossiilisten polttoaineiden käyttöön. 

Toisaalta sosiaalirahasto on katsottavissa EU-tasoisen sosiaalipoliittisen toimivallan lisäämiseksi. Kokoomus katsoo, että EU:n toimivallan lisääminen sosiaalirahaston keinolla on epätarkoituksenmukaista ja vastoin aiemmin eduskunnassa hyväksyttyjä linjauksia.  

Suomen tulee osallistua aktiivisesti keskusteluun unionin uusista omista varoista ja arvioida tulevia ehdotuksia, kuten hiilidioksidipäästöjen tullimekanismia ja digitaaliveroa. EU:n omia varoja kehittämällä voidaan esimerkiksi vähentää elpymisvälineen takaisinmaksusta jäsenvaltioille aiheutuvaa maksuosuutta. Muutokset omien varojen järjestelmään eivät saa suhteettomasti lisätä Suomen maksuosuutta, vaan pääsääntöisesti EU:n kehittämisen tulee tarkoittaa sellaisten toimintojen siirtämistä EU-tasolle, jotka on tehokkainta järjestää ylikansallisesti. Päätökset EU:n omista varoista tulee säilyttää yksimielisen päätöksenteon piirissä. Komission esittämistä EU:n uusista tulolähteistä muovivero ja päästökauppajärjestelmän laajentaminen ovat Suomelle edullisia tapoja kasvattaa EU:n omia varoja. Uudet omat varat eivät saa kasvattaa kansalaisten kokonaisverorasitusta.  

EU:n elpymisvälineen käsittelyn (VaVM 4/2021 vp — HE 260/2021 vp) yhteydessä eduskunta otti kannakseen sen, että elpymisväline on kertaluonteinen eikä Suomen tule jatkossa hyväksyä vastaavia järjestelyitä. Sosiaalirahasto rinnastuu asiantuntijapalautteen perusteella rakenteeltaan ja toimintaperiaatteeltaan elpymisvälineeseen. Osin sosiaalirahaston toiminta on jopa päällekkäistä jo olemassa olevien mekanismien kanssa. Edellä olevan perusteella kokoomus katsoo, että Suomen kannan sosiaalirahastoon tulee olla yksiselitteisen kielteinen.  

Esityksen mukaan jäsenmaiden on tarkoitus luovuttaa neljäsosa uuden tieliikenteen ja rakennusten lämmityksen päästökaupan huutokauppatuloista EU:lle ohjattavaksi sosiaalirahastolle. Kristillisdemokraatit vastustavat esitystä päästökaupan laajentamiseksi ja siihen liitetyn uuden sosiaalirahaston perustamista. 

Esitys on jatkoa sille yhteisvastuuta ja tulonsiirtoja voimakkaasti lisäävälle linjalle, joka käynnistyi elpymisvälineen hyväksymisen myötä. EU:n elpymisvälineen käsittelyn (VaVM 4/2021 vp — HE 260/2021 vp) yhteydessä kiinnitimme huomiota siihen, että esitys sisältää elementtejä, jotka muuttavat unionin luonnetta ja toimintaa merkittävällä tavalla. 

EU:n elpymisvälineen käsittelyn (VaVM 4/2021 vp — HE 260/2021 vp) yhteydessä eduskunta edellytti mm., ettei Suomi sitoudu toimiin, jotka muokkaavat Euroopan unionia epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan. Suomi edellyttää järjestelyjä, joissa vastuu ja valta velan ottamisesta ja hoitamisesta ovat samoissa käsissä, eivätkä eriydy aiheuttaen moraalikatoa ja lisäten ylivelkaantumisen riskiä. Suomi ei hyväksy järjestelyjä, jotka heikentävät jäsenvaltioiden kannustimia julkistalouksiensa tervehdyttämiseen ja kasvattavat rahoitus- ja makrovakausriskejä Euroopassa, hyväksy Suomelle haitallisia ylikansallisia veroja ja että Euroopan unionin uusien varojen järjestelmän kehittäminen ei johda Suomen kokonaisveroasteen nousuun (EV 54/2021 vp).  

Kristillisdemokraatit vastustavat esitystä myös siksi, että unioni on laajentamassa toimivaltaansa sosiaalipolitiikan puolelle, joka kuuluu kansalliseen päätäntävaltaan. Vaikka ilmastotoimet on tärkeää toteuttaa sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla, se kuuluu jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikan tehtäväksi, emmekä pidä komission esitystä tarkoituksenmukaisena.  

Suhtaudumme kielteisesti päästökauppatulojen käyttämistä sosiaalirahaston rahoittamisessa, rahaston suureen kokoon, sen aiottuun kriteeristöön sekä komission alun perin ehdottamaan lähtökohtaan, jonka mukaan rahaston perustaminen edellyttäisi voimassa olevan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen avaamista ja huomattavaa kasvattamista, ja jolla tehtäisiin ennakollisia sitoumuksia EU:n tulevalle rahoituskehyskaudelle vuoden 2028 jälkeen. Suomen maksuosuus rahastoon alkuperäisen esityksen mukaisille vuosille olisi noin 1,2 miljardia ja Suomen saanto 387 miljoonaa. Tämä on kylmän ilmaston, pitkien välimatkojen ja kalliin energian maan näkökulmasta käsittämätön tulosiirto Etelä-Euroopan maille. 

Kaikki EU-jäsenvaltiot eivät myöskään ole olleet valmiita irrottautumaan venäläisestä energiasta, ja energian hintojen kompensoiminen sosiaalirahaston kautta tarkoittaisi näin välillisesti tukea Venäjän sotatoimien rahoittamiselle. 

Suomen kannan esitykseen tulee olla selkeän kielteinen.