Perustelut
Taustaa
Hätäkeskustoiminnalla tarkoitetaan pelastustoimen,
poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kiireellisten
ilmoitusten vastaanottamista ja tarvittavan avun hälyttämistä.
Valtioneuvosto antoi 4.12.2007 eduskunnalle selonteon hätäkeskusuudistuksesta
(VNS 3/2007 vp). Selonteon mukaan hätäkeskustoimintaa
tulee kehittää ja toiminnan tuottavuutta lisätä rakenteellisin
uudistuksin. Sisäasiainministeriö päätti
15.5.2009 hätäkeskustoiminnan kehittämisen
strategisista linjauksista.
Hätäkeskusuudistuksen keskeiset elementit koostuvat
lainsäädännön uudistamisesta,
johtamisrakenteiden kehittämisestä, hätäkeskusten yhdistämisestä,
hätäkeskusten työmäärän
tasaamisesta, hätäkeskustoiminnan toimintamallien yhdenmukaistamisesta
valtakunnallisella tasolla sekä viranomaisten yhteisen
hätäkeskustietojärjestelmän
(ERICA) kehittämisestä. Vuoden 2009 jälkeen
hätäkeskusten lukumäärä on
vähentynyt viidestätoista kuuteen. Samalla on
otettu käyttöön valtakunnallinen toimintamalli.
Keskeisenä mittarina uudistusten tavoitteiden arvioinnissa
on toiminut hätäpuheluihin vastaamisaika. Vuonna
2006 alle 10 sekunnin vasteaikaan pystyttiin 71 prosentissa puheluista. Luku
nousi 91 prosenttiin vuonna 2009, ja on vuosina 2012—2014
edelleen parantunut 92—95 prosentin tasolle. Vastaavasti
taas vuonna 2006 alle 30 sekunnin vastaamisaika saavutettiin 83
prosentissa puheluista, ja vuonna 2014 luku oli 98 prosenttia.
Tätä taustaa vasten hätäkeskusuudistus
on valiokunnan näkemyksen mukaan saavuttanut erittäin
hyvin ne tavoitteet, joita uudistukselle asetettiin. Valiokunta
painottaa, että saavutettua kehitystä ei saa vaarantaa
lyhytnäköisillä säästöpäätöksillä,
jotka merkittävästi heikentävät
tätä keskeisen tärkeää kansalaispalvelua.
Valiokunta huomauttaa, että kansalaisten avunsaanti ei ole
pelkästään kiinni siitä, kuinka
nopeasti puheluun vastataan. Ensiarvoisen tärkeää on
myös pystyä lähettämään
tehtyyn riskiarvioon nähden oikein kohdennettua apua nopeasti
paikalle.
Hätäkeskustoiminnan resurssit
Hätäkeskuslaitoksen käytettävissä oleva
määräraha oli vuonna 2007 noin 48 miljoonaa
euroa. Vuosina 2008—2012 määrärahataso
pidettiin 54—59 miljoonan euron haarukassa, ja vuosina 2013—2014
taso oli taas noin 65 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 määrärahataso
on noin 53 miljoonaa euroa. Nyt kehystä ollaan leikkaamassa vuoden
2007 tasolle, 48 miljoonaan euroon, ajanjaksolla 2016—2018.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esitetty budjettileikkaus
tarkoittaa hätäkeskuspäivystäjien
määrän vähentämistä yli
sadalla henkilötyövuodella seuraavan kolmen vuoden
aikana. Hätäkeskuslaitoksen henkilötyövuosimäärän
on vuonna 2015 arvioitu olevan noin 648. Ensi vuonna tavoite on
552 henkilötyövuotta, ja vuosien 2017 ja 2018
vastaavat luvut olisivat 546 ja 535 henkilötyövuotta.
Käytännössä esitetyt vähennykset
tarkoittavat, että hätäkeskuspäivystäjää kohden
tulevien hätäilmoitusten määrä kasvaa
neljänneksellä: toteuma vuonna 2014 oli 7 800
ilmoitusta päivystäjää kohden,
ja vuoden 2016 tavoite on nostaa ilmoitusten määrä 9 600
ilmoitukseen. Tämä taas näkyy negatiivisena
kehityksenä vasteajoissa. Vuosina 2016—2018 alle
10 sekunnissa vastattujen hätäpuheluiden osuuden
on arvioitu laskevan 80 prosenttiin. Tätä ei valiokunnan
mielestä voida pitää hyväksyttävänä tasona.
Hätäkeskuslaitoksen toimintaa vaikeuttavat myös
merkittävät IT-ongelmat. Valiokunnan saaman selvityksen
mukaan valtionhallinnon IT-hankkeissa tehdyt linjaukset näkyvät
keskimääräistä enemmän
hätäkeskustoiminnassa. Hätäkeskusuudistuksen
aikana tapahtuneita muutoksia ovat IT-palvelukeskusten perustaminen,
tietoturvallisuuden korostuminen ja hallinnon turvallisuuverkkohanke
(TUVE).
Hätäkeskuslaitoksen IT-kustannukset olivat vuonna
2006 noin 4,7 miljoonaa euroa. Vastaava summa tänä vuonna
on 10,3 miljoonaa euroa. Hätäkeskuslaitos on arvioinut,
että uuden hätäkeskustietojärjestelmän
ERICA:n käyttöönoton jälkeen
IT-kustannukset ovat noin 12—13 miljoonan euron tasolla
vuosina 2016—2021.
Alkuperäisen aikataulun mukaan viranomaisten yhteisen
hätäkeskustietojärjestelmän
ERICA:n käyttöönotto suunniteltiin toteuttavaksi vuoden
2015 loppuun mennessä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan
tässä tavoiteaikataulussa ei pysytä.
Nyt tavoitellaan järjestelmän käyttöönottoa
vuonna 2016. ERICA:n viivästys johtaa siihen, että uuden
hätäkeskustietojärjestelmän
rinnalla joudutaan ylläpitämään
myös vanhaa järjestelmää (ELS).
Viivästyminen aiheuttaa Hätäkeskuslaitokselle
useiden miljoonien eurojen IT-lisäkustannukset, joihin
ei ole osoitettu rahoitusta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan
ERICA-järjestelmä on edellytys hätäkeskusten
väliselle hätäpuhelujen siirrolle ruuhkatilanteissa.
Yhteenveto
Hätäkeskuslaitoksen toiminnan kehittäminen
on pitkäjänteistä työtä.
Hätäkeskuslaitoksen tulee kyetä tarjoamaan
yhtenevä palvelutaso valtakunnallisesti ottaen huomioon
alueelliset tarpeet. Valiokunta korostaa, että haastavassa
budjettitilanteessa olennaisinta on hätäkeskustoiminnan
vakauttaminen niin, että palvelut voidaan turvata molemmilla
kansalliskielillä ja hätäpuheluiden vastaamisen
aika pidettyä mahdollisimman matalana.
Tavoiteltava tulostavoite hätäpuheluiden vastausajalle
on valiokunnan näkemyksen mukaan se, että 90—95
prosenttiin puheluista vastataan enintään 10 sekunnissa
ja vähintään 95 prosenttiin puheluista
vastataan alle 30 sekunnissa. Tämä taas vaatii
riittävän määrän henkilöstöä. Valiokunnan
arvion mukaan Hätäkeskuslaitos saavuttaisi edellä mainitut
tavoitteet noin 650 henkilötyövuoden tasolla.
Palkka- ja IT-kustannukset huomioiden hätäkeskustoimintaan
pitäisi kohdentaa vuositasolla 53—54 miljoonaa
euroa esitetyn 48 miljoonan euron kehystason sijasta.