Perustelut

Kuntien talous oli alijäämäinen vuonna 2003 ensimmäisen kerran vuoden 1976 jälkeen. Valtion ja kuntien yhteisen arvion mukaan kuntatalous on alijäämäinen myös ensi vuonna, ja heikon kehityksen arvioidaan jatkuvan vuoteen 2007 asti. Vuoden 2005 budjetti on kunnille pettymys, koska todellisia lisäpanostuksia peruspalvelujen järjestämiseen ei ole juurikaan tulossa.

Hallituksen lakiesityksen HE 181/2004 vp mukaan kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistuksen perusteella kunnille kuuluvien rahojen (502 miljoonaa euroa) maksu jaksotettaisiin neljälle vuodelle ja vielä takapainotteisesti. Hallituskin näyttää ymmärtävän, että velanmaksun takapainotteisuus vaikeuttaa entisestään kuntien tilannetta, koska se toi kesken valiokuntakäsittelyn täydennysesityksen, jossa vuodelle 2008 suunnitellusta 244 miljoonan euron maksusta 50 miljoonaa euroa maksettaisiin aikaisemmin. Tästä huolimatta jaksotus jää edelleen voimakkaasti takapainotteiseksi. Viimeinen ja suurin maksuerä, lähes neljäkymmentä prosenttia koko summasta, sijoittuu edelleen seuraavalle vaalikaudelle ja seuraavan hallituksen vastuulle.

Vaikka valtionosuuksien muodossa kunnille tulee ensi vuonna jonkin verran lisärahoitusta, laajentuneet tehtävät aiheuttavat kunnille huomattavasti tätä enemmän lisäkustannuksia. Näin kuntien mahdollisuudet tuottaa palveluja tosiasiassa heikkenevät. Rahoituksen kasvu hupenee palveluiden toteuttamiseen, kuten hoitotakuuseen. Hoitojonojen purkaminen tulee aiheuttamaan suuria vaikeuksia. Varoja tarvitaan myös niihin investointeihin, joilla tehostamistoimia ja oikeita kustannussäästöjä saataisiin aikaan —esimerkiksi tietotekniikan hyväksikäyttöön terveydenhuollossa.

Ainoana perusteena kustannustenjaon tarkistuserien jaksottamiselle mainitaan valtion tarkoitus vahvistaa valtion taloutta ja vähentää valtion velkaantuneisuutta. Valtion rahoitusvastuu kevenee jaksotuksen ansiosta 366 miljoonaa euroa ensi vuonna, ja vastuu tästä siirtyy kunnille, joiden taloudellinen tilanne on jo ennestään heikko. Joka kolmas kunta joutuu nostamaan veroprosenttiaan ensi vuonna. Jotta kuntatalous olisi tasapainossa, pitäisi Suomen Kuntaliiton arvion mukaan verotulojen kasvaa 4 % vuodessa ja toimintamenojen jäädä alle 4 %:iin vuodessa. Tämän saavuttaminen vaatisi vakaata talouskasvua ja aiempien vuosien tapaisen menokasvun taittumista, mikä ei ole mm. hoitotakuun täytäntöönpanon vuoksi mahdollista. Suomen Kuntaliiton ja valiokunnassa kuultujen kuntien mukaan valtionosuuserät tulisi maksaa kokonaan vuonna 2005 voimassa olevan lain mukaan ja hallituksen lakiesitys hylätä.

Sosiaali- ja terveystoimen osalta kustannustenjaon tarkistus on aiemmin maksettu jaksotettuna kahdelle vuodelle. Tämä malli olisi sekä valtiontalouden että kuntien talouden kannalta edelleen oikeudenmukaisempi vaihtoehto. Sen mukaisesti hallituksen tulisi maksaa 370 miljoonasta eurosta puolet (185 miljoonaa euroa) ensi vuonna ja loput vuonna 2006.

Voimassa oleva opetuslainsäädäntö korostaa oppilaiden oikeuksia. Uudet opetussuunnitelmat ja tuntijaot otetaan asteittain käyttöön ja tämä tulee lisäämään lähivuosina opetuksen kustannuksia. Opetustoimessa menot ovat lisääntyneet mm. erityisopetuksessa olevien oppilaiden määrän kasvaessa. Perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen palkkausmenoihin ovat vaikuttaneet myös asteittain voimaan tullut opettajien eläkevakuutusmaksujen korotus. Eläkemaksujen osalta korotusvaikutukseksi arvioitiin perusopetuksen osalta noin 390 euroa/oppilas ja lukioiden osalta noin 440 euroa/oppilas. Kustannustason 4 % nousu merkitsee jo laskennallisista menoista laskien lähes 200 miljoonan euron menolisäystä opetus- ja kulttuuritoimen menoihin. Opetustoimen osalta tulisi noudattaa voimassa olevaa lakia kustannustenjaosta ja kuntien opetustoimille kuuluvat rahat maksaa täysimääräisesti jo ensi vuonna.

Nykyisen kustannustenjaon tarkistusjärjestelmän muutos on esillä valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Kustannustenjaon tarkistus on ollut ainoa oikeudenmukainen tapa ottaa huomioon palvelujen laadussa ja sisällössä tapahtuneet muutokset ja myös lakien säätämisvaiheessa tapahtuneet alimitoitetut kustannusarviot. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että kustannustenjaon tarkistuksesta säädetään valtionosuusuudistuksen jälkeenkin pysyvällä lailla.

Perustelut

Lakisääteisen valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen edellyttämät valtionosuuksien lisäykset eli tarkistusrahat ovat osa nykyistä valtionosuusjärjestelmää, jossa kunnille tulleiden velvoitteiden aiheuttamia todellisia menoja verrataan jälkikäteen laskennallisiin kustannuksiin. Järjestelmä on kuntien rahoituksen kannalta merkittävä. Tämänkertaisessa nelivuotistarkastuksessa kunnille kuuluva lisäraha on 10 prosenttia valtionosuuksien vuotuisesta kokonaismäärästä. Voimassa olevan lain mukaan koko tarkistus eli 502 miljonaa euroa tulisi maksaa kunnille kokonaisuudessaan vuoden 2005 aikana, koska valtion osuus kuntapalveluiden rahoituksesta on jäänyt lainsäädännön tarkoittamaa pienemmäksi.

Tämän hetkinen tilanne osoittaa, kuinka huomattavasti kustannukset alimitoitetaan silloin, kun kunnille annetaan tehtäviä ja ohjeistusta. Kuntalouden heikoista näkymistä huolimatta kuntien velvoitteet kuitenkin edelleen lisääntyvät. Terveydenhuollon menojen kovassa kasvussa näkyy muun muassa hammashuollon laajennus ja hoitotakuun toteutuksen alkaminen. Esimerkiksi hoitotakuun hallitus on päättänyt aloittaa kertarysäyksellä vastoin alkuperäistä suunnitelmaa, jossa uudistus oli tarkoitus ajaa sisään vaiheittain. Kuitenkaan lisärahaa hoitojonojen purkamiseen ei hallituksen talousarvioesitykseen varattu, vaikka tästä kunnille aiheutuvien ylimääräisten kustannusten arvioidaan nousevan 100 miljoonaan euroon.

Hyvinvointipalvelut tuotetaan kunnissa. Onkin erityisen tärkeää, että valtionosuuksien lakisääteisestä kustannustenjaon tarkistuksesta pidetään kiinni ja tarkistukset myös jatkossa perustuvat todelliseen kustannuskehitykseen ja kiinteään valtionosuusprosenttiin.

Hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset tulisi hyväksyä muutettuina niin, että vuodesta 2005 toteutettavaksi tarkoitetun valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistusten edellyttämät valtionosuuksien lisäykset, 502 miljoonaa euroa, tehtäisiin jaksotetusti etupainotteisesti ja osittain lyhyemmässä ajassa verrattuna hallituksen esittämään. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarkistusrahat, 370 miljoonaa euroa, maksettaisiin jaksotetusti vuosina 2005—2008 siten, että vuonna 2005 maksettaisiin 151 miljoonaa euroa ja vuosina 2006—2008 kunakin vuonna 73 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen tarkistusrahasta, 130 miljonaa euroa, puolet eli 65 miljoonaa euroa maksettaisiin vuonna 2005 ja toinen puoli vuonna 2006. Kustannustenjaon tarkistuksen maksatus tapahtuisi toisin sanoen siten, että vuonna 2005 maksettavaksi tulisi 216 miljoonaa euroa, vuonna 2006 138 miljoonaa euroa, vuonna 2007 73 miljoonaa euroa ja vuonna 2008 73 miljoonaa euroa eli yhteensä 450 miljoonaa euroa.