Ehdotus neuvoston asetukseksi

Tausta

Euroopan yhteisöjen komissio teki 15.12.2005 ehdotuksen asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta lainsäädännöstä, tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja yhteistyöstä elatusapuun liittyvissä asioissa (KOM(2005) 649 lopullinen). Oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa 5.—6.6.2008 päätettiin poliittisten suuntaviivojen antamisesta neuvotteluille. Nykyisen puheenjohtajamaan tavoitteena on saavuttaa asetusehdotuksesta poliittinen yhteisymmärrys 24.10.2008 pidettävässä oikeus- ja sisäasiain neuvostossa.

Neuvottelutavoitteet ja niiden saavuttaminen

Seuraava arvio siitä, miten valtioneuvoston ja lakivaliokunnan asettamat neuvottelutavoitteet on saavutettu, perustuu jatkokirjelmän lähettämisen aikana saatavilla olleeseen asiakirjaan (JUSTCIV 198 13583/08) ja puheenjohtajan päätelmiin yksityisoikeuskomiteassa 3.10.2008.

Yhteensopivuus Haagissa tehtyjen sopimusten kanssa

Tavoitteena on, että asetuksen ja Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssissa valmisteltavan globaalisen yleissopimuksen tulee toimia kitkattomasti yhdessä. Sen sijaan, että asetusehdotus sisältäisi lainvalintaa koskevia säännöksiä, saatetaan voimaan Haagissa hyväksytty pöytäkirja elatusvelvoitteisiin sovellettavasta laista. Lisäksi Haagissa tehty yleissopimus on otettu huomioon myös keskusviranomaisten yhteistyötä ja oikeusapua koskevissa säännöksissä siten, että yhteistyön ja oikeusavun taso vastaa vähintään sitä, mistä on Haagissa sovittu. Mainittujen välineiden yhteensopivuutta koskevat neuvottelutavoitteet on kaikin osin saavutettu.

Elatusapuvelvoitteiden täytäntöönpanoa koskevat tavoitteet

Tavoitteena on, että asetusehdotuksen elatusvelvoitteiden täytäntöönpanoa koskevat säännökset turvaavat täytäntöönpanon humaanisuuden ja velkojan oikeuden saada maksu velalle annetusta vakuudesta. Asetusehdotuksessa elatusvelvoitteiden täytäntöönpano jää suuremmassa määrin täytäntöönpanevan valtion kansallisen lain varaan kuin komissio oli ehdottanut. Suomen ongelmallisina pitämät säännökset suoraveloituksesta ja pankkitilin jäädyttämisestä sekä elatusapusaatavan etuoikeudesta on poistettu asetusehdotuksesta. Neuvottelutavoitteet on siten myös tältä osin saavutettu kokonaisuudessaan.

Keskusviranomaisen palvelut elatusvelvolliselle

Tavoitteena on, että asetuksessa tarkoitetun keskusviranomaisen tulee tarjota riittävät palvelut paitsi elatusapuun oikeutetulle myös elatusvelvolliselle, jonka elatusvastuu on esimerkiksi olosuhteiden muuttumisen vuoksi käynyt liialliseksi. Elatusvelvollinen voi asetusehdotuksen mukaan tehdä hakemuksen aikaisemmin tehdyn elatusapupäätöksen muuttamisesta ja hakemuksen sellaisen toisessa valtiossa tehdyn päätöksen tunnustamisesta, jolla lykätään tai rajoitetaan aikaisemmin tehdyn elatusapua koskevan päätöksen täytäntöönpanoa kohdevaltiossa. Hakemuksen vastaanotettuaan kohdevaltion keskusviranomainen on velvollinen tarjoamaan hakijalle eräitä asetusehdotuksessa täsmennettyjä palveluita (41 artikla). Neuvottelutulos on hyväksyttävä.

Pohjoismaisen, elatusapujen perintää koskevan sopimuksen soveltamisen jatkuminen Suomen ja Ruotsin välillä

Tavoitteena on, että asetuksen voimaantulosta huolimatta pohjoismaisen, elatusapujen perimistä pakkotoimin koskevan sopimuksen soveltamista voitaisiin jatkaa myös Suomen ja Ruotsin välisissä suhteissa rinnakkain asetuksen kanssa. Neuvostolle esitettävään puheenjohtajamaan asiakirjaan on tulossa säännös, jonka mukaan asetus ei estä Suomea ja Ruotsia soveltamasta vuoden 1962 sopimusta, koska se tunnustamisen, täytäntöönpanokelpoisuuden ja täytäntöönpanon osalta sisältää asetusta yksinkertaisemmat ja nopeammat menettelyt sekä turvaa hakijalle paremman oikeusavun.

Elatusapujen perinnän mahdollisimman suuri maksuttomuus

Tavoitteena on, että elatusavun perintä olisi asetuksen mukaan mahdollisimman pitkälti maksutonta. Asetuksen tulisi turvata hakijan oikeus saada tarvittaessa elatusapua myös tilanteissa, joissa elatusapu on vahvistettu sopimuksella.

Asetusehdotuksen mukaan pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on tarjottava maksuton oikeusapu kaikissa tapauksissa, joissa on kyse alle 21-vuotiaan lapsen oikeudesta saada elatusapua vanhemmaltaan. Muissa tapauksissa oikeusapuun sovelletaan vastaanottavan valtion kansallisia säännöksiä oikeusavusta, kuitenkin niin, että henkilö, joka on alkuperävaltiossa saanut oikeusavun, on siihen ilman muuta oikeutettu myös vastaanottavassa valtiossa vireillä olevassa asiassa, joka koskee päätöksen tunnustamista tai täytäntöönpanoa. Suomi pyrki saamaan asetukseen periaatteen, jonka mukaan oikeusavun automaattinen jatkuvuus täytäntöönpanossa olisi turvattu myös silloin, kun hakija olisi saanut alkuperävaltiossaan oikeusavun mutta menettelyn maksuttomuuden vuoksi ei ollut oikeusapua tarvinnut. Tämä ehdotus ei tullut hyväksytyksi.

Sosiaaliviranomaisten perintävaltuus

Tavoitteena on pyrkiä siihen, että sosiaaliviranomaisen periessä laiminlyötyä elatusapua sillä olisi asetuksen mukaan yhtä laaja perintävaltuus kuin sillä on kansallisesti elatusturvalain (671/1998) mukaan. Tätä kansallista erityispiirrettä ei ollut mahdollista saada asetukseen. Asetusehdotus lähtee samalla tavoin kuin uusi Haagin yleissopimus ja nykyisin voimassa oleva vuoden 1973 yleissopimuskin siitä, että julkinen viranomainen perii omaa saatavaansa. Tämä ei kuitenkaan estä sosiaaliviranomaisia perimästä koko saatavaa, mikäli tähän on saatu elatukseen oikeutetulta valtakirja. Asetusehdotus on siten tältäkin osin hyväksyttävissä.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto katsoo, että neuvottelutulos vastaa neuvottelutavoitteita. Vaikka asetusehdotus on neuvottelujen kuluessa huomattavasti muuttunut, muutokset eivät ole nostaneet esille sellaisia uusia kysymyksiä, jotka neuvottelutavoitetta asetettaessa olisivat jääneet huomiotta. Valtioneuvosto katsoo siten, että asetusehdotus on tässä muodossaan hyväksyttävissä.