Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto pitää ehdotuksen päämääriä kannatettavina
terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjunnan kannalta. PNR-tietoja
vastaavien tietojen analysoinnilla on jo nykyisin olennainen rooli
rikostorjunnassa, kuten valtioneuvoston aiempaa ehdotusta koskevassa
kirjelmässä todettiin. Komission aiemman puitepäätösehdotuksen
antamisen jälkeiset sidosryhmien kannanotot siitä ovat
vaikuttaneet nyt tehtyyn direktiiviehdotukseen selkeyttävästi
ja eri näkökohtia on huomioitu tasapainottavasti.
Kuten kaikki komission kuulemat sidosryhmät, myös
valtioneuvosto on sitä mieltä, että on
parempi antaa aiheesta EU:n lainsäädäntöä kuin
jättää se monien erilaisten kansallisten
järjestelmien säätelemäksi.
On huomioitava myös se, että EU on jo tehnyt erilliset
sopimukset PNR-tietojen toimittamisesta eräiden EU:n ulkopuolisten
valtioiden kanssa, ilman että EU:lla olisi omaa lainsäädäntöä aiheesta.
Komissio ehdottaa hajautetun järjestelmän luomista
jäsenvaltioihin. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan
voitaisiin myös keskustella siitä, olisiko syytä luoda
keskitetty tai joiltain osin keskitetty järjestelmä tietojen
keräämisen, analysoinnin ja käsittelyn
tai jonkin näiden elementin osalta.
Eräät jäsenvaltiot ovat ehdottaneet
EU:n sisäisten lentojen sisällyttämistä ehdotuksen
soveltamisalaan. On ehdotettu joko kaikkien sisäisten lentojen
pakollista sisällyttämistä tai vain joidenkin
sisäisten lentojen vapaaehtoista sisällyttämistä.
Lainvalvonnan ja järjestelmän tehokkuuden kannalta
tietojen kerääminen myös sisälennoista
voisi olla perusteltua. Terrorismi ja vakava rikollisuus eivät
tule EU:hun pelkästään EU:n ulkopuolisista
valtioista, vaan ilmiöitä ja niihin liittyvää matkustamista
tapahtuu myös EU:n sisällä jäsenvaltiosta
toiseen. On kuitenkin tutkittava, johtaisiko kaikkien tai joidenkin sisäisten
lentojen sisällyttäminen kuitenkin suhteettomiin
kustannuksiin tavoiteltavaan hyötyyn nähden. Sisäisten
lentojen mahdollisen vapaaehtoisen sisällyttämisen
osalta voidaan lisäksi todeta, että sisäinen
turvallisuus on jäsenvaltioiden itsensä vastuulla
oleva asia, joten jäsenvaltioiden on voitava itse päättää,
hyödyntävätkö ne sisäisten
lentojen matkustajatietoja. Tältä osin on vielä arvioitava,
olisiko perusteltua sisällyttää myös
nämä lennot sopimuksen soveltamisalan piiriin.
Matkustajatietojen säilytysajan osalta valtioneuvosto
toteaa, että ehdotettava yhden kuukauden säilytysaika
ennen tietojen anonymisointia voi osoittautua liian lyhyeksi. Rikollisten
tekojen toteuttaminen saattaa sisältää useita
pitkäaikaisia tekovaiheita, esimerkiksi kohteiden tiedustelun,
suunnittelun, toteutuksen ja jälkien hävityksen.
Lisäksi toiminnan eri vaiheisiin saattavat osallistua eri
henkilöt. Tällaisen pitkäjänteisen
toiminnan paljastaminen edellyttää tietojen analysointia
pitemmältä ajalta. On myös huomattava,
että EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa tehdyissä PNR-sopimuksissa
on päädytty huomattavasti yhtä kuukautta
pidempiin, useiden vuosien mittaisiin aktiivisiin säilytysaikoihin.
Direktiiviehdotuksessa ehdotetut toimet kuuluvat Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen oikeudellista yhteistyötä rikosoikeuden alalla
ja poliisiyhteistyötä koskevan V luvun soveltamisalaan.
Tämän vuoksi direktiivin mukaisiin toimiin sovellettaisiin
tietosuojapuitepäätöstä siltä osin
kuin ne koskevat henkilötietojen siirtämistä jäsenvaltiosta
toiseen. Tietosuojapuitepäätöstä ei
sovelleta pelkästään kansallisella tasolla
tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn eikä tällaisesta
käsittelystä kansallisella tasolla ole toistaiseksi
annettu EU:n sääntöjä. Komissio ehdottaakin
sopivimpana ratkaisuna sitä, että ehdotetut tietosuojatakeet
olisivat tietosuojapuitepäätöksen mukaiset
myös kansallisen henkilötietojen käsittelyn
osalta. Valtioneuvosto kannattaa ehdotusta, koska näin
voidaan taata yhdenmukainen henkilötietojen suoja ehdotuksen mukaisessa
PNR-tietojen käsittelyssä. Ratkaisu sopii Suomelle
myös siksi, että Suomi on usean muun jäsenvaltion
tavoin päättänyt panna tietosuojapuitepäätöksen
täytäntöön myös kansallisella
tasolla tapahtuvan käsittelyn osalta.
Eräiltä osin ehdotuksessa säädetään
myös tietosuojapuitepäätöstä tiukemmista
tietosuojasäännöistä. Esimerkiksi
arkaluonteisten tietojen käsittely on kokonaan kielletty,
tietojen siirtämiselle kolmansiin maihin on asetettu lisäedellytyksiä ja
tietojen siirto yksityisille tahoille on kokonaan kielletty. Valtioneuvosto
pitää ehdotettua tiukempaa sääntelyä perusteltuna,
koska näin voidaan varmistaa, että ehdotus on
kaikilta osin suhteellisuusperiaatteen mukainen ja takaa perusoikeuksien
korkeatasoisen suojan. Arkaluonteisten tietojen osalta valtioneuvosto toteaa
yhdenmukaisesti U-jatkokirjeessä 16.10.2008 esittämänsä kannan
kanssa, että ellei arkaluonteisten tietojen käsittelykieltoon päädytä,
niiden käsittely voidaan hyväksyä vain yksittäisissä poikkeustapauksissa
tiukoin edellytyksin ja rekisteröidyn oikeudet turvaten.
Komiteamenettelyn osalta valtioneuvosto toteaa, että yksilön
oikeuksien ja velvollisuuksien perusteet ovat perussäädösten
keskeisiä osia, joita koskevia asioita ei voida siirtää komiteamenettelyssä päätettäväksi.
Valtioneuvoston näkemyksen mukaan PNR-tietojen siirtomenettelyssä käytettävien
yhteisten yhteiskäytäntöjen ja tuettujen
tietomuotojen määritteleminen eivät ole
tällaisia ehdotuksen keskeisiä osia vaan teknisen
yhdenmukaisuuden varmistamista, joten komiteamenettelyn käyttö voidaan
hyväksyä.
U-kirjelmän U 3/2008 vp käsittelyn
yhteydessä todettiin, että tullilla on tullilain
perusteella solmittuja tietojenvaihtoa koskevia sopimuksia liikenteenharjoittajien
kanssa. Nämä sopimukset ovat osoittautuneet hyödyllisiksi,
joten valtioneuvosto pitää välttämättömänä,
että jäsenvaltiot voivat edelleen soveltaa toimivaltaisten viranomaisten
välisten tietojenvaihtoa koskevien aiempien sopimusten
tai järjestelyjen lisäksi myös toimivaltaisten
viranomaisten ja liikenteenharjoittajien välisiä aiempia
sopimuksia, mikäli nämä eivät
ole ristiriidassa direktiivin kanssa.
Taloudelliset vaikutukset ovat kiinteästi yhteydessä järjestelmän
rakenteeseen ja sen tekniseen toteuttamiseen, jotka aiheet ovat
vielä osin avoinna. Kansallisesti ehdotus tulee edellyttämään
toimivaltaisilta viranomaisilta henkilöresurssien lisäystä tiedon
käsittelyyn ja analyysitoimintaan. Tietojärjestelmien
rakentaminen ja ylläpito tulevat myös edellyttämään
lisäkustannuksia viranomaisille. Liikenteenharjoittajille tulee
aiheutumaan kustannuksia tiedonsiirroista matkustajatietoyksikölle.
Valtioneuvosto tulee arvioimaan vuonna 2008 tehtyjen kansallisten arvioiden
ajantasaisuuden uuden ehdotuksen valossa.
Matkustajatietoyksikön osalta tehtävä soveltuu
Suomessa keskusrikospoliisissa sijaitsevalle poliisin, tullin ja
rajan yhteiselle valtakunnalliselle PTR-rikostiedusteluyksikölle.
Yksikössä ovat edustettuina poliisin ohella Tulli
ja Rajavartiolaitos sekä suojelupoliisi, eli yksikölle
ehdotuksessa määriteltävien toimivallan
ja tehtävien kannalta keskeiset Suomen toimivaltaiset lainvalvontaviranomaiset.
Yksiköllä on toimipaikka myös Helsinki-Vantaan
lentoasemalla.
Jatkokirjelmä
Suomella on varauma ehdotukseen kansallisen kannanmuodostuksen
ollessa kesken. Työryhmässä on yhteinen
näkemys siitä, että yksittäisistä asioista
voidaan sopia vasta, kun ehdotuksen ja sen vaikutusten arviointi
kokonaisuudessaan on mahdollista.
EU:n sisäisten lentojen vapaaehtoisen sisällyttämisen
osalta voidaan todeta, että sisäinen turvallisuus
on jäsenvaltioiden itsensä vastuulla oleva asia,
joten jäsenvaltioiden on voitava itse päättää,
hyödyntävätkö ne sisäisten
lentojen matkustajatietoja. Tältä osin on vielä arvioitava, olisiko
perusteltua sisällyttää myös
nämä lennot direktiivin soveltamisalan piiriin.
Valtioneuvosto katsoo, että jatkokäsittelyssä lausunnonantajien
esiin nostamat oikeasuhteisuuteen liittyvät ongelmat on
arvioitava tarkkaan läpi ja pyrittävä tarvittaessa
poistamaan ne.